Myötätuntoinen yritys menestyy usein taloudellisesti, ainakin kansainvälisten tutkimusten mukaan.
Nyt myötätunnon vaikutusta tutkitaan myös suomalaisessa työelämässä. Helsingin yliopiston Myötätunnon mullistava voima -hankkeen tutkimusryhmä selvittää, mikä merkitys myötätunnolla on yritysten ja yhteisöjen menestymisen ja hyvinvoinnin edistäjänä.
Tutkija Elina Juntunen korostaa, että talous on vain yksi näkökulma myötätuntoon. Tutkimusryhmän arvion mukaan tulevaisuuden arvokkaat yritykset ja organisaatiot perustuvat laajasti eri arvoille. Esimerkiksi inhimilliset, sosiaaliset ja eettiset arvot sekä aineeton pääoma ovat yhä tärkeämpiä.
Juntunen sanoo myötätuntoisuuden vaikuttavan työhyvinvointiin ja siihen, miten työntekijät kokevat työnsä merkityksellisyyden ja sitoutuvat siihen. Työntekijän motivaatio ja yhteisön yhteen hiileen puhaltaminen taas auttavat yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa, mikä voi näkyä viivan alla.
– Yritysten ja organisaatioiden tehtäviin kuuluu huolehtia tuloksestaan. Keskeinen kysymys on, millä ehdoilla ja arvoilla nämä tulokset tehdään ja mikä työntekijän rooli on.
MYÖTÄTUNNON MONET VOIMAT
Työn laatu ja lopputulos kohenevat, kun ihmiset viihtyvät työssään, kokevat sen tärkeäksi ja näkevät tekojensa vaikutukset. Yrityksen myötätuntokyky punnitaan kriisiaikoina, esimerkiksi irtisanomistilanteissa.
– Ne ovat inhimillisesti raskaita hetkiä. Vaikeista tilanteista saattaa selviytyä paremmin, jos organisaatiossa on empatiakykyä.
Juntusen mukaan työyhteisessä kannattaa myötäelää sen jäsenten kärsimyksessä ja innostuksessa.
– Johtamisessa taas korostuvat esimiehen tunnetaidot ja herkkyys tunnistaa työntekijän tunnetiloja.
Myötätunto ja empatia synnyttävät luovuutta: turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä työntekijä uskaltaa esittää uusia ideoita.
Juntunen pitää merkityksellisenä työntekijän kokemusta siitä, että tämä on tärkeä, tästä välitetään ja tämä saa äänensä kuuluviin.
– Myötätunto on taito, jota voi opetella ja kehittää. Se on sekä yksilöllinen että työyhteisöllinen voimavara ja tärkeä metataito. Se on kykyä nähdä ja havaita toisen kärsimystä, iloa ja onnistumista sekä tukea tätä elämän eri tilanteissa.
TYÖELÄMÄN SYVÄT MERKITYKSET
Juntunen oli alakouluikäinen, kun hän koki itse myötätunnon voiman lapsuudenkotinsa naapurustossa Kainuun Hyrynsalmella 1980-luvulla. Juntunen ja hänen ystävänsä Leena harrastivat hiihtoa.
– Leenan isä huolsi joka kerta suksemme kuntoon ja mahdollisti hiihtoharrastuksemme ja pienimuotoisen kilpailemisen. Näin hän osoitti auttamisen halua ja myötätuntoa meitä tyttöjä kohtaan.
Hän oli aidosti kiinnostunut asioistani. Tämä on tärkeä lapsuudenmuisto ja oiva osoitus yhteisöllisyydestä, Juntunen kertoo. Hän tutkii hankkeessa, miten myötätunto vaikuttaa luovuuden ja innovaatioiden syntymiseen. Tähänastisten tulosten mukaan myötäeläminen ja empatia toimivat sytykkeenä epäkohtien havaitsemiselle ja antavat ideoita niiden korjaamiseen.
Juntunen on kiinnostunut työn syvistä, sisäisistä ja henkisistä merkityksistä, jotka ylittävät ihmisen itseensä ja omaan egoonsa liittyvät tarpeet.
– Henkinen syvä merkitys tulee siitä, kun ihminen voi työnsä kautta palvella laajemmin yhteisöä, yhteiskuntaa tai jopa koko maailmaa. Työn tarkoitus on silloin jotain muuta kuin esimerkiksi pelkkä toimeentulo.
IHMINEN ON IHMINEN TYÖELÄMÄSSÄKIN
Suomalainen työelämä elää murroksessa. Osa aloista häviää, uusia syntyy, työntekijöiltä vaaditaan yhä monipuolisempaa osaamista ja monenlaisia työelämän taitoja. On digitalisaatio, globalisaatio ja sukupolvien erilaiset työelämän kulttuurit ja uranäkymät sekä yhä monikulttuurisempi Suomi.
Juntusen mukaan pitää puhua niin ikään siitä, mikä työelämässä tuottaa merkityksettömyyttä. Usein selitys löytyy työstä tai työyhteisöstä vieraantumisesta tai siitä, että työntekijä kokee työn tavoitteet etäisiksi tai ei näe työnsä tuloksia.
– Työelämää olisi ajateltava nykyistä enemmän myös humanistisesta ja eksistentiaalisesta näkökulmasta. Ihminen on ihminen, oli hän missä tahansa.
FAKTAA
- Myötätunnon mullistava voima -tutkimushanke (myös nimellä CoPassion) alkoi vuoden 2015 alussa ja jatkuu ainakin kevääseen 2017 asti.
- Helsingin yliopiston poikkitieteellinen tutkimusryhmä selvittää ensimmäisenä Suomessa, versooko myötätunnosta taloudellista kukoistusta suomalaiseen elinkeinoelämään.
- Innovaatiorahoituskeskus Tekes myönsi tutkimusohjelmalle 1,1 miljoonan euron rahoituksen. Rahaa on kerätty myös yrityksiltä.
- Tutkimus yhdistää kyselyitä, syvähaastatteluita ja interventioita, joissa työntekijät ja esimiehet harjoittelevat myötätuntotaitoja, kuten toisten arvostamista ja kiinnostusta.
- Hanketta johtaa Helsingin yliopiston kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi.
‒ Когда я начинаю переживать за страдания других людей и животных, я порой испытываю очень сильное чувство вины за то, что я не могу им помочь. В некоторых ситуациях это чувство вины переходит в чувство гнева на себя из-за того, что я не могу оказать им помощь. В каком ключе мне нужно работать над этим?
Психолог Михай Чиксентмихайи убежден, что мы лучше всего чувствуем себя, когда используем свои способности ради чего-то осмысленного и так превращаем обыденность в настоящее удовольствие. Это состояние, к которому стоит стремиться в каждый миг нашей жизни.
