Markus Kontiaisen uupumuksen oireet vähenivät, kun hän kokeili planetaarista elämäntapaa kahden kuukauden ajan. Lääkärin suunnitteleman elämäntavan myötä myös puolimaratonin aika parani.
Venyttele lenkin jälkeen metsässä ja kävele paljain jaloin sieltä kotiin. Kerää työhuoneeseen pyöreitä kiviä rannalta ja pyörittele niitä stressaavissa tilanteissa käsissä. Ripusta työhuoneen seinälle luontoaiheinen taulu. Ota kiikarit mukaan ja bongaa lähiluonnosta uusi lintulaji.
Jätä nurmikko ajamatta. Vaihda autoilu julkiseen liikenteeseen. Rakenna hyönteishotelli. Kerää villiyrttejä. Vähennä ruokahävikkiä.
Tältä näyttää lääkäri Hanna Haverin kirjoittama resepti nastolalaiselle Markus Kontiaiselle, 31.
Markus on yksi viidestä Lahden kaupungin CO2-Pudottaja-kokeilun osallistujista. Kokeilun tavoitteena oli testata, miten ympäristöystävälliset valinnat arjessa parantavat ihmisten henkilökohtaista terveyttä.
Ei mitään hippihommaa, vaan tutkittua tietoa
Mitähän hippihommaa tämä oikein on?
Se oli ensimmäinen ajatus, kun Markus törmäsi toukokuussa Facebookissa Lahden kaupungin päivitykseen, jossa etsittiin ihmisiä kokeilemaan planetaarista elämäntapaa.
Päivityksessä kerrottiin, että kokeilulla halutaan selvittää, voiko vihreillä valinnoilla vähentää verenpainetta ja pienemmällä hiilijalanjäljellä elää stressittömämpää elämää.
Jokin siinä kiinnosti. Markus oli jäänyt tammikuussa uupumuksen vuoksi kuukauden sairaslomalle ja siirtynyt sen jälkeen nelipäiväiseen työviikkoon. Uupumisoireita oli kuitenkin yhä.
Mitä enemmän Markus perehtyi asiaan, sitä enemmän hän vakuuttui siitä, että kokeilu perustuisi tutkittuun tietoon. Mukana oli ammattilaisia lääkäristä ravitsemusterapeuttiin ja ympäristökoordinaattoriin.
Markus oli aiemmin lukenut edesmenneen urheilulääkäri Aki Hintsan filosofiasta, jossa ihmistä hoidetaan kokonaisuutena. Planetaarisessa terveydessä tuntui olevan sama kaiku. Ehkä siitä saisi hyviä työkaluja myös itselle.
Planetaarinen terveys huomioi sekä ihmisen että luonnon hyvinvoinnin
Mutta mihin Markus oli oikein ryhtymässä? Mitä planetaarinen terveys oikein on?
Planetaarinen terveys on Lancet-tiedelehden ja Rockefeller-säätiön vuonna 2015 luoma ajatus, jonka mukaan ihmisten terveys ja luonnontila ovat riippuvaisia toisistaan.
”Luontokato lisää muun muassa riskiä zoonooseihin eli sitä, että sairaudet siirtyvät muista eläinlajeista ihmisiin”, planetaarisen terveyden lääkäri Hanna Haveri sanoo.
Puuton asfalttiviidakko vaikuttaa ihmisten vastustuskykyyn. Tutkijat ovat arvioineet, että asuinympäristöjen köyhtynyt mikrobisto on yksi syy sille, että yhä useampi on allerginen jollekin.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä planetaarisen terveyden lääkärinä työskentelevä neurologian erikoislääkäri Haveri on vakuuttunut, että ratkaisu kolmeen suureen K:hon eli kansanterveyskriisiin, ilmastokriisiin ja luontokatokriisiin löytyy planetaarisesta terveydestä.
Kun ihminen liikkuu omilla jaloillaan auton sijaan tai vaihtaa edes osan lihasta vaikkapa härkäpapuun, sekä ilmasto että yksilö voittavat. Ilmastoa lämmittävät hiilidioksidipäästöt pienenevät ja samalla riski sairastua liikkumattomuudesta tai tyydyttynyttä rasvaa sisältävästä ruokavaliosta johtuviin sairauksiin pienenee.
