Turun yliopiston tiedote 17.8.2017
– Äidin lievän masennuksen rajan ylittävät raskaudenaikaiset masennusoireet lisäsivät riskiä sille, että äiti muodostaa vääristyneen mielikuvan vauvastaan ja omasta suhteestaan vauvaan. Vääristynyt mielikuva tarkoittaa, että mielikuvan muodostumista ohjaa jokin vääristävä tekijä, joka muokkaa äidin mielen sisäistä kokemusta vauvasta. Vääristävä tekijä voi olla esimerkiksi äidin raskaudenaikainen kokemus, että tuleva lapsi tuntuu vaikeahoitoiselta, Ahlqvist-Björkroth sanoo.
Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että raskausaikana muodostuneet mielikuvat ovat kohtalaisen pysyviä, ja ne ennustavat äidin ja vauvan vuorovaikutussuhdetta lapsen synnyttyä. Väitöstutkimus osoitti, että äitien raskausaikaiset masennusoireet ennustavat myös synnytyksen jälkeisiä masennusoireita, jotka puolestaan olivat yhteydessä lyhyempään täysimetyksen kestoon. Täysimetyksen kannalta kaikista haitallisinta on äidin masennusoireiden esiintyminen sekä raskausajalla että synnytyksen jälkeen. – Tulokset nostavat esiin sen, että raskaana olevien naisten olisi tärkeää saada tukea ja hoitoa lieviinkin masennusoireisiin. Masennusoireiden hoidon lisäksi raskaana oleville naisille tarjottavien hoitomuotojen tulisi sisältää äiti-vauvasuhteeseen kohdennettuja elementtejä, jotta äitiyttä voitaisiin suojata masennuksen negatiivisilta vaikutuksilta, Ahlqvist-Björkroth toteaa. Tutkimustulokset osoittavat, että myös isät muodostava raskauden aikana rikkaita mielikuvia syntymättömästä vauvastaan. Isillä raskaudenaikaiset masennusoireet eivät ole yhteydessä heidän mielikuviensa laatuun, mutta isien tyytymättömyys parisuhteeseen heikentää heidän raskausajan mielikuvien laatua. Uusi hoitohenkilökunnan koulutusmalli vähentää masennusta keskosvauvojen äideilläÄitien masennuksen ennaltaehkäiseminen on Ahlqvist-Björkrothin mukaan tärkeää erityisesti masennuksen riskiryhmissä, kuten keskosten äideillä. Osana väitöstutkimustaan Ahlqvist-Björkroth kehitti Vanhemmat Vahvasti Mukaan (VVM) -koulutuksen yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osaston kanssa vuosina 2009–2012. Koulutuksen tavoitteena on lisätä sekä sairaanhoitajien että lääkäreiden kykyä vauvan yksilöllisen käyttäytymisen havainnointiin yhdessä vanhempien kanssa sekä hoidon suunnitteluun näiden havaintojen pohjalta. |
