Метка: suomi

Опубликовано от — Оставить комментарий

Lapsuusiän masennus nostaa riskiä moniin fyysisiin sairauksiin aikuisiällä.

Lapsuusiän masennus nostaa riskiä moniin fyysisiin sairauksiin aikuisiälläRuotsalaistutkimuksesta on selvinnyt, että lapsena tai nuorena masennusta potenut saattaa sairastua lukuisiin fyysisiin sairauksiin selvästi suuremmalla todennäköisyydellä kuin ikätoverinsa. Osittain syinä olivat muut mielenterveyden ongelmat ja päihteiden käyttö.

Tutkimuksessa seurattiin yli 1,5 miljoonaa ruotalaista poikaa ja tyttöä, joista 37 000 olivat sairastukseet masennukseen 5-19-vuotiaana. Tutkimukseen osallistuneet nuoret olivat 17-31-vuotiaita seurannan päättyessä.

Seurannasta selvitetyn analyysin mukaan masennukseen sairastuneilla oli suurentunut riski sairastua 66 sairauteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa unihäiriöitä, kakkostyypin diabetesta, hepatiitteja sekä munuais- ja maksasairauksia – kaiken kaikkiaan yhteensä 69 eri sairautta. Huomattiin, että vammautimiset ja erityisesti itseaiheutetut vammat olivat lapsena tai nuorena masentuneille yleisempiä. Lisäksi riski menehtymiseen seurannan aikana oli suurentunut.

Naisilla, jotka olivat lapsena sairastuneet masennukseen, tuli aikuisiällä etenkin virtsateiden, hengitysteiden tai ruoansulatuskanavan infektioita. Lisäksi heillä oli paljon vammautumisia. Miehillä esiintyi muun muassa lihavuutta, keliakiaa, ihottumia sekä sidoskudosten ja kilpirauhasen sairauksia.

Suurentunutta riskiä eri sairauksiin voidaan selittää myös muilla mielenterveysongelmilla ja etenkin päihteiden käytöllä tai masennuksella.

Tutkijoiden mukaan tulokset ovat huolestuttavia, mutta huomionarvoista on se, ettei heidän aineistostaan voi päätellä kaikkien sairauksien suoraa yhteyttä pelkästään lapsuusiän masennukseen. Tulokset kuitenkin korostavat sitä, että lasten ja nuorten masennushoidolla on hyvin tärkeää. Mahdollisien fyysisten sairauksien huomaaminen ajoissa on myös suositeltavaa laajojen terveystarkastusten avulla.

Tutkimukset osoittavat, että masennusta sairastaa vajaa prosentti alle 8-vuotiaista, 3 prosenttia alle 13-vuotiaista ja 6 prosenttia 14-18-vuotiaista.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Etusivu

 

Опубликовано от — Оставить комментарий

Masennuslääkkeiden haitat yllättivät pahasti – kolme karua tarinaa.

Millaisia haittoja masennuslääkkeet voivat aiheuttaa? Potilaat ja professori kertovat - MTVuutiset.fiMasennuslääkkeisiin liittämiään merkittäviä haittoja kokeneet suomalaiset pitävät ongelmana, etteivät lääkärit kerro lääkkeiden mahdollisista sivuvaikutuksista. Psykiatrian professori Erkki Isometsä korostaa potilaan ja hoitavan tahon vuoropuhelua.

Hätiköityjä diagnooseja ja lääkkeiden haittavaikutuksista vaikenemista. Tällaisista ongelmista kertovat MTV Uutisten haastattelemat kolme masennusdiagnoosin saanutta suomalaista.

Asian arkaluontoisuuden henkilöt eivät esiinny tässä jutussa koko nimillään. MTV Uutiset on nähnyt tiedot potilaiden diagnooseista sekä lääkityksistä.

Arviolta joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana, ja yli 400 000 henkilöä käyttää masennuslääkkeitä. Yleisimpiä masennuslääkkeitä ovat serotoniinin takaisinottoon vaikuttavat SSRI-lääkkeet, joita käytetään myös muiden mielenterveyden häiriöiden sekä tiettyjen kroonisten kipujen hoitoon.

Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä ei näe ongelmana, että lääkärit antaisivat perusteettomia diagnooseja vaan pätevän diagnostisen arvion puuttumista. Hän korostaa, että potilaiden on tärkeää keskustella kokemistaan lääkehaitoista yhdessä hoitavan tahon kanssa.

«Se vie osan ihmisyyttä»

Virheellisesti masennukseksi tulkittuun uniapneaan sairastunut Juhana, 30, ei ehtinyt syödä SSRI-masennuslääkkeitä kuin kuusi viikkoa viime syksyllä. Juhana kertoo saaneensa lihasnykinöitä jo ensimmäisestä tabletista. Haitat eivät jääneet tähän vaan oireita alkoi ilmetä lisää: apatiaa, seksuaalista haluttomuutta, näkö- ja tasapainohäiriöitä, kognitiivisten taitojen heikentymistä.

Ongelmat eivät hävinneet, vaikka lääkitys loppui. Itse asiassa ne ovat jopa pahenneet, Juhana kertoo. Edelleenkin pelkkä kaupassa käynti tuo haasteita.

– Olen ollut työkyvytön niistä päivistä asti, mies sanoo.

 

masennus ahdistus

Haastateltavat näkevät, että lääkkeille on paikkansa akuuttien ongelmien hoidossa, mutta niitä ei pitäisi rohkaista käyttämään liian pitkään. COPYRIGHT (C) 2019 THEBIGLAND/SHUTTERSTOCK. NO USE WITHOUT PERMISSION.

 

41-vuotiaalle Sannalle määrättiin teini-ikäisenä masennuslääkkeitä matalan mielialan vuoksi. Hän oli saapunut vastaanotolle vaikeiden suolisto-oireiden vuoksi, mutta ne kuitattiin psykosomaattisina, kun muutakaan selitystä ei tutkimuksissa löytynyt. Tänä vuonna Sanna sai tietää sairastavansa endometrioosia, joka voi oireilla vatsavaivoina.

Sanna on kokenut lääkityksen aloittamisen jälkeen voimakasta väsymystä. Hän on syönyt lääkkeitä 24 vuotta, vaikka on yrittänyt pyristellä niistä monesti eroon. Lopettamisen yhteydessä iskevät ahdistus- ja paniikkioireet ja epämiellyttävät kiihottumistuntemukset genitaalialueilla ovat ajaneet hänet niin epätoivoisiksi, että ne pakottavat lopulta aloittamaan lääkkeen käytön uudestaan.

– Voi kun meille olisi samanlainen katkaisuhoito kuin huumevieroittautujille, Sanna toivoo.

Toistuvasta keskivaikeasta masennuksesta kärsivä Mira, 45, käytti masennuslääkkeitä 15 vuotta. Lääkkeet ovat ylläpitäneet toimintakykyä ja vaimentaneet vaikeimpina aikoina itsetuhoisia ajatuksia, mutta sillä on ollut hintansa. Mira koki tunteidensa ja seksihalujensa latistuneen. Hän eli elämäänsä robottimaisesti kuin sumussa.

– Suoriudun tosi hyvin kaikesta, mutta mikään ei kosketa, Mira kuvailee oloaan lääkityksen aikana.

– Se vie osan ihmisyyttä.

Kun Mira yritti lopettaa nopealla tahdilla masennuslääkkeiden käytön, iskivät säryt, huimaus sekä epätoivoiset raivo- ja itkukohtaukset hänet maahan. Lopulta vieroittautumiseen meni kaksi vuotta. Nyt Mira on elänyt 9 kuukautta ilman lääkkeitä. Hänen olonsa on toiveikas: ehkä elämä vielä voittaa.

Epämääräiset oireet muuttivat Sojan, 33, kuin toiseksi ihmiseksi – lopulta yksi oire johti oikeaan diagnoosiin. Juttu jatkuu videon alla.

 

 2:49

KATSO VIDEO: Kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastunut Soja Sammalkorpi kertoi Uutisaamussa, millaisista oireista hän ehti kärsiä kolme vuotta oireista ennen oikeaa diagnoosia.

