Turvapaikanhakijan ja pakolaisen kotoutuminen Suomeen ja uuden kielen oppiminen edellyttävät turvallisuuden tunteen syntymistä ja luottamusta uuteen maahan, sanoo kriisityöntekijä Arja Riipinen Suomen Mielenterveysseurasta.– Osalla tulijoista on takanaan vakavia traumaattisia kokemuksia: kidutusta, vangitsemisia ja väkivallan todistamista. Huoli tulevaisuudesta, edessä olevasta turvapaikkaprosessista sekä sodan keskelle jääneistä läheisistä lisäävät huomattavasti maahanmuuttajien kuormitusta, Arja Riipinen sanoo.
– Pitkän ja raskaan pakomatkan jälkeen on oltava mahdollisuus levätä ja luottaa siihen, että joku muu kannattelee elämääni hetken.
Psykiatri Kristian Wahlbeck Mielenterveysseurasta sanoo, että aivan liian monen maahanmuuttajan kotoutuminen monimutkaistuu, koska mielenterveyden ongelmia ei tunnisteta ajoissa.
– Sota-alueilta tulevat turvapaikanhakijat ja pakolaiset kärsivät usein traumaperäisistä häiriöistä. Tutkimustiedon mukaan yhdellä kolmesta Syyriasta tulevalla pakolaisella tai turvapaikanhakijalla on hoitoa vaativa traumaperäinen häiriö. Tavallisia oireita ovat pelkotiloja aiheuttavat takaumat, uniongelmat, painajaisunet, ylivireystilat ja keskittymisvaikeudet.
Kotoutumisen onnistuminen ja työelämään osallistuminen edellyttävät riittävän hyvää mielenterveyttä. – Maahanmuuttajat käyttävät kuitenkin tutkitusti vähän mielenterveyspalveluja. Mielenterveysseuran kriisikeskusverkostoon hakeutuukin moni maahanmuuttaja, joka ei ole saanut tarvitsemaansa apua, Kristian Wahlbeck sanoo.
Erityistukea yksin tuleville lapsille
Mielenterveysseuran Toimiva lapsi & perhe -työllä on maanlaajuinen menetelmäosaajien ja -kouluttajien verkosto, jolla on valmiutta tukea lasten huomioon ottamista turvapaikkatyössä.
— Turvapaikkaa hakevat perheet ja yksin maahan tulevat alaikäiset ovat menettäneet kotinsa ja monet rakkaitaankin. Jokaisella lapsella ja perheellä on oma tarinansa kerrottavana. Jokaiselle perheelle ja yksin tulevalle alaikäiselle on tehtävä yksilöllinen suunnitelma siitä, miten heitä tuetaan uuden elämän alkuun ja varmistetaan myös yksin maahan tulleiden lasten suotuisa kehitys, sanoo lastenpsykiatri, hankejohtaja Tytti Solantaus Mielenterveysseurasta.
— Monilla lapsilla on takanaan ylivoimaisiakin kokemuksia, jolloin heidän on tärkeätä saada apua myös mielenterveyden turvaamiseksi.
Tukea, apua ja käytännön tietoa on saatavilla
Kriisiapua maahanmuuttajille on tarjolla Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksesta Helsingissä. Kriisikeskus järjestää traumatisoituneille maahanmuuttajille traumaoireiden hallintaan auttavia tasapainovalmennusryhmiä.
Tietoa mielenterveyden häiriöistä arabian, soranin, englannin, venäjän sekä somalin kielillä on saatavilla Mielenterveysseuran verkkosivuilla.
Opas maahanmuuttajien parissa toimiville auttajille on verkossa saatavilla. Asiantuntija Suvi Piironen Mielenterveysseurasta sanoo, että opas tuotettiin nyt lukuisten koulutus- ja konsultaatiopyyntöjen takia.
Mielenterveysseuran Toimiva lapsi & perhe -työssä on vastaanottokeskusten työntekijöille ja vapaaehtoisille tarjolla ”Lapset puheeksi” -työmenetelmä. Tavoitteena on tunnistaa lapsen hyvinvoinnin keskeiset tekijät ja suunnitella toimia lasten kehityksen tukemiseksi.
mielenterveysseura.fi
Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista, omista vahvuuksista sekä sykähdyttävistä hetkistä. Yhtä tärkeää on kertomisen kuin kuuntelemisen kokemus.
Erilaiset kriisit Suomessa ja ulkomailla aiheuttavat ihmisissä epävarmuuden tunnetta.