В рубрику Мультфильмы
Метка: видео
Elämänmuutos omana valintana.
Läksyihin
Moni meistä tekee jossain vaiheessa elämää päätöksen muuttua tai muuttaa jotain olennaisia asioita omassa arjessa. Muutos voi olla tärkeä, se voi myös olla joskus helppo tai itsestään selvä. Useimmiten elämänmuutos vaatii kuitenkin paljon työtä, viisaita ratkaisuja ja sisua pitääkseen pintansa, ja kannattaakin tietää mitkä asiat auttavat muutoksen läpiviemisessä.
Elämänmuutos sopeutumisen haasteena
Joskus elämänmuutos on ulkoisten olosuhteiden vaikutusta, ja joudumme sopeutumaan, halusimme tai emme. Silloinkin voi olla avuksi miettiä, mikä olisi paras mahdollinen tapa tulla toimeen uudessa elämäntilanteessa, ja millaista apua kenties tarvitsemme sopeutumista helpottamaan.
Saara Aalto puhuu elämänmuutoksesta (kesto: 4:10)
Selviytymisen tueksi elämänmuutoksissa
- Uusien elämäntapojen omaksuminen on monivaiheista ja joskus pitkäkin oppimisprosessi. Taustaksi tarvitaan riittäviä tietoja, mutta se ei yksin takaa, että muutos onnistuu. Tieto pitää soveltaa käytännön elämään arjessa.
- Läheisiltä ihmisiltä saatava kannustus auttaa tavoitteiden toteutumisessa. Onnistumista auttaa myös se, että antaa itselleen tunnustusta edistymisestä.
- On hyvä muistaa, että repsahdukset kuuluvat oleellisesti muutosprosessiin. Repsahdusta ei tule tulkita epäonnistumiseksi, vaan normaaliksi kehitykseksi kohti pysyvämpää muutosta. Repsahduksia ei kannata myöskään yrittää välttää, vaan ne tulisi nähdä oppimisen ja harjoittelun paikkoina.
- Ennen muutokseen ryhtymistä on hyödyllistä miettiä, onko elämäntilanne otollinen muutoksille. Fyysisten muutosten pohjalle tarvitaan henkisiä voimavaroja. Esimerkiksi stressaavassa elämäntilanteessa muutokseen panostaminen voi tuntua ylivoimaiselta. Kun tilanne normalisoituu, suunnitelmaan on helpompi palata.
- Toisinaan motivaation puute johtuu asennoitumisesta. Tietoa, taitoa ja tukea voi olla riittävästi, mutta muutoksia on vaikea viedä osaksi arkea. Muutossuunnitelmat ovat ehkä silloin liian ankaria.
- Muutoksia suunnitellessa voi kysyä itseltään, mitä elämältään haluaa. Kuinka paljon on valmis tekemään? Tätä sisäistä keskustelua kannattaa käydä jo siinä vaiheessa, kun asettaa itselleen tavoitteita.
- Myönteisesti asioihin ja elämään suhtautuvan on helpompi päästä päämääräänsä. Ajatuksen ja tahdon voima kaikessa tekemisessä on valtava. Jos uskoo asiaansa, onnistuminen on paljon todennäköisempää kuin jos koko ajan empii ja epäröi.
Suuret elämänmuutokset ovat siis pitkiä jaksoja elämässä, eivät niinkään hetkellisiä suunnan vaihtoja. Tavoitteiden asettaminen ja niiden seuraaminen pitkällä aikavälillä, auttaa toteuttamaan unelmia ja suunnitelmia.
Tavoitteet
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan aina ripaus myönteisyyttä ja avoimuutta. Tavoitteeseen pitää ponnistella.
Monien kyvyt jäävät kokonaan pimentoon, koska kukaan ei näe niitä tai usko niihin. Walt Disneykin sai potkut sanomalehdestä, koska hänellä ei ollut tarpeeksi ideoita. Albert Einstein oppi puhumaan vasta neljävuotiaana.
Kun haluaa muuttaa tavoitteitaan, on hyvä kysyä itseltään, miten haluaa muuttaa elämäänsä? Mitkä ovat tärkeimpiä tavoitteita? Olisiko muutosten ja tavoitteiden jälkeen onnellinen?