 

Eri potilaat voivat reagoida SSRI-lääkkeisiin eri tavoin

SSRI-lääkkeet ovat tavallisimmin käytettyjä masennuslääkkeitä, jotka vaikuttavat serotoniini-välittäjäaineen takaisinottoon. Arvellaan, että vaikutus perustuu SSRI-lääkkeiden kykyyn vahvistaa mielialaan vaikuttavan serotoniinin toimintaa keskushermostossa.

Eri potilaat saattavat reagoida SSRI-lääkkeisiin hyvin eri tavoin. Yleisesti ottaen niitä siedetään hyvin, mutta pahoinvoinnin kaltaiset lievät sivuvaikutukset ovat melko yleisiä lääkehoidon alkuvaiheessa. Potilas saattaa myös kärsiä esimerkiksi vatsavaivoista, seksuaalitoimintojen häiriöistä, levottomuudesta, ahdistuneisuudesta, unettomuudesta, väsymistä, vapinasta tai voimakkaasta hikoilusta.

Kaikki haastatellut sanovat lääkäreiden vaienneen masennuslääkkeiden mahdollisista haittavaikutuksista tai vähätelleen niitä. Lääkkeille on paikkansa akuuttien ongelmien hoidossa, mutta niitä ei pitäisi rohkaista käyttämään liian pitkään – varsinkaan, jos potilas on elämässä kiinni esimerkiksi työn, opiskelun tai perheen kautta.

Sadat tuhannet suomalaiset käyttävät masennuslääkkeitä. Psykiatrian professori Erkki Isometsä kertoo, että useimmin reseptin kirjoittaa yleislääkäri. Heitä on koulutettu lääkehaitoista, mutta pitäisi olla kärpäsenä katossa, jotta tietäisi, miten asiasta potilaita informoidaan.

Usein lääkehaitat ilmenevät Isometsän mukaan hoidon alkuvaiheessa ja tavallisesti lievittyvät ensimmäisten viikkojen aikana. On hyvin epätodennäköistä, joskaan ei täysin mahdotonta, että masennuslääkkeistä seuraa myös pitkäaikaisia haittoja.

– On tapausselostuksia, joissa on kuvattu esimerkiksi seksuaalihaittoja, jotka näyttävät jatkuvan lääkkeiden lopettamisesta huolimatta, Isometsä sanoo.

Muutamat tapaukset on suhteuttava kokonaiskuvaan: vuosikymmenten mittaan masennuslääkkeitä käyttäneiden ihmisten lukumäärä lasketaan sadoissa miljoonissa.

Potilaan ja hoitajan vuorovaikutus ensisijaista

 

shutterstock_526087603

Masennuksen käypään hoitoon kuuluu lääkkeiden lisäksi psykoterapia, joka usein myös parantaa lääkevastetta. SHUTTERSTOCK

 

Masennusdiagnoosista voi tulla myös riippakivi, jolla selitetään potilaiden kokemusten mukaan uusiakin oireita. Siksi leiman lyömistä pitäisi harkita tarkoin.

Isometsä pitää tärkeänä, että lääkäri erottelee selkeästi, kärsiikö potilas depressiosta vai lievemmästä masentuneisuudesta. Käsitys oireilun laadusta ja vaikeusasteesta auttaa välttämään turhat reseptit.

Isometsä korostaa potilaan ja hoitavan tahon vuorovaikutuksen merkitystä.

Jos potilas kokee saaneensa masennuslääkkeistä haittoja, tulisi asiasta kertoa hoitavalle taholle. Näin voidaan selvittää oireiden syitä ja hoitoa. Esimerkiksi seksuaalinen haluttomuus voi liittyä myös lääkehoidon kohteena olevaan masennukseen itsessään. Mikäli oireiden uskotaan liittyvän vahvasti lääkkeisiin, voidaan annosta tiputtaa tai valmistetta vaihtaa.

– Suomessa on saatavilla 22 erilaista masennuslääkettä, näistä kuusi kuuluu SSRI-ryhmään, Isomäki sanoo.