Markusta vaivasivat uupumisoireet
Markuksen kohdalla liikunnan puute ei ollut ongelma. Jo ennen kokeilua hän juoksi 30–40 kilometriä viikossa ja hiihti 50 kilometrin lenkkejä. Tarve juosta enemmän ja nopeammin ja saada parempia tuloksia oli kova.
”Olen aina ollut suorittaja luonteeltani – oli kyse sitten urheilusta, töistä tai remontista”, mainostuotantoyhtiön luovana johtajana työskentelevä Markus sanoo.
Tammikuussa 2022 Markus huomasi, ettei urheileminen enää palauttanutkaan. Muutto Helsingistä Lahteen, omakotitalon remontti ja koronapandemiasta johtunut osa-aikainen lomautus painoivat. Aamuisin Markus olisi halunnut jäädä sänkyyn makaamaan. Töissä hän saattoi avata tietokoneen ja tuijottaa näyttöä muistamatta, mitä oli tekemässä.
Kotona pinna oli kireällä. Kun kolmevuotias lapsi sairastui flunssaan ja viikonlopun yökyläily isovanhemmilla peruuntui, Markusta ärsytti. Aivan kuin koko maailma olisi halunnut rangaista häntä.
”Ajattelin, että se oli ainoa mahdollisuuteni palautua, ja nyt sekin vietiin minulta pois.”
Markuksen terveydentila kartoitettiin tutkimuksilla ja mittauksilla
Kun Markus hyväksyttiin mukaan Lahden kaupungin kokeiluun, alkoivat tutkimukset, joiden tarkoituksena oli selvittää, miten Markus oikein voi. Hänelle teetettiin niin sanottu Nightingale-mittaus. Se kartoittaa rasva-, sokeri-, kolesteroli- ja muista veriarvoista riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja erilaisiin tulehdussairauksiin.
”Odotin, että olen ihan rapakunnossa, koska henkisesti tuntui siltä. Tulokset olivatkin tosi priimaa. Sydämeni oli niiden mukaan iältään nuorempi kuin se tosiasiassa on”, Markus sanoo.
Uupumuksen oirekyselystä (KEDS) hän sai sen sijaan 19 pistettä. Pistemäärä tarkoittaa sitä, että rasituksen ja palautumisen tasapainoon olisi kiinnitettävä huomiota.
Asiantuntijat laativat testitulosten ja ennakkotietojen perusteella jokaiselle osallistujalle henkilökohtaiset reseptit, joiden tarkoituksena oli parantaa ihmisen terveyttä niin ravinnon, liikunnan kuin asuinympäristön ja luontoyhteydenkin saralla.
Markuksen kohdalla tavoitteena oli löytää keinoja ottaa ”iisimmin”. Sen sijaan, että metsän läpi vain juoksisi maksimisykkeellä, voisiko sinne mennä myös hengailemaan, lääkäri esitti. Hän ehdotti rauhallista venyttelyä ja paljasjalkakävelyä lenkin päätteeksi.
Onko tämä nyt kuitenkin sitä hippihommaa? Markus ajatteli.
Heti samana päivänä hän päätti kuitenkin kävellä metsälenkin päätteeksi kotiin ilman kenkiä.
Paljain jaloin kävely toi helpotusta lihasjumeihin ja auttoi rentoutumaan
Havunneulaset ja kävyt pistelivät jalkapohjissa. Sitten veri alkoi kiertää jaloissa.
Mitä enemmän Markus kokeili paljasjalkakävelyä, sitä enemmän hän huomasi sillä olevan vaikutusta. Lihasjumeja ja nivelkipuja oli aiempaa vähemmän. Se näkyi myös urheilusuorituksissa. Puolimaratonin aika parani vartilla.
Heinäkuussa Markus osallistui ensimmäiseen maastojuoksutapahtumaansa.
