Связь между аномалиями гипоталамо-гипофизарно-надпочечниковой оси (ГГН-оси) и депрессией была неоднократно подтверждена в многочисленных исследованиях. В то же время, некоторые современные работы продемонстрировали более сильную связь между повышенной активацией ГГН-оси и меланхолическим (эндогенным) подтипом депрессии. Эта связь не была подтверждена для атипичной депрессии, и некоторые учёные предположили, что для данного подтипа характерна гипофункция ГГН-оси, наблюдаемая, например, при посттравматическом стрессовом расстройстве. В систематическом обзоре, проведённом Mario F. Juruena et al., были обобщены все существующие исследования, посвященные аномалиям ГГН-оси при меланхолической и атипичной депрессии.
В ответ на стрессовые факторы подавление префронтальной коры и активация миндалины приводят к активации симпатической нервной системы и ГГН-оси. Симпатическая нервная система отвечает за наиболее быстрый ответ на стресс и действует через секрецию адреналина надпочечниками. ГГН-ось активируется лишь через несколько минут после выброса адреналина. Повышенный уровень кортизола – наиболее надёжный признак гиперактивности ГГН-оси – стимулируется повышенной экспрессией кортикотропин-рилизинг гормона (“дирижёра” стресса) и снижением ингибирования обратной связи ГГН оси.
Атипичная депрессия, в отличии от меланхолической, характеризуется главным образом реактивностью настроения, а также двумя или более симптомами: повышенный аппетит, гиперсомния, выраженная усталость, сопровождающаяся тяжестью в руках и ногах, а также личностная сенситивность.
Для обзора авторы исследования отобрали 48 исследований. Результаты анализа литературы показали, что у пациентов с меланхолической депрессией уровень кортизола был выше, чем у пациентов с атипичной депрессией. Более того, ряд исследований продемонстрировал тенденцию к снижению активности ГГН-оси у пациентов с атипичной депрессией по сравнению с контрольной группой. Однако же у большинства лиц с атипичной депрессией не было выявлено различий с контролем.
Как заключают авторы статьи, в будущих научных работах следует сосредоточиться на изучении эпигенетических особенностях функционирования ГГН-оси при атипичной и меланхолической депрессии с акцентом на вегетативные симптомы и стандартизированные методологии.
Автор перевода: Касьянов Е.Д.
Источник: Juruena, M. F., Bocharova, M., Agustini, B., & Young, A. H. (2018). Atypical depression and non-atypical depression: Is HPA axis function a biomarker? A systematic review. Journal of Affective Disorders, 233, 45–67. doi:10.1016/j.jad.2017.09.052
http://psyandneuro.ru
Метка: анализ ситуации
Työterveyspsykologi räjäyttäisi self helpin uupumuksen hoidossa.
Mielenterveyssyistä aiheutuvat poissaolot lisääntyivät jyrkästi. Työterveyspsykologi muuttaisi monta perusasiaa työpaikoilla.
”On täysin kestämätöntä, että työikäisiä putoilee rivistä tätä tahtia. Jotain on tehtävä, ihan lainsäädännön tasolla”, sanoo työterveyspsykologi Johanna Ojala-Oksala.
Hän viittaa Kelan tuoreimpaan sairauspoissaolojen tilastoon, jonka mukaan mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen jyrkkä kasvu jatkui viime vuonna.
Työterveyshuolto Heltissä työskentelevä Ojala-Oksala näkee arjessaan työuupumuksen kanssa vastaanotolle tulevien työikäisten jatkuvan virran, eikä nykyinen ”self help” eli itseapu-kulttuuri saa häneltä kiitosta.
”Kun ihminen tulee vastaanotolle, hänen asiaansa ei useinkaan voi hoitaa kokonaisena, vaan keskitymme siihen, mikä on mahdollista ja mihin ihmisellä itsellään on mahdollisuus vaikuttaa.”
Täydellisessä maailmassa työterveyspsykologi olisi johtoryhmätasolla miettimässä ja vaikuttamassa työhyvinvoinnin linjauksiin. Työyhteisöt ja -tiimit myös hakeutuisivat työnohjaukseen ennen kuin kipuilu alkaa.
”Sen sijaan vastaanotolle tulevat yksilöt, eikä se useinkaan riitä”, Ojala-Oksala sanoo.
Mielenterveyssyistä aiheutuneet sairauspoissaolot ovat viimeisten kolmen vuoden aikana kasvaneet jyrkästi erityisesti nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla. Myös nuorilla miehillä poissaolojen kasvu on ollut voimakasta.
