Метка: видео

Опубликовано от — Оставить комментарий

Rentoutuminen palauttaa voimia.


Kehon kuuntelu iltaisin — Mindfulness-harjoitus (kesto 12:48)

Rentoutuminen tukee fyysistä palautumista rasituksesta, vammoista ja sairauksista. Kehon kannalta rentoutuminen vie koko keskushermostolle rauhoittavaa viestiä. Se leviää läpi koko kehon; lihasten, autonomisen ja ääreishermoston, immuniteetti- ja sisäeritysjärjestelmän. Stressihormonien taso laskee ja korvautuu mielihyvää tuottavilla hormoniyhdisteillä.
Jos jännitys kiristää lihaksia, se vähentää ääreisverenkiertoa. Rentoutuessa taas ääreisverenkierto lisääntyy, verisuonet laajenevat sekä hengitystiheys, verenpaine ja sydämen lyöntitiheys laskevat. Kun verenkierto lihaksissa ja kudoksissa lisääntyy, ne saavat paremmin veren kuljettamia happea ja ravinteita. Samalla lämmöntunne lihaksissa lisääntyy sekä hermojen ja lihasten välinen yhteistyö paranee.
Rentoutuminen vähentää kuluttavia jännitystiloja ja tehostaa kehon voimavarojen palautumista. Unen ja levon laatu paranee, syvenee ja pitenee. Aineenvaihdunta rauhoittuu.  Koko terveys ja suorituskyky parantuvat. Kyky rentoutua voi myös helpottaa tilapäisesti kuormittavaa tilannetta tai univajetta.
Rentoutumisen syvyyttä voidaan myös arvioida fyysisten reaktioiden, kuten syketiheyden, raajojen painavuuden tunteen ja lämpimyyden, silmien liikkeiden ja pupillien reaktioiden perusteella.

Ren­tou­tu­mi­sen hyö­dyt ke­hol­le

  • Autonominen ja ääreishermosto rauhoittuvat
  • Ääreisverenkierto paranee ja verisuonet laajenevat
  • Kudokset saavat paremmin ravinteita ja happea
  • Verenpaine ja sydämen lyöntitiheys laskevat
  • Stressihormonien kuten kortisolin eritys vähenee
  • Mielihyvähormonien kuten beetaendorfiinin ja oksitosiinin eritys lisääntyy
  • Vastustuskyky paranee.

Vai­kei­den tun­tei­den lie­vit­ty­mi­nen

Rentoutuminen hoitaa mieltä monella tapaa. Hiljentyminen ja rauhoittuminen auttavat havainnoimaan itseä ja kuulemaan omia tunteita ja ajatuksia. Portti kohti sisäistä maailmaa ja omaa itseä avautuu ja  itsetuntemukselle tulee tilaa kehittyä.
Rentoutuminen voi vapauttaa ja lievittää hankalia tunteita, kuten levottomuutta, pelkoa ja ahdistusta. Vaikeat tunteet, kuten levottomuus, ahdistus ja pelko ilmenevät paitsi mielessä, samalla jännityksinä eri puolilla kehoa.  Keho säilöö muistiin ikäviä tunnekokemuksia, koska voimakkaasti ahdistavat tilanteet saavat kehon jännittymään ja hengityksen lukkiutumaan.
Koska koettuja tunteita voi varastoitua kehoon jännityksinä, jännitysten rentouttaminen voi samalla nostaa tietoisuuteen ikäviäkin muistoja. Silloin rentoutumisen ohella voidaan tarvita muistojen purkamista puhumalla tai rauhoittavaa mielikuvatyöskentelyä.

Muu­al­la ver­kos­sa

Oiva: Pitkä rentoutuminen, Rentoutushengitys
Lähde — mielenterveysseura.fi

Опубликовано от — Оставить комментарий

Myötätunto kaikille hyväksi.

Kaikkien elämässä on joskus vaikeita aikoja ja haasteita. Vaikeuksien kohdatessa myös itsekritiikki lisääntyy. Mietimme mitä teimme väärin, mikä olisi voinut mennä paremmin, miksi juuri meille kävi näin. Joskus syytämme itseämme, joskus toisia, mutta harvemmin osaamme antaa itsellemme sen mitä tarvitsemme: ymmärrystä, lohdutusta ja luvan olla sellaisia kuin olemme.
Myötätunto itseä kohtaan on kuin pitäisimme huolta itsestämme niin kuin kenestä tahansa läheisestä ja rakkaasta ihmisestä. Myötätunto rakentaa myös itsetuntoa sisältäpäin ja vapauttaa kielteisten ajatusten ja kierteestä.  Täydellisyyteen pyrkiminen on oma vankilansa, ja mahdoton tehtävä jokaiselle ihmiselle. Jos arvostamme ja kunnioitamme itseämme koska yritämme parhaamme, tässä ja nyt, näillä tiedoilla ja taidoilla, voimme antaa itsellemme luvan toimia luovasti, korjata virheitä ja tuoda iloa elämään.

Myö­tä­tun­tois­ta asen­net­ta voi har­joit­taa

Myötätunto itseä kohtaan on pohja myös myötätunnolle toisia kohtaan. On vaikea ymmärtää toisen pelkoa, epäonnistumista, häpeää ja syyllisyyttä jos emme hyväksy näitä tunteita itsessämme. Näiden tunteiden kohtaaminen ja niiden väliaikaisuuden havaitseminen on yksi tärkeimpiä hyvinvoinnin taitoja.
Ystävällinen kannattaa olla päivittäin paitsi muita, myös itseä kohtaan.  Myötätuntoa ja ystävällisyyttä voi lisätä elämässä kun pysähtyy kuuntelemaan itseään, ja antaa kaikille tunteille ja tuntemuksille luvan tulla, hyväksyvällä ja lempeällä asenteella. Tietoisuustaitoharjoitukset voivat olla tässä suureksi avuksi, ja OIVA-HYVINVOINTIOHJELMA auttaa omien tuntemusten äärelle pysähtymisessä.

An­teek­sian­ta­mi­nen hel­pot­taa oloa

Vääryyden tai loukkaamisen kohteeksi joutuminen, tai vaikeiden elämäntilanteiden kohtaaminen on tuskallista. Vihan tunne tai kostonhalu toista ihmistä, jopa elämää kohtaan on silloin yleistä.
Tunteiden tasolla anteeksi antaminen tarkoittaa armollisuutta ja hyväksymistä, irti päästämistä. Toiminnan tasolla se tarkoittaa sovittelevaa asennetta ja hyväntahtoisuutta.
Anteeksiantoa tarvitaan niin itseä kuin toisia kohtaan. Jos ei osaa antaa anteeksi itselleen, ei ole helppoa osata antaa anteeksi toisillekaan.
Anteeksianto helpottaa oloa, vapauttaa kehon jännityksiä ja voimavaroja. Se kiinnittää nykyisyyden ja auttaa suuntaamaan ajatukset ja voimavarat kohti tulevaisuutta. Aito ja todellinen anteeksianto tekee tilaa myönteisille tunteille. Sen tunnistaa katkeruuden ja vihan vähenemisestä sekä myönteisten tunteiden lisääntymisestä. Myötätuntoa ja anteeksiantoa harjoitelleet kärsivät tutkimusten mukaan vähemmästä stressistä, masennuksesta ja ahdistuksesta.
Lähde — mielenterveysseura.fi