”Se on nousuiltaan yksi raskaimmista Suomessa. Ajattelin, että lähden selviytymään, mutta huomasin, että juoksu kulkee ja pystyin nauttimaan siitä ja mahtavista maisemista.”
Hitaalla, rauhallisella paljasjalkakävelyllä on ollut myös maadoittavia vaikutuksia. Metsä oli ollut Markukselle paikka, jonne mennään tekemään aktiivinen liikuntasuoritus ja josta lähdetään sen jälkeen äkkiä kotiin suihkuun ja sohvalle. Nyt hän huomasi, miten luonto rauhoitti.
”Paljasjalkakävely osoittautui todelliseksi hitiksi.”
Nurmikenttä vaihtuu marjapensaisiin ja hedelmäpuihin
Osa tehtävistä oli suunniteltu niin, että ne oli mahdollista toteuttaa yhdessä kolmevuotiaan kanssa. Kun puoliso oli viikonloppuina töissä, isä ja lapsi tekivät metsäretkiä lähiluontoon, keräsivät materiaaleja hyönteishotellia varten ja nikkaroivat sen.
”Oikean porakoneen kokeilu oli kova juttu Kaunolle. Sen hän muistaa edelleen”, Markus sanoo.
Monimuotoinen, pölyttäjiä houkutteleva kotipiha ehkäisee luontokatoa ja tukee siten ruoantuotantoa. Markus sai hyönteishotellin rakentamisen lisäksi tehtäväksi jättää nurmikon leikkaamatta.
”Olin ennen kokeilua kylvänyt nurmikkoa, jotta voimme pelata pihalla jalkapalloa. Kun näin kokeilun loppupuolella, miten pihalla alkoi kasvaa luonnon omia kasveja ja miten ne houkuttelivat perhosia ja mehiläisiä, tuli ahaa-elämys.”
Siitä inspiroituneena Markus ilmoittautui kansalaisopiston pihasuunnittelukurssille. Nurmikkopinta-alaa on tarkoitus pienentää ja tilalle istuttaa hedelmäpuita ja marjapensaita ja muita kasveja.
Pienillä teoilla voi olla iso vaikutus omaan hyvinvointiin
Kun Lahden kaupungin kahden kuukauden mittainen kokeilu päättyi elokuussa, osallistujilla teetettiin samat mittaukset ja testit kuin kokeilun alussa.
Markuksen kohdalla uupumispisteet olivat laskeneet 19 pisteestä kahdeksaan pisteeseen. Se on monen asian summa, hän arvelee.
”On paha sanoa, miten paljon esimerkiksi heinäkuun loma vaikutti omaan vireystilaani ja jaksamiseeni.”
Tärkein anti Markukselle on ollut huomata, miten pienillä asioilla voi vaikuttaa sekä omaan että ympäristön hyvinvointiin.
”Planetaarinen terveys on sanana iso ja hieno. Mutta ne asiat, mitä se sisältää, ovat pieniä tekoja, joita kuka tahansa voi tehdä.”
Markus kävelee edelleen jokaisen lenkin jälkeen kotiin paljain jaloin. Hän aikoo jatkaa sitä niin pitkään, kunnes maahan tulee lumi ja jää. Syksyn aikana hän on pyrkinyt tekemään metsäkävelyitä myös työmatkoilla. Se on auttanut nollaamaan ajatuksia intensiivisten työpäivien päätteeksi.
Tämän haastattelun Markus antaa lähimetsästä. Aiemmin metsäkävely keskellä työpäivää ei olisi tullut kyseeseenkään.
Sekä Meri Eskola että Venla Pystynen menettivät toisen vanhempansa 7-vuotiaina. Arvottomuuden kokemus ja rakkauden kaipuu ajoivat vääriin syleihin ja vaarallisiin tilanteisiin.
Kun Annin, 42, ajatukset täyttyivät synnytyksen jälkeen hiljalleen villeistä teorioista, ei kukaan aluksi ymmärtänyt, mistä oli kyse. Pian tuoreen perheen elämä kääntyi kertaheitolla ympäri.