Suomen Mielenterveys ry:n kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck sanoo trendin olevan nähtävissä kaikissa länsimaissa.
”Kaikkein vahvin ilmiö on Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa, hyvinvointivyöhykkeellä.”
Wahlbeckin mielestä nyt on syytä ryhtyä niihin toimiin, joiden tiedetään ehkäisevän uupumusta, masennusta ja ahdistusta työpaikoilla.
”Tarvittaisiin kansallinen ohjelma”, sanoo Wahlbeck.
Vaikka ongelman syyt ovat moninaiset, niistä kaksi nousee Wahlbeckin mukaan ohi muiden: työyhteisön toimivuus ja johtamiskulttuuri.
”Jos työyhteisössä on hyvä vuorovaikutus, mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja on vähemmän. Hierarkkisessa, komentelevassa työyhteisössä poissaoloja on enemmän”, Wahlbeck kuvaa.
Ihmisen olisi itse huolehdittava, että menee ajoissa nukkumaan, liikkuu ja syö hyvin sekä pitää työn ja vapaa-ajan tasapainossa, mutta se ei yksin riitä.
”Työnantajien ja työyhteisöjen vastuu on suuri”, sanoo Wahlbeck.
Itseohjautuvuus, globalisaatio, tukihenkilöstön puuttuminen, jatkuva tavoitettavuus, informaation määrän kasvu, avotoimistot – Ojala-Oksala ei ihmettele, että muutos tuottaa myös pahoinvointia.
”Aivojen uupumus on työpaikoilla yhä melko uusi asia. Työnantajat saavat rangaistuksia, jos vaikkapa suojavarusteet, turvakengät tai valjaat ovat unohtuneet. Aivojen suojelua ei ole mietitty vielä niin pitkälle, mutta siihen suuntaan ollaan varmasti menossa.”
Ärsykkeitä vähentävät kuulosuojaimet, näkösuojat ja puhelinkopit ovat esimerkkejä nykyihmisen suojavälineistä.
Ojala-Oksala näkisi mielellään, että työpaikalla joku pitäisi huolen myös siitä, että työtä tauotetaan riittävästi ja että työtä ei jatkuvasti tehdä liikaa.
”Itseohjautuvuus on tullut organisaatioihin kovalla vauhdilla ja aika moni kokee, ettei saa riittävästi palautetta työstään. Varmuuden vuoksi tehdään enemmän, kun ei tiedetä, mikä on riittävästi.”
Tiimissä ei myöskään tarvitse olla kuin yksi henkilö, jonka tapana on lähettää viestejä pitkin öitä tai viikonloppuisin.
”Se tarttuu ihmisiin, ja monissa organisaatioissa johto näyttää tähän mallia”, sanoo Ojala-Oksala.
Uupumiseen vaikuttavat lisäksi yhteiskunnasta nousevat syyt.
”Jos työtä ei arvosteta, siitä maksetaan liian pientä palkkaa, ja näitä syitä tuodaan yhteiskunnassa jatkuvasti esiin, kyynisyys valtaa alaa. Miten voisin arvostaa työtäni, kun muutkaan eivät sitä arvosta, pohtii moni”, Ojala-Oksala sanoo.
Asiantuntijat uskovat, että tulevaisuus on parempi. Monella työpaikalla on jo herätty ennakoivaan mielenterveystyöhön, ja tulokset ovat olleet lupaavia.
Esimerkiksi S-ryhmässä työperäiseen stressiin ja ahdistukseen liittyvät poissaolot vähentyivät yli puolella uuden mielenterveysohjelman myötä.
Suolistobakteerit ovat yhteydessä aivojen hyvinvointiin.
“Suolisto on ihmisen toiset aivot” -sanonta on täyttä totta. Suolistomikrobistolla on todettu olevan iso vaikutus terveyteemme ja sairauksien kuten masennuksen puhkeamiseen. Omaa suolistomikrobistoaan voi tuunata kolmella helpolla keinolla.
Ihmisen suolistossa asustaa noin tuhat bakteerilajia. Niiden muodostamalla mikrobistolla on iso rooli ihmisen terveydelle.
Viime vuosien aikana muutokset suolistomikrobistossa on yhdistetty moniin sairauksiin, kuten esimerkiksi tulehduksellisiin suolistosairauksiin, diabetekseen sekä Parkinsonin ja Alzheimerin tauteihin. Viimeisimpänä suoliston bakteerit on yhdistetty myös masennukseen ja ahdistusoireisiin.
Bakteerit sinällään eivät aiheuta sairauksia, vaan nimenomaan niiden aiheuttama tulehdus.
– Mikrobien vaikutuksesta suolen pinta voi rikkoutua ja tulehtua. Tulehdusreaktio muuttaa suolen toimintaa ja immuunivastetta, joka puolestaan altistaa sairauksille
– Muutokselle altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi ympäristömyrkyt, mahasuolikanavan infektiot, antibioottihoidot sekä ruokavalio, selvittää bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta.
Suolen ja mielen yhteys
On jo pidempään tiedetty, että ihmisen hyvinvointi ja esimerkiksi ahdistuneisuus voivat vaikuttaa suolen toimintaan. Sen sijaan bakteerien vaikutus aivoihin ja jopa aivojen kehitykseen on melko uutta tietoa.
– Jos ihminen on esimerkiksi ahdistunut tai masentunut, kyllä hänen suolistonsa mikrobisto on erilainen.
– Voikin olla, että suolistomme bakteeristolla ja ruokavaliolla on aivojen kehitykseen isompi vaikutus kuin on aiemmin tiedetty, integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta toteaa.
90 prosenttia aivojemme välittäjäaineista syntyy suolistossa
Suolistossa on oma autonominen hermostonsa ja iso joukko hermosoluja sekä välittäjäaineita, jotka toimivat vähän samaan tapaan kuin aivommekin.
Informaatio kulkee aivoista suolistoon, mutta myös toisin päin. Esimerkiksi ihmisen pisin hermo, parasympaattinen kiertäjähermo, kuljettaa informaatiota suolesta aivoihin.
Suolistossa mikrobisto osallistuu muun muassa mielialoihimme vaikuttavien, aivoille välttämättömien välittäjäaineiden valmistamiseen. 90 prosenttia aivojemme välittäjäaineista syntyykin suolistossa.
Kolme vinkkiä terveempään suolistoon
Miten omasta suolistostaan sitten voi pitää huolta? On kolme keinoa, jotka tutkitusti auttavat. Probiooteista on vielä kiistanalaista tietoa.
1.Vähennä tulehdustilaa tuunaamalla ruokavaliota
Bakteeriopin professori Pentti Huovinen ohjeistaa kaivamaan ruokakolmion esille.
– Ihminen pystyy tuunaamaan oman suolistonsa mikrobistoa parhaiten ruokavaliolla. Meillä on epidemiologista tutkimusaineistoa siitä, että ihminen voi paremmin syömällä paljon kasviksia, vihanneksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyvätuotteita.
– Oikein rasvainen eläinperäinen ruoka ja sokeri edesauttavat elimistön tulehdustilan syntymistä. Kasvisvoittoisen ruoan syönti sen sijaan vähentää tulehdusreaktiota. Ruoka vaikuttaa elimistön immuunivasteeseen ja jättää suolistoomme niin sanotun immunologisen muistin siitä, mitä olemme syöneet, Huovinen sanoo.
2. Möyri maata, syö marjoja, poimi sieniä!
Varmaa on, että jos asut koko ikäsi kaupungissa ilman mitään luontokontakteja, mikrobiston moninaisuus kärsii ja köyhtyy, selittää Pentti Huovinen.
– Ei tämä mikään räätälöity resepti ole, mutta olisi todella tärkeää, että olisimme luonnossa enemmän ja kohtaisimme luonnon bakteereita. Möyri maata, syö marjoja, poimi sieniä ja niin edelleen. Jo pelkästään metsäilman hengittäminen on hyväksi.
Olisi todella tärkeää, että olisimme luonnossa enemmän ja kohtaisimme luonnon bakteereita.
– Jotkut allergialääkärithän ovat sanoneet, että ennen lapsen syntymää kotiin kannattaisi hankkia kaksi koiraa. Tällöin koirien ympärilleen levittämät mikrobit ja antigeenit kouluttavat lapsen immuunivastetta ja moninaistavat sitä, Huovinen lisää.
Kuva: Unsplash
3. Liiku sydämesi kyllyydestä, myös se tekee suolistolle hyvää!
Myös liikunta kannattaa, kun oman suoliston hyvinvointia haluaa parantaa. Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan kestävyysliikunnalla on positiivinen vaikutus suolistomikrobiston koostumukseen.
Tutkimuksessa selvisi, että kuuden viikon liikuntaharjoittelun jälkeen mahdolliset tulehduksenaiheuttajamikrobit (proteobakteerit) vähenivät, ja tehokkaaseen aineenvaihduntaan liitetyt mikrobit (akkermansia) puolestaan lisääntyivät vajaan parinkymmenen koehenkilön suolistossa.
Tulehdusta aiheuttavien bakteerien määrä väheni jopa puolella.
– Kun analysoimme mikrobien määrän havaitsimme, että tulehdusta aiheuttavien bakteerien määrä väheni jopa puolella, akatemiatukija Satu Pekkala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
Liikunnan seurauksena myös tulehdusta lisäävä proteiini muuttui suolistossa vähemmän aktiiviseksi.
– Jokainen koehenkilöistä sanoi voivansa liikunnan jälkeen paremmin, Pekkala tiivistää.
Näin tuunaat suolistomikrobistoasi
- Vähäsokerinen kasvis- ja kuitupainotteinen ruoka pitää suolistoa kunnossa.
- Syö kalaa tai kalarasvoja, kuten omega 3 -valmisteita.
- Muista, että maitohappobakteerien hyödyt ovat yksilöllisiä.
- Liiku luonnossa ja rikastuta samalla mikrobistoasi luonnon bakteereilla.
- Huolehdi hyvinvoinnistasi liikkuen, nukkuen ja rentoutuen riittävästi.
Onko probiooteista hyötyä?
Probioottien terveysvaikutuksista on puhuttu paljon ja moni onkin tottunut napsimaan probiootteja suoraan purkista tai esimerkiksi maitohappobakteereja sisältävistä maitovalmisteista.
Tieteellinen näyttö probioottien tehosta on kuitenkin melko vähäistä ja esimerkiksi vastikään Cell-lehdessä ilmestyneissä tutkimuksissa viitattiin probioottien jopa sotkeneen suoliston mikrobiston täysin.
– Kiinnostavinta terveyden kannalta on suoliston pysyvä bakteeristo. Eli millä keinoin me saisimme suolistoomme pysyvän bakteeriston, Pentti Huovinen miettii.
Kuva: Pixabay
Probioottien hyödyistä on kuitenkin positiivisiakin tutkimustuloksia, Hasse Karlsson toteaa. Hänen mukaansa yhä lisääntyvässä määrin on julkaistu ihmisillä testattuja tutkimuksia, joissa elimistön stressisysteemit reagoivat probioottivalmisteille, ja niillä on voitu vaikuttaa lieviin masennusoireiisin sekä jopa jonkin verran autististen oireiden lievittämiseen.
Ongelma on siinä, että jokaisen mikrobisto on niin yksilöllinen. Tämän takia on erittäin hankala sanoa, kuka probiooteista hyötyy tai kuinka kauan probioottipilleristä saadut bakteerit suolistossa pysyvät.
– Perusongelma on kuitenkin se, ettei vielä kovin hyvin tiedetä, mitä probioottivalmisteiden pitäisi sisältää, ja mitkä bakteerikannat kenellekin sopivat, Karlsson sanoo.
Suolistomikrobiston tuunauksesta tulevaisuuden hoitoa?
Koska jokaisen mikrobisto on erilainen, tulevat hoitomuodotkin tulevaisuudessa yksilöllistymään entistä enemmän, vakuuttavat Pentti Huovinen ja Hasse Karlsson.
– Tulevaisuudessa meillä määritetään potilaan suoliston bakteerikoostumus ihan samalla tavalla kuin nyt otetaan verikokeita. Tulosta peilataan muihin löydöksiin ja mahdollisesti annetaan sellaisia bakteereita, jotka vähentävät tulehdusreaktioita tai joita potilailta puuttuu, Huovinen arvelee.
– Onhan meillä jo nyt käytössä bakteerihoidoista ulosteensiirto, jolla hoidetaan antibioottiripulia. Siinähän ei siirretä mitään tiettyjä bakteereja vaan toisen ihmisen koko bakteeristo potilaalle, jonka oman suoliston bakteeristo on tuhoutunut.
On jo aika paljon näyttöä, että ulosteensiirrolla voidaan vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi ahdistuneisuuteen.
Hasse Karlsson toivoo, että bakteerihoitoja voitaisiin tulevaisuudessa räätälöidä myös masennuspotilaille.
– Koe-eläimillä tehdyistä kokeista on jo aika paljon kaikenlaista näyttöä siitä, että ulosteensiirrolla voidaan vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi ahdistuneisuuteen.
– Voihan olla, että pitkässä juoksussa meillä löytyy sellaisia mikrobikombinaatioita, joilla voidaan aika merkittävästikin vaikuttaa esimerkiksi tunne-elämän säätelyyn tai stressin välittämiin oireisiin, Karlsson visioi.