Hyvistäkään yrityksistä huolimatta tavoitteita ei aina onnistu saavuttamaan. Silloin mielen valtaa helposti epätoivo. Aina ei olekaan tarkoitus onnistua ja epäonnistumiset voivat pitkällä aikavälillä olla tärkeitä kokemuksia, siksi harmittelun sijaan onkin tärkeää suunnata voimat aina uuteen koitokseen.
Tavoitteet epäonnistuvat usein jo omassa päässä. Jos uskoo, että yritykset epäonnistuvat, niin voi helposti myös käydä. Uskomukset voivat olla tavoitteiden ja tulosten esteenä. Mutta niistä on hyötyä silloin, kun ne tukevat omaa jatkuvuutta.
Tavoitteiden tutkiminen
Itselle tärkeitä tavoitteita voi pohtia esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta:
- Mitä todella haluan elämässäni? Tee lista tärkeimmistä tavoittelemistasi asioista.
- Mitkä ovat tärkeimmät tarpeeni, joista on huolehdittava?
- Ovatko minulle tärkeämpiä ulkoiset vai sisäiset tavoitteet?
- Mitkä ovat välittömät tavoitteet, mitkä ovat tämän vuoden tavoitteet, mitkä ovat pitkän tähtäimen tavoitteet?
Tavoitteiden toteuttaminen vaatii myös niiden seuraamista:
- Pystynkö tavoitteeni toteuttamiseen? Millä aikavälillä? Mitä resursseja tavoite vaatii?
- Onko tavoite sellaisenaan realistinen, vai onko sitä muokattava realistisemmaksi? Riittääkö minulle osa tavoitteen saavuttamisesta?
- Miten voin saavuttaa tavoitteeni ja millä aikataululla?
- Mitkä asiat palvelevat tavoitteen saavuttamista?
- Mitkä asiat estävät tavoitteeni saavuttamista?
Nokian insinööristä tuli kaunis Anita.
Tarinoihin
ISO KRIISI ELÄMÄSSÄ SAI JARIN USKALTAMAAN OLEMAAN ANITA. PITKÄN TIEN KULJETTUAAN ANITA PISTEMAA ON NYT VALMIS AUTTAMAAN MUITA, JOTKA OVAT SAMASSA TILANTEESSA.
Älä ajattele noin. Älä ainakaan sano sitä ääneen.
Pieni ääni Anita Pistemaan sisällä puhui asioita, jotka saivat hänet hämilleen, ahdistuneeksi ja välillä masentuneeksi. Oli parisuhde, työ Nokian elektroniikkasuunnittelijana ja puku, joka sopi miehelle nimeltä Jari. Miehestä tuntui, että hänessä on jotain sellaista, mitä piti yrittää piilotella muilta ihmisiltä.
”Osasin näytellä miehen roolin, mutta ei minusta miksikään tosimieheksi ollut. Naisellinen puoleni oli kuin hiki, joka vain tihkui läpi.”
Välillä ahdisti niin, että Pistemaa vain hyppäsi autoon ja ajoi jonnekin, jossa sai olla yksin ja ajatella.
”Minulta puuttui pitkään otsikko tälle kaikelle. Oli vain nippu outoja asioita.”
Kaikki purkautui, kun Pistemaan esikoislapsi syntyi kuolleena. Elämä oli sumua ja hampaiden kiristelyä seuraavat pari vuotta. Vaikka Pistemaa pääsi traumasta yli vaimonsa kanssa, alkoi mielessä kyteä ajatus siitä, että elämän ei tarvitse olla tällaista. Entä jos vain olisi juuri sellainen kuin on, eikä piilottelisi mitään?
Pistemaa tulosti tietoa transsukupuolisuudesta ja varasi itselleen lääkäriajan. Hän halusi tutkimusjaksolle, jossa päätetään, onko diagnoosina transsukupuolisuus. Kun diagnoosi tuli, vuonna 2009 Pistemaa sai luvan sukupuolenkorjausleikkaukseen sekä oikeuden nimenvaihtoon. Jarista tuli virallisesti Anita.
”Korjausleikkaus oli oikeastaan enää vain kosmeettinen asia. Jo sitä ennen esimerkiksi kävin naisten vessassa ja muistin laskea vessanpöntön kannen alas.”
Vaimolle Jarin muutosaikeet olivat aluksi kauhea shokki. Vaimo oli prosessissa miehensä tukena, mutta hän ei halunnut elää naisen kanssa.
”Teki pahaa katsoa vierestä sitä tuskaa, minkä aiheutin. Olin hänelle maailman suurin hirviö.”
Nykyisin Anita ja hänen ex-vaimonsa ovat hyviä ystäviä.
ERI ULKONÄKÖ, SAMA IHMINEN
Pistemaa kokee olevansa sekä mies että nainen. Hänelle mitään eri kategorioita ei oikeastaan edes ole. Hän on sopivasti molempia. Rajoitukset ovat vain toisten ihmisten päässä tai yhteiskunnan rakenteissa, joissa on stereotyyppisiä miesten tai naisten asioita.
”Ihailen ihmisiä, jotka uskaltavat olla kosketuksissa sekä naisellisen että miehisen puolensa kanssa. Kyllä siinä nopeasti ottaa reki hietaan, jos pitää kiinni vain siitä toisesta puolikkaasta.”
Alkuvaiheessa Pistemaata pelottivat lähipiirin reaktiot. Hän kuvitteli, että ihmiset varmasti säikähtävät ja hylkäävät. Moni tuttavista on kuitenkin todennut, että yhteydenpito voi jatkua niin kuin ennenkin. Jarin ystävä voi olla myös Anitan ystävä. Entinen elämä ei tunnu Pistemaasta hukkaan heitetyltä. Siihen sisältyi paljon onnellisia hetkiä ja tilanteita, vaikka välillä piti turvautua näyttelemiseen.
”Naisellisen puoleni kanssa elämää jäi silloin elämättä, mutta elän sitä nyt.”
OMA TARINA AUTTAA MYÖS MUITA
Transsukupuolisilla ihmisillä on suuri riski masentuneisuuteen ja itsemurhiin. Myös Pistemaa harkitsi itsemurhaa. Viime vuodet ovat kuluneet oman itsensä ruotimisessa. Pistemaan mukaan solu solulta.
”Minä en romahtanut, vaan selvitin omaa päätäni. Opin päästämään pois sen kaiken töryn, mikä sisälläni oli.”
Tässä asiassa Pistemaa haluaa auttaa myös muita. Hän on viime vuonna aloittanut Oulussa mielenterveysjärjestö Hyvän mielen talolla kokemusasiantuntijana. Oman tarinansa kertomalla hän haluaa auttaa muita kriisitilanteessa olevia ihmisiä.
Tie Jarista Anitaksi on tuonut omaan elämään itsevarmuutta, tasapainoa ja rauhaa. Pistemaa uskaltaa nyt olla sellainen kuin on. Kenenkään muun ei tarvitse määritellä häntä.
”Tällä hetkellä on mahtava fiilis. Saan olla täysin sitä, mitä olen.”
FAKTA: OULUN HYVÄN MIELEN TALON KOKEMUSASIANTUNTIJA
— Kokemusasiantuntijalla on omakohtaista kokemusta esimerkiksi sairastumisesta. He tietävät, millaista on sairastaa ja mitkä asiat vaikuttavat toipumiseen. Hyvän mielen talon kokemusasiantuntijoiden kokemukset liittyvät mielenterveyden häiriöihin.
— Kokemusasiantuntija voi esimerkiksi antaa vertaistukea, ohjata vertaisryhmiä sekä luennoida kokemuksistaan erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja työyhteisöjen koulutuksissa. Kokemusasiantuntijan näkökulmaa tarvitaan myös hoitojen ja palveluiden kehittämisessä.
— Oululaisella Hyvän mielen talo -mielenterveysyhdistyksellä on noin 20 aktiivisesti toimivaa kokemusasiantuntijaa.
http://www.inhimillisiauutisia.fi
