Jokaisen aikuisen pitäisi liikkua säännöllisesti, suosittelee tuore Käypä hoito -suositus. Sen mukaan liikuntaa tarvitsevat niin terveet kuin pitkäaikaista sairautta sairastavatkin.
Terveillä liikunta ehkäisee sairauksia ja sairailla hoitaa niitä, kiteyttää suosituksen laatinut Lääkäriseura Duodecimin työryhmä, joka koostuu kotimaisista asiantuntijoista.
Ryhmä huomauttaa, että oikein toteutetulla liikunnalla ei juuri ole terveyshaittoja. Sen sijaan liikunnan puutteella on: huono kunto ja liikkumattomuus lisäävät vaaraa kuolla, ja runsas istuminen on haitallista terveydelle.
Aikuisten tulisi olla liikkeellä vähintään 150 minuuttia viikossa. Se tarkoittaa esimerkiksi ripeää kävelyä. Raskasta liikuntaa kuten juoksua riittää 75 minuuttia viikossa.
Näiden lisäksi pitäisi ohjelmassa olla vielä liikuntaa, joka pitää yllä nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa, sekä lihaskuntoharjoituksia vähintään kaksi kertaa viikossa.
Säännöllistä liikuntaa tarvitsevat ihmiset, joilla on pitkään jatkuvia sairauksia kuten valtimotauteja, diabetes, tuki- ja liikuntaelinsairaus, ahtauttava keuhkosairaus, muistisairaus, masennus tai syöpä. Heille liikunta on osa hyvää hoitoa.
Liikunnan avulla voi myös ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa monia pitkäaikaisia sairauksia kuten korkeaa verenpainetta, lihavuutta, kakkostyypin diabetesta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, nivelrikkoa, niskan ja alaselän kipuja, nivelreumaa, keuhkoahtaumatautia, astmaa, masennusta ja useita syöpiä.
Tärkeää ei ole se, miten liikkuu, vaan se, että ylipäätään liikkuu, työryhmä muistuttaa. Tulosten syntymiseen ei tarvita pitkiä yhtenäisiä liikuntajaksoja vaan kiintiönsä voi täyttää jopa 10 minuutin pätkissä.
Masennuksen helpottumisesta liikunnan avulla on suosituksessa uutta tietoa. Sen mukaan liikunta tehoaa masennukseen yhtä hyvin kuin masennuslääkkeet tai terapia.
Tieto on muutaman vuoden takaisesta näyttöön perustuvan lääketieteen Cochrane-yhteisön päivityksestä, jossa vedettiin yhteen 39 tutkimuksen tuloksia.
Terapiaa ei ole Suomessa riittänyt kaikille masentuneille, ja monia on hoidettu lähinnä lääkkeillä. Suosituksen esiin nostama kolmas hoitokeino on useimpien ulottuvilla eikä vaadi ammattilaisen apua.
Suositus huomauttaa myös, että masennuksen oireet hälvenevät sitä enemmän mitä raskaampaa ja useammin toistuvaa liikunta on. Toistaiseksi ei ole tiedossa, mikä liikuntamuoto tehoaisi masennukseen parhaiten.
Liikunta myös estää masennusta, sillä vähän liikkuvilla on enemmän masennusta kuin paljon liikkuvilla, suositus toteaa.
Hyöty perustuