Метка: suomi

Опубликовано от — Оставить комментарий

Suomalaistutkimus: Masennuksesta annetaan harhaanjohtavaa tietoa.

Masennusdiagnoosi ei yleensä kerro mitään siitä, mikä on masennuksen syynä.

Masennuksesta tarjotaan ihmisille yleisesti harhaanjohtavaa tietoa.

Tällaiseen tulokseen on tultu Turun yliopiston ja Taideyliopiston tuoreessa tutkimuksessa., jossa tutkijat analysoivat johtavien kansainvälisten terveysorganisaatioiden julkisesti tarjoamaa tietoa masennuksesta.

Turun yliopiston tiedotteessa kerrotaan, että masennusdiagnoosi on yleensä vain kuvaus erilaisista psyykkisistä oireista, mutta siinä ei kerrota mitään oireiden aiheuttajasta.

Suurin osa organisaatioista kuvasi masennusta internetsivuillaan sairautena, joka aiheuttaisi oireita ja/tai selittäisi, mistä oireet johtuvat, vaikka tämä suomalaistutkijoiden mukaan ei pidä paikkaansa.

Väärinkäsitystä pitävät yllä myös mielenterveysalojen ammattilaiset, toteaa tutkimus.

Tutkijoiden mukaan virheellinen tieto vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia ymmärtää kärsimyksensä syitä.

Vaikeuttaa ymmärtämistä

– Masennusta tulisi ajatella samanlaisena diagnoosina kuin päänsärkyä, sanoo tiedotteessa tutkijatohtori, psykiatriaan erikoistuva lääkäri Jani Kajanoja Turun yliopistosta.

Kajanojan mukaan masennus ja päänsärky ovat lääketieteellisiä diagnooseja, mutta kumpikaan niistä ei selitä, mistä oireet johtuvat.

– Masennuksen esittäminen yhtenäisenä sairautena, joka aiheuttaa masennusoireita, on kehäpäätelmä, joka hämärtää ymmärrystämme mielenterveysongelmien luonteesta ja vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia ymmärtää kärsimystään, Kajanoja sanoo tiedotteessa.

Ongelman taustalla saattaa tutkijoiden mukaan olla psykologinen ajatteluvinouma.

– Ihmisillä näyttäisi olevan taipumus mieltää diagnoosi selitykseksi silloinkin, kun se ei ole sitä. Ammattilaisten olisi tärkeä olla syventämättä tätä väärinkäsitystä viestinnällään, ja sen sijaan auttaa ihmisiä ymmärtämään vaikeuksiaan, sanoo professori ja neuropsykologi Jussi Valtonen Taideyliopistosta tiedotteessa.

Tutkimus julkaistiin Psychopathology-tutkimuslehdessä

https://www.iltalehti.fi/

https://www.iltalehti.fi/

Опубликовано от — Оставить комментарий

”Koskaan ei ole liian myöhäistä hankkia itselleen parempi loppuelämä” – 5 askelta kohti omaa juttua.

Oma juttu on tekemistä, josta sytyt uudelleen ja uudelleen ja jonka koet merkitykselliseksi. Se on sydämesi puheen sekä omien intohimojesi ja arvojesi mukaista tekemistä, jossa saat syvimmät lahjasi käyttöön. Se on intohimo- tai unelmatyösi, miten ikinä sitä haluatkaan kutsua.

Oma juttu voi olla myös intensiivinen harrastus tai vapaaehtoistyötä. Työn merkitystä ei kuitenkaan pidä vähätellä, vietämmehän aikuisina sen parissa valtaosan valveillaoloajastamme.

Elämä jää vajaaksi, jos työtään pitää vain urana tai tärkeänä siksi, mitä sen avulla saa. Vielä surullisemmin ovat asiat, jos työtään häpeää, kuten myös monet tekevät.

Kirjailija, valmentaja ja intohimoyrittäjä Eija Hinkkala kannustaa kirjassaan Sinä olet enemmän – Palavalla sydämellä kohti omaa juttua luottamaan sydämesi puheeseen sekä omien arvojen ja intohimojen ohjaukseen. Kun luovut mielen rajoittavista uskomuksista, opit tekemään viisaammin, tietoisemmin, yksinkertaisemmin ja vähemmän. Kirjan voi kuunnella esimerkiksi Storytelistä. Eijalta on juuri ilmestynyt myös uusi kirja Muuta asenteesi, muuta elämäsi.

