Maailman talousfoorumi kertoo, että vuoteen 2030 mennessä masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöön menetetään vuosittain 12 miljardia työpäivää, mikäli mielenterveysongelmia ei aleta hoitamaan nykyistä paremmin.
Maailmantaloudelle menetys olisi vuositasolla peräti 900 miljardia dollaria. Harvardin yliopiston tutkijoiden tutkimustulosten mukaan mielenterveysongelmista kärsiville työntekijöille kertyy vuositasolla noin viisi prosenttia enemmän poissaolopäiviä. Lisäksi työn tuottavuus on myös työaikana heikompaa.
Työntekijät eivät yleensä uskalla kertoa mielenterveysongelmistaan työnantajalleen, sillä he pelkäävät menettävänsä työnsä. Työnantajien ja valtioiden tulisikin rohkaista työntekijöitä kertomaan ongelmistaan avoimemmin, sillä se olisi myös taloudellisesti kannattavaa. Maailman talousfoorumin mukaan jokainen mielenterveystyöhön sijoitettu dollari palauttaa neljä dollaria talouteen.
http://www.talouselama.fi
Метка: suomi
Vuorovaikutustaitoja voi oppia.
Läksyihin
Vuorovaikutustaidot tarkoittavat kykyä ja halua vaihtaa ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä tai tekoja toisten kanssa ja toimia yhdessä. Keskeistä on vastavuoroisuus, se että molemmat tai kaikki osapuolet antavat panoksensa yhteiseen keskusteluun tai tapahtumaan.
Myönteistä ja rakentavaa vuorovaikutusta on esimerkiksi:
- rohkaisu ja kannustaminen
- tarkkaavainen läsnäolo
- myönteinen, mutta realistinen palaute
- tuki ja kuunteleminen
- myötätunto ja huomioiminen
- ilahduttaminen
Aina ei tarvita suuria tekoja. Usein pienetkin eleet ja toista tukeva ilmaisu riittää. Kannustavat ja rakentavat tunteet ovat yhtä tärkeitä oman itsen kuin toisten kanssa. Jos on kovin itsekriittinen tai kielteinen itseään kohtaan, negatiivisia tunteita ja ajatuksia tulee helposti kohdistaneeksi myös toisiin. Kielteisiä malleja ja tunteita on mahdollista oppia huomaamaan ja korvaamaan niitä rakentavammilla ja myönteisemmillä vaihtoehdoilla.
Empatiaa opitaan kokemuksen kautta
Empatia on sosiaalisten taitojen kulmakivi. Sitä tarvitaan kaikissa ihmissuhteissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Empatia tarkoittaa toisten ihmisten tunteiden, tarpeiden, viestien ja tavoitteiden tunnistamista ja huomioimista sekä niihin vastaamista. Se antaa valmiuksia lukea viestejä myös rivien välistä, eli ymmärtää tarvittaessa myös sanojen kanssa ristiriidassa olevia, sanattomia ja kehollisia eleiden ja ilmeiden viestejä. Empatiaa opitaan saamalla itse osakseen myötätuntoa ja ymmärrystä varhaisesta vuorovaikutuksesta lähtien. Myöhemmin sitä voi harjoitella kaikissa ihmissuhteissa, koko elämän ajan.
Yhdessä olemme enemmän
Yhdessä toimimiseen tarvitaan sekä osallistumista että yhteistyökykyä. Joukkoon osallistuminen perustuu toisten paikan ja roolin ymmärtämiseen ja luottamukseen, että tulee itse ymmärretyksi. Osallisuus liittyy tunteeseen siitä, että itsellä on oma paikka yhteisössä. Yhteenkuulumisen kyky edellyttää yhteisöltä ja toisilta ihmisiltä hyväksyvää ja mukaan ottavaa asennetta. Luottamuksen ohella tarvitaan myös kykyä sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä.
Vuorovaikutus ei tapahdu aina sanojen välityksellä. On lukuisia muitakin tapoja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kaikki toisten kanssa tapahtuva toiminta on vuorovaikutusta, esimerkiksi ryhmässä musisoiminen, lasten leikit, tai kaupassa, virastossa ja lääkärissä asioiminen.
Jämäkkä osaa asettaa rajoja
Jämäkän vuorovaikutuksen lähtökohtia on omien tarpeiden ja tavoitteiden tunteminen. Lisäksi tarvitaan kykyä tunnistaa omaa hyvinvointia lisäävät ja heikentävät asiat. Jämäkkyyden, rohkeuden ja sitkeyden yhdistelmää kutsutaan myös assertiivisuudeksi. Jämäkkyys on yhteydessä myönteiseen minäkuvaan, itseluottamukseen ja hyvään itsetuntoon. Jämäkkyys on kykyä tunnistaa, määritellä ja ilmaista omat rajat hyvinvointia lisäävällä tavalla. Rajat ovat tarpeen niin oman itsensä kohtelussa kuin siinä, miten antaa toisten kohdella itseään.
Jämäkkyys tarkoittaa myös kykyä
- arvostaa omia näkemyksiä
- tuoda esiin mielipiteitä ja ajatuksia
- puolustaa rohkeasti omaa näkökulmaa
- viedä sitkeästi aloitteita eteenpäin
- yrittää toistuvasti
- jättää takaiskut taakse niiden käsittelyn jälkeen.
Kohtaaminen on mahdollisuus
Läsnäolo on arvokkain lahja, jonka ihminen voi antaa itselleen tai toiselle. Läsnäoloa on toisen kohtaaminen aidosti, arvokkaana ihmisenä. Syvällisen yhteyden toiseen voi saavuttaa, kun uskaltautuu paljastamaan haavoittuvuutensa, pelkonsa ja huolensa, toiveet ja unelmat. Kiitollinen ihminen arvostaa hyvää itsessä ja muissa.
Kaikilla lienee kokemuksia siitä, miten aito kohtaaminen ja lämmin arvostava vuorovaikutus toisten kanssa kohottaa mielialaa ja lisää toiveikkuutta. Samoin tiedetään miltä tuntuu, kun tyly, torjuva tai tuomitseva vastapuoli ei jaksa käyttää aikaa toisen ajatusten tutkimiseen. Tämä lienee inhimillistä, mutta sen seurauksena voi olla ikäviä ristiriitoja. Vaietut asiat muuttuvat helposti katkeruudeksi. Siksi ne yleensä kannattaa selvittää puhumalla. Toisaalta ihmissuhteisiin kuuluu myös epätäydellisyyden ja keskeneräisyyden hyväksyminen. Täydellisiä ihmissuhteita ei ole olemassa, vaan ne jäävät usein keskeneräisiksi ja ovat joka tapauksessa rajallisia. Armollisuus ja myötätunto itseä sekä toisia kohtaan auttavat ymmärtämään ihmissuhteita.
Kuulluksi tuleminen ja toisen kuunteleminen
Yksi kohtaamisen tarjoamia mahdollisuuksia on tulla kuulluksi. Kuuntelun arvokas taito on ehkä yksinkertainen, mutta sen toteuttaminen arjen kiireissä ei aina tule luonnostaan. Kokeile seuraavia vinkkejä vaikka ystävän tai perheenjäsenen kanssa tänään, ja ole aidosti läsnä tilanteessa. Huomaatko eroa rutiininomaiseen kuunteluun?
- Katso henkilöä, joka puhuu.
- Ole kasvotusten, ja katso puhujaa silmiin.
- Keskity kuuntelemaan, mitä hän sanoo.
- Ilmaise eleillä, ilmeillä ja lyhyillä ilmaisuilla, että kuuntelet toista.
- Odota vuoroasi, älä keskeytä.
- Malta olla kertomatta heti omia kokemuksiasi.
- Sano, mitä haluat sanoa.
- Kysy toiselta täydentäviä kysymyksiä.
- Kerro ajatuksistasi tai tunteistasi.
- Rohkaise ja kannusta toista tarvittaessa.
- Voit myös toistaa lyhyesti kuulemasi ja näin varmistaa, että olet ymmärtänyt oikein.
Elämänmuutos omana valintana.
Läksyihin
Moni meistä tekee jossain vaiheessa elämää päätöksen muuttua tai muuttaa jotain olennaisia asioita omassa arjessa. Muutos voi olla tärkeä, se voi myös olla joskus helppo tai itsestään selvä. Useimmiten elämänmuutos vaatii kuitenkin paljon työtä, viisaita ratkaisuja ja sisua pitääkseen pintansa, ja kannattaakin tietää mitkä asiat auttavat muutoksen läpiviemisessä.
Elämänmuutos sopeutumisen haasteena
Joskus elämänmuutos on ulkoisten olosuhteiden vaikutusta, ja joudumme sopeutumaan, halusimme tai emme. Silloinkin voi olla avuksi miettiä, mikä olisi paras mahdollinen tapa tulla toimeen uudessa elämäntilanteessa, ja millaista apua kenties tarvitsemme sopeutumista helpottamaan.
Saara Aalto puhuu elämänmuutoksesta (kesto: 4:10)
Selviytymisen tueksi elämänmuutoksissa
- Uusien elämäntapojen omaksuminen on monivaiheista ja joskus pitkäkin oppimisprosessi. Taustaksi tarvitaan riittäviä tietoja, mutta se ei yksin takaa, että muutos onnistuu. Tieto pitää soveltaa käytännön elämään arjessa.
- Läheisiltä ihmisiltä saatava kannustus auttaa tavoitteiden toteutumisessa. Onnistumista auttaa myös se, että antaa itselleen tunnustusta edistymisestä.
- On hyvä muistaa, että repsahdukset kuuluvat oleellisesti muutosprosessiin. Repsahdusta ei tule tulkita epäonnistumiseksi, vaan normaaliksi kehitykseksi kohti pysyvämpää muutosta. Repsahduksia ei kannata myöskään yrittää välttää, vaan ne tulisi nähdä oppimisen ja harjoittelun paikkoina.
- Ennen muutokseen ryhtymistä on hyödyllistä miettiä, onko elämäntilanne otollinen muutoksille. Fyysisten muutosten pohjalle tarvitaan henkisiä voimavaroja. Esimerkiksi stressaavassa elämäntilanteessa muutokseen panostaminen voi tuntua ylivoimaiselta. Kun tilanne normalisoituu, suunnitelmaan on helpompi palata.
- Toisinaan motivaation puute johtuu asennoitumisesta. Tietoa, taitoa ja tukea voi olla riittävästi, mutta muutoksia on vaikea viedä osaksi arkea. Muutossuunnitelmat ovat ehkä silloin liian ankaria.
- Muutoksia suunnitellessa voi kysyä itseltään, mitä elämältään haluaa. Kuinka paljon on valmis tekemään? Tätä sisäistä keskustelua kannattaa käydä jo siinä vaiheessa, kun asettaa itselleen tavoitteita.
- Myönteisesti asioihin ja elämään suhtautuvan on helpompi päästä päämääräänsä. Ajatuksen ja tahdon voima kaikessa tekemisessä on valtava. Jos uskoo asiaansa, onnistuminen on paljon todennäköisempää kuin jos koko ajan empii ja epäröi.
Suuret elämänmuutokset ovat siis pitkiä jaksoja elämässä, eivät niinkään hetkellisiä suunnan vaihtoja. Tavoitteiden asettaminen ja niiden seuraaminen pitkällä aikavälillä, auttaa toteuttamaan unelmia ja suunnitelmia.
Tavoitteet
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan aina ripaus myönteisyyttä ja avoimuutta. Tavoitteeseen pitää ponnistella.
Monien kyvyt jäävät kokonaan pimentoon, koska kukaan ei näe niitä tai usko niihin. Walt Disneykin sai potkut sanomalehdestä, koska hänellä ei ollut tarpeeksi ideoita. Albert Einstein oppi puhumaan vasta neljävuotiaana.
Kun haluaa muuttaa tavoitteitaan, on hyvä kysyä itseltään, miten haluaa muuttaa elämäänsä? Mitkä ovat tärkeimpiä tavoitteita? Olisiko muutosten ja tavoitteiden jälkeen onnellinen?
Hyvistäkään yrityksistä huolimatta tavoitteita ei aina onnistu saavuttamaan. Silloin mielen valtaa helposti epätoivo. Aina ei olekaan tarkoitus onnistua ja epäonnistumiset voivat pitkällä aikavälillä olla tärkeitä kokemuksia, siksi harmittelun sijaan onkin tärkeää suunnata voimat aina uuteen koitokseen.
Tavoitteet epäonnistuvat usein jo omassa päässä. Jos uskoo, että yritykset epäonnistuvat, niin voi helposti myös käydä. Uskomukset voivat olla tavoitteiden ja tulosten esteenä. Mutta niistä on hyötyä silloin, kun ne tukevat omaa jatkuvuutta.
Tavoitteiden tutkiminen
Itselle tärkeitä tavoitteita voi pohtia esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta:
- Mitä todella haluan elämässäni? Tee lista tärkeimmistä tavoittelemistasi asioista.
- Mitkä ovat tärkeimmät tarpeeni, joista on huolehdittava?
- Ovatko minulle tärkeämpiä ulkoiset vai sisäiset tavoitteet?
- Mitkä ovat välittömät tavoitteet, mitkä ovat tämän vuoden tavoitteet, mitkä ovat pitkän tähtäimen tavoitteet?
Tavoitteiden toteuttaminen vaatii myös niiden seuraamista:
- Pystynkö tavoitteeni toteuttamiseen? Millä aikavälillä? Mitä resursseja tavoite vaatii?
- Onko tavoite sellaisenaan realistinen, vai onko sitä muokattava realistisemmaksi? Riittääkö minulle osa tavoitteen saavuttamisesta?
- Miten voin saavuttaa tavoitteeni ja millä aikataululla?
- Mitkä asiat palvelevat tavoitteen saavuttamista?
- Mitkä asiat estävät tavoitteeni saavuttamista?
