– Saan tässä työssä hoitaa ikäihmisiä siten kuin haluaisin itseäni vanhana hoidettavan, sanoo Jyväskylässä Huhtasuon palvelutalossa lähihoitajana työskentelevä Noora Lehtinen.
Takana on melko rauhallinen aamu. Kello kymmeneen mennessä Lehtinen on auttanut aamiaiselle kahdeksan asukasta ja ehtinyt myös jutella heidän kanssaan.
Muistisairaiden kanssa työskennellessä iloa päivään tuovat yksinkertaiset, pienet asiat.
– Erään asukkaan kanssa äsken katseltiin ikkunasta oravan aamukiireitä. Se tuntui palkitsevalta, kun oravan temput saivat hänet hymyilemään, kertoo Lehtinen.
22-vuotias Lehtinen valmistui lähihoitajaksi ja aloitti työt palvelutalossa vuosi sitten.
– Täällä on aivan uskomattoman hyvä työyhteisö, voin kysyä apua ja neuvoa keneltä vain, kertoo Lehtinen.
Huhtasuon palvelutalossa huolehditaan asukkaiden arjen sujumisesta, mutta huomioidaan myös työntekijöiden elämäntilanteet.
Tällä hetkellä 35 vakituisesta työntekijästä kahdeksan tekee vajaata työviikkoa. Sijaisuudet on saatu järjestymään ja työntekijöistä ei tässä yksikössä ole pulaa.
– Työntekijöiden jaksaminen on minulle sydämen asia, sanoo palveluohjaaja Satu Sonkamuotka.
Myös Lehtinen sai talven pimeimpään aikaan keventää työtaakkansa, kun väsymys alkoi painaa. Kun ei ole tarvinnut painaa työtä uupumiseen asti, niin jaksaa tarvittaessa auttaa myös kollegoja.
Nuoret uupuvat yksinäisyyteen
Työuupumus huolettaa tutkijoita. Tämä on tuotu esiin Työterveyslaitoksen Miten Suomi Voi -seurannassa(siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan useampi kuin joka neljäs suomalainen työntekijä kärsi työuupumuksen oireista loppuvuodesta 2022.
– Onhan se hurja luku ja se ei ole kohentunut ja vaikka pandemian pahimmasta vaiheesta ollaan päästy eteenpäin, niin tilanne on heikentynyt entisestään, toteaa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.
Hän kertoo, että erityisesti nuorten tilanne on huolestuttava.
– Jos joku väestöryhmä on tästä koronasta ja sen jälkimainingeista kärsinyt, niin se on nuoret aikuiset työntekijät.
Koronan jäljiltä juuri nuorille on jäänyt käteen karu yksinäisyyden tunne työpaikoilla.
– Kärsitään siitä, ettei enää ole sitä yhteisöllisyyttä. Yksinäisyyden kokemus on tekijä, joka näyttää selittävän heikentynyttä työhyvinvointia, Hakanen toteaa.
Yksinäisyyttä ei ole helpottanut sekään, että koronan aikana toteutetun digiloikan aikana yhä useampi vanhempi työntekijä on valinnut joko etä- tai hybridityön.
Todellinen työarki voi olla shokki
Työhön perehdyttäminen ja turvallinen sisäänajo työyhteisöön olisivat nuorille tärkeitä. Tarvitaan hyvää esimiestyötä ja tulokasta tukevaa työyhteisöä.
– Tiedetään, että monissa ammateissa, esimerkiksi vaativissa ihmissuhdeammateissa, ensivaiheet voivat olla todellisuusshokkia: tullaan koulusta työelämään, joka ei vastaakaan odotuksia, Hakanen toteaa.
Työterveyslaitoksella tutkitaan eettistä kuormitusta(siirryt toiseen palveluun), jolla tarkoitetaan sitä että ammattiin opiskellessa omaksutut arvot ja ihanteet eivät vastaakaan työn arkista todellisuutta.
Kristiina Lehmuskoski tutkii kunta-alan työssä uupuneita nuoria aikuisia. Hän haluaa korostaa sitä, että esimerkiksi julkisuudessa paljon esillä ollut hoivatyön ja varhaiskasvatuksen henkilöstöpula aiheuttaa uupumusta.
Lehmuskoski on väitöstutkimuksessaan halunnut selventää sitä erityyppisten olosuhteiden ja ominaisuuksien kirjoa, jonka perusteella uuvutaan.
– Se mihin me pyrimme, perustuu opittuihin kulttuurisiin arvoihin ja normeihin, hän sanoo.
Ammatti-identiteetissä omaksutut arvot ja normit voivat muuttua kuormittavaksi tekijäksi, jos työntekijä käytännössä joutuu toimimaan vastoin niitä työarjessaan esimerkiksi työn suuren tai henkilöstön vähäisen määrän pakottamana.