Masennuksen käypään hoitoon kuuluu lääkkeiden lisäksi psykoterapia, joka usein myös parantaa lääkevastetta. Psykoterapian osalta Suomessa on kuitenkin suuri saatavuusongelma eikä kaikille terapiaa ole tarjolla kaikille sitä tarvitseville.

Saatavuusmielessä lääkkeitä on helpompi määrätä kuin terapiaa.

Yleensä masennuslääkkeitä suositellaan käytettäväksi ainakin puoli vuotta sen jälkeen, kun masennuksen oireet ovat helpottuneet, jottei masennus uusiudu. Pitkäaikainen masennuslääkkeiden käyttö masennuksen ylläpitohoitona tulee kyseeseen, jos potilaalla on jo aiemmin ollut jatkuvia depressiojaksoja, joihin lääkkeet ovat tepsineet.

SSRI-lääkkeiden lopettaminen vaatii aivoilta sopeutumista

SSRI-lääkkeet vahvistavat serotoniinin hermovälitystä ja johtavat adaptiivisiin muutoksiin erilaisissa reseptoreissa. Aivoissa vallitsee ikään kuin uusi toiminnallinen tasapaino. Kun lääkkeet lopetetaan, alkavat aivot sopeutua toiseen suuntaan.

Jos masennuslääkitys päätetään keskeyttää, tulisi se tehdä asteittain lopettamisoireiden hillitsemiseksi. Elimistön äkillinen sopeutuminen lääkkeettömään tilaan voi aiheuttaa pahoinvointia, vatsavaivoja, unihäiriöitä, hikoilua, päänsärkyä, väsymystä, masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä, huimausta, pistelyä ja puutumista. Oireet vaihtelevat suuresti yksilökohtaisesti.

Koukkuun masennuslääkkeisiin ei voi jäädä samalla tavalla kuin esimerkiksi päihteisiin, sillä lääkkeet eivät ole samalla tavalla palkitsevia.

Toki satojen tuhansien masennuksesta kärsivien suomalaispotilaiden joukkoon mahtuu monenlaisia kertomuksia ja kokemuksia.

– Sen takia on mahdotonta väittää, että joku ikävä tapahtumakulku ei olisi mahdollinen. Puhun siitä, mikä on yleistä ja mitä tiedetään tieteestä ja kliinisestä kokemuksesta, Isometsä sanoo.

Yksittäisistä epätavallisista koetuista haitoista on usein hyvin vaikea arvioida, mikä on lääkehoidon ja mikä muiden tekijöiden rooli. Myös hyötyjen ja haittojen suhde on punnittava tarkkaan. Masennuslääkkeet voivat auttaa ihmistä esimerkiksi itsetuhoisten ajatusten sävyttämien vaikeiden jaksojen yli.

https://www.mtvuutiset.fi/

https://www.mtvuutiset.fi/

Опубликовано от — Оставить комментарий

Eikö mikään tunnu miltään? Saatat kärsiä anhedoniasta.

Eikö mikään tunnu miltään? Saatat kärsiä anhedoniasta | Anna.fiMitä anhedonia on? Kuinka yleistä se on? Koska siihen on haettava apua? Työpsykologi Maaret Punto vastasi kysymyksiimme anhedoniasta.

Oletko joskus alkanut tehdä huonolla mielellä jotain sellaista, mitä et oikeastaan edes haluaisi tehdä, mutta teet sen silti, koska tiedät, että se piristää sinua. Ja toden totta: loppujen lopuksi huono mielesi on historiaa!

Jos yllä oleva ei kuitenkaan onnistu, saatat kärsiä anhedoniasta. Mehiläisen työpsykologi Maaret Punto vastasi kysymyksiimme siitä, mistä anhedoniassa on kyse:

1. Mitä anhedonialla tarkoitetaan?

– Kyvyttömyyttä nauttia. Sellaiset asiat, jotka ovat aikaisemmin tuottaneet iloa, eivät enää tuota sitä. Elämästä puuttuvat ilon ja onnistumisen kokemukset. Anhedonialla voidaan tarkoittaa myös sellaista tunnetta, että kaikin puolin mikään ei tunnu miltään. Usein kun huonolla mielellä ollessaan tekee iloa aiheuttavia asioita, olosta tulee parempi. Anhedoniasta kärsivä ei tunne näin, vaan olo pysyy samanlaisena, eivätkä ennen iloa aiheuttaneet asiat nosta mielialaa.