”Olen oppinut luottamaan siihen, että sydämen puhe on aina puolellani ja tahtoo minulle hyvää. Järjen puheen tahdosta en ole aina yhtä vakuuttunut, sillä ego työntää nenäänsä vähän turhan paljon sen asioihin”, kertoo Eija, joka on elämänsä aikaa tehnyt monta rohkeaa hyppyä tuntemattomaan.

Ensimmäisen ison elämänmuutoksensa Eija teki nelikymppisenä siirtyessään hammaslääkäristä laulajaksi.

”Oloni oli muutosrytäkän jälkeen niin vapaa, kuplivan kepeä ja onnellinen, että kopsautin kenkieni kannat juhlallisesti yhteen ja lupasin itselleni isoon ääneen, etten enää koskaan tekisi mitään, mikä tuntuisi kiviltä vatsassa. Olo oli onnellinen siitä huolimatta, että seisoin tumput suorina turvattoman tuntemattoman edessä. Sittemmin olen seisonut useammankin kerran uusien alkujen ja tekemisten edessä”, kuvailee Eija.

Tässä Eijan 5 askelta kohti omaa juttua:

1. Opettele pysähtymään ja kuuntelemaan sydämesi puhetta valintojesi edessä. Anna sydämen kertoa, mitä todella haluat, sillä sydämen puhe on rakkaudellisen rohkeuden puhetta. Kun valitset rakkaudesta käsin, et valitse koskaan väärin. Omaehtoiset valinnat, joista kannat vastuun, tuovat sinulle riemullisen sisäisen vapauden tunteen.

2. Kirjaa ylös sydämesi puheen mukainen visio omasta jutustasi. Tee alustava, mutta hyvin joustava suunnitelma siitä, miten, milloin ja keiden kanssa lähdet unelmaasi toteuttamaan. Pilko visio pienempiin tavoitteisiin, jotka ovat samalla tekoja, joita sinun tulee tehdä.

Jos et vielä tiedä mikä oma juttusi on, aloita vaikka listaamalla tekemisiä, jotka tuovat sinulle iloa, tai joista voisit olla kiinnostunut. Listaa sumeilematta myös moninaisia vahvuuksiasi, joiden hyödyntämisestä olisi iloa itsellesi sekä muille. Kokeile myös käytännössä mahdollisimman monia asioita. Ainakin sellaisia, jotka voisivat olla oikean suuntaisia. Voit yllättyä.

3. Anna itsellesi lupa innostua, sillä innostus saa aikaan muutosta ja ihmeitä. Kun innostut jostain asiasta enemmänkin, laita itsesi likoon ja näe sen eteen vaivaa. Palava Intohimo syntyy alkuinnostuksen, vaivannäön ja niitä seuraavan kehittymisen tuloksena. Intohimo onkin yksi suurimmista supervoimista, joita sinulla on. Kun koet juttuusi intohimoa, ei kukaan eikä mikään voi horjuttaa sinua omalta tieltäsi.

4. Opettele hyödyntämään mielesi mieletöntä voimaa. Ainoat todelliset esteet löytyvät nimittäin omasta mielestäsi. Samaisesta mielestä löytyvät myös kaikki ne voimat, joiden avulla voit tehdä elämästäsi itsesi näköistä. On tärkeää myös keventää mielen turhaa taakkaa ja keskittää voimavarat myönteisen asenteen vahvistamiseen, joka onkin oman juttusi toteuttamisen ehdoton ässä.

5. Ryhdy nyt. Tee tekoja. Sinun ei tarvitse olla valmis ja varma, kaiken osaava ja tietävä, täydellinen eikä edes rohkea. Voit ryhtyä epävarmana, tietämättömänä ja keskeneräisenä. Jos et tiedä, mistä aloittaa, aloita jostakin. Muista myös, että omaan juttuun johtaa monta tietä. Jos yksi käy liian kuoppaiseksi tai johtaa umpikujaan, voit valita toisen. Nauti matkastasi, kiitä itseäsi ja matkakumppaneitasi.

Etusivu

 

Опубликовано от — Оставить комментарий

Onni syntyy, kun on jotakin toivottavaa…

Onni syntyy, kun on jotakin toivottavaa, tehtävää ja rakastettavaa – Ja muistaa samalla kohtuuden

Onni ei synny etsimällä, eikä yleinen mielikuva huippuhetkien onnellisuudesta päde, kirjoittaa psykologi Pirkko Lahti.