– Se että halutaan tehdä esimerkiksi kasvatustyötä, määrittää myös asioita, jotka koetaan kuormittavina. Niistä kertyy sellaista taakkaa, että lopulta uuvutaan työssä, Lehmuskoski toteaa.
Työssä uupuminen ei ole uusi asia
Työuupumus pysyy, mutta siihen liittyvät osatekijät muuttuvat. Tämä on ollut työuupumuksen iso muutos, näin kertoo tutkimusprofessori Ari Väänänen.
– Jos tarkastellaan oikein pitkää ajanjaksoa, niin meillä oli jo 1900-luvun alussa puhetta ”teollisesta väsymyksestä”, Väänänen kertoo.
Fyysisesti rasittavan työn uupumuksesta on siirrytty tieto- ja palvelutyön mukanaan tuomaan uupumukseen, joka taustassa on paljon emotionaalisesti ja kognitiivisesti kuormittavan työn piirteitä.
Väänäsen mukaan huomio alkoi kohdistua työuupumuksen 1970-luvun puolessavälissä ja tälle vuosituhannelle tultaessa huoli uupumisesta työssä on aiheuttanut lukuisia keskusteluja eri maissa.
– Nuoriin työuupumus on iskenyt tällä vuosituhannella ja siihen on useita syitä. Puhutaan muun muassa työn intensifioitumisesta eli tehtävien lisääntymisestä ja nopeatahtisuuden kasvusta.
Työuupumusta ei kuitenkaan voi Väänäsen mukaan tarkastella vain yhdestä näkövinkkelistä, vaan sitä on aina tarkasteltava useammasta eri lähtökohdasta.
– Paljon on muutoksia tapahtunut ihmisten ajankäytössä ja arjessa sekä siinä, mitä siltä työltä halutaan, Väänänen sanoo.
Työn tuunaukselle tarvitaan tilaa
– Kyllä tämä on merkittävä ongelma, koska monilla aloilla on jo nyt työvoimapula ja pula todennäköisesti edelleen muuttuu pahemmaksi. Suomeen on todella vaikeaa houkutella nuorta työvoimaa ulkomailta, toteaa Jyväskylän yliopiston terveystalouden professori Petri Böckerman.
Böckerman toteaa, että nyt on jo korkea aika ryhtyä sanoista tekoihin kehittämään suomalaista työelämää houkuttelevammaksi.
– Hihat pitää kääriä ja ryhtyä töihin. Nämä ei valitettavasti itsestään tapahdu nämä isot muutokset, hän sanoo.
Samaa mieltä on tutkimusprofessori Jari Hakanen. Hän suosittelee Työterveyslaitoksen tutkimuksissa sekä hyvinvoinnille että työsuoritukselle hyväksi havaittua työn tuunausta(siirryt toiseen palveluun).
– Pitäisi antaa tilaa työntekijöille tuunata omaa työtään eli omasta aloitteestaan muokata sitä enemmän itsensä näköiseksi ja mielekkäämmäksi tavoitteita tietenkään unohtamatta, hän sanoo.
Toivoa herättää se, että Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan nuoret työntekijät ovat aktiivisia ja hakevat mahdollisuuksia työn tuunaamiseen.
Tutkija Kristiina Lehmuskosken mukaan tarvitaan sekä hyvää keskustelevaa ja kuuntelevaa esimiestyötä että tulokasta tukevaa työyhteisöä.
– Keskustelu kokeneempien kanssa auttaa suhteuttamaan eettistä kuormitusta.
Jyväskylässä Huhtasuon palvelutalossa hihat on jo kääritty. Työpaikalla keskustellaan säännöllisesti siitä, miten työyhteisöllä menee ja jokainen voi tuunata omaa työtään.
Kaveria autetaan, jos omat hommat on jo hoidettu. Uudet tulokkaat saavat neuvoa ja ohjausta kokeneemmilta kollegoiltaan.
– Minun tehtäväni on palvella näitä työntekijöitä, tiivistää Satu Sonkamuotka oman työnjohdollisen roolinsa.
https://yle.fi/
https://yle.fi/
Äidin kuuluukin olla väsynyt, Piia Jyrinki vakuutti itselleen. Kilpirauhasen vajaatoiminta vei voimat vuosiksi, ennen kuin sairaus ja sopiva hoito löytyivät.
Ihmisen lahja sekä haaste on samaan aikaan käsittämätön kyky selviytyä. On uskomatonta, että lapsi selviytyy lähes minkälaisessa tunneilmastossa hyvänsä. Selviytyy sopeuttamalla itsensä sellaiseen koloon, missä selviää.