2. Kuinka moni anhedoniasta kärsii?

– Lyhytkestoinen, ohimenevä anhedonia on varsin tavallista. Jokaisella on varmaankin välillä sellaisia tilanteita, ettei mikään oikein kiinnosta ja innosta.

3. Mikä on lyhytestoista ja mikä pitkäkestoista anhedoniaa?

– Alle kaksi viikkoa kestävä anhedonia voidaan laskea lyhytkestoiseksi. Sitä pidempi anhedonia voi olla merkki ammattiapua vaativasta tilasta, kuten masennuksesta.

4. Mistä lyhytkestoinen anhedonia voi johtua?

– Tyypillisesti lyhytkestoinen anhedonia on seurausta esimerkiksi stressistä. Silloin anhedoniasta kärsivä on uupunut ja tarvitsee aikaa palautua ennen kuin jaksaa tehdä ylipäätään yhtään mitään. Lyhytkestoinen anhedonia voi olla myös seurausta elämän tasapainon järkkymisestä esimerkiksi elämänmuutoksen, stressin tai menetyksen, kuten avioeron tai läheisen kuoleman, takia. Vaikka näistä asioista ei pääsisi kokonaan yli lyhyessä ajassa, vaikeuksienkin keskellä alkaa kokea ilon pilkahduksia.

5. Mistä pitkäkestoinen anhedonia voi johtua?

– Se liittyy yleensä masennukseen. Anhedonia on usein hieman vaikeampiasteisen masennuksen yksi oire. Kaikki, joilla on vaikea masennus, eivät kuitenkaan kärsi anhedoniasta. Tyypillisesti pitkäkestoinen anhedonia liittyy kuitenkin masennukseen.

6. Miten anhedoniasta voi yrittää päästä eroon kotikonstein?

– Olennaisinta on tunnistaa, millainen tilanne itsellä on. Täytyy uskaltaa pysähtyä miettimään, mistä tilanne johtuu. Mielestäni ihmiset turhan usein laittavat syrjään epämiellyttävät olotilat, jollainen anhedoniakin tietyllä tavalla on. Omia tunteita kannattaa käydä rohkeasti läpi. Joskus se, että mikään ei tunnu miltään, voi olla suojamekanismi sille, että oikeasti on todella vihainen tai todella surullinen. Omia tunteita työstämällä voi päästä eteenpäin. Voi miettiä, olisiko ratkaisu tilanteeseen esimerkiksi mieltä vaivaavan asian ottaminen puheeksi asianomaisten kanssa. On hyvä myös ylipäätään miettiä, mitkä ovat elämän arvot ja mitä elämältä haluaa. Joskus hankalat tunteet ja epämiellyttävät asiat ovat meille itse asiassa hyväksi, koska ne pakottavat pohtimaan sitä, mitä haluaa ja auttavat ehkä sitä kautta löytämään jonkun uuden jutun, uuden suunnan ja uusia asioita elämään. Nämä uudet asiat ehkä sitten tuovatkin eri lailla ilon, onnen ja nautinnon kokemuksia.

7. Milloin anhedonian takia on hakeuduttava lääkäriin?

– Heti, jos anhedoniaan liittyy jonkinasteista itsetuhoisuutta tai kokemus siitä, että elämällä ei ole mitään merkitystä pidemmälläkään tähtäimellä. Muussa tapauksessa ammattiapua on hyvä hakea, jos anhedonia kestää yli kaksi viikkoa ja tilanne ei ala muuttua. Nyrkkisääntönä täytyy pitää sitä, että ammattiapua kannattaa hakea mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin. Siitä ei ole ainakaan mitään haittaa. Totta kai kannattaa ensin kertoa tunteistaan läheisille ja katsoa, helpottaisiko se. Mutta jos se ei riitä, kannattaa kääntyä terveydenhuollon ammattilaisten puoleen.

https://anna.fi/