Jos ihmisellä on jotakin toivottavaa, tehtävää ja rakastettavaa, hän voi olla onnellinen. Nämä kolme asiaa sitovat elämään, mutta niistä ei pidä tehdä ylipääsemättömän korkealentoisia. Voi toivoa, että huomispäivä sujuu, tehdä jonkin keskeneräisen asian loppuun ja rakastaa vaikkapa kotiaan, lastenlastaan tai kotieläintään.

Onnellisuuden tajuaminen on tunneperäinen kokemus ja aika usein lyhytaikainen tila. Kukaan ei voi tavoitella ikuista onnellisuutta: jos ei ole kokenut surua tai ikävää, ei tiedä, mikä on hyvää oloa tai onnellisuutta. Vastakkaiset tunnetilat syventävät koettuja asioita. Jokainen on ainakin joskus onnellinen. Usein kuitenkin annamme tuntemukselle eri nimiä. Yksi puhuu hyvästä olosta, toinen rauhallisuudesta, kolmas euforisesta elämyksestä – ja joku onnellisuudesta. Onnellisuutta ei voi vertailla, sillä se on aina omakohtainen kokemus.

Jossain määrin onnellisuus on myös valinta. Voit kokea sairaanakin itsesi onnelliseksi – tai sitten pelkästään kurjaksi riutujaksi. Tapa suhtautua asioihin värittää myös sanastoamme ja tulkintojamme.

Onnellisuus ei ole ylöspäin kohoava vaakasuora viiva, vaan siinä on kuoppia ja notkoja.

Onnellisuus on yhden ihmisen kokemus, mutta sen kokemiseen tarvitaan yhteisöä. Ihmisellä halu on jakaa asioitaan ja tunteitaan. Yksinkin voi kokea onnellisuutta, mutta tunteen välittäminen muille lisää sen arvostusta. Asian tekeminen yhdessä parantaa kokemusta. Me teimme sen! Yhdessä ponnistelu jakaa tunteen.

Ihminen mieltää itsensä usein onnelliseksi suurten tapahtumien yhteydessä. Häät, lapsen syntymä, oppilaitokseen pääseminen ja valmistuminen sekä työpaikan saaminen ovat onnen hetkiä. Tosin tutkimukset ovat osoittaneet, ettei kuherruskuukausi suju kovin usein toivotusti. Onni ei synny etsimällä, eikä yleinen mielikuva huippuhetkien onnellisuudesta päde. Onni on koettava itse.

Onnellisuus ei ole ylöspäin kohoava vaakasuora viiva, vaan siinä on kuoppia ja notkoja. Terveys on mainio lisä hyvään oloon. Onnellisuudessa ei siis ole mitään yksinkertaista sääntöä.

Rakastaa voi niin, että melkein tukehtuu, mutta rakkaudellaan voi myös tukehduttaa toisen.

Onko sitten rakkaus aina ehto onnellisuuteen? Rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen lisäävät hyväksytyksi tulemisen perusvirettä. Ne luovat pohjaa sille, että kokee asiat myönteisinä. Vastoinkäymiset taas koettelevat henkistä joustavuutta eli resilienssiä. Kriisien kautta voi kuitenkin myös löytää levollisen olon, pohjan onnellisuuteen, kun kokee selvinneensä pahoista hetkistä.

Rakkaus on ainutlaatuinen tunne, mutta sitäkin oppii säätelemään. Voi etsiä uusia kohteita tai sävyjä sen kokemiseen. Rakastaa voi niin, että melkein tukehtuu, mutta rakkaudellaan voi myös tukehduttaa toisen. Ihmisten kanssakäymisessä tarvitaan aika lailla kohtuullisesti kaikkea. Liika on liikaa, on se sitten rakkautta, onnellisuutta tai mitä tahansa.

Bhutan on julistanut itsensä onnelliseksi maaksi ja Suomi on onnellisuustilastojen kärkimaa. Tilastot ja mallit rakentuvat mittauksista, jotka liittyvät esimerkiksi maan demokraattisuuteen, talouteen ja turvallisuuteen. Kansalaiset voivat silti kokea asian aivan eri tavalla – eli Suomessa ei asukaan maailman onnellisin kansa. Yksinkertaisin sääntö oli tämän kirjoituksen alussa: Etsi toivoa, tehtävää ja rakkautta. Määritä ne kohtuullisiksi.

Kirjoittaja on psykologi ja eläkeläinen.

https://www.apu.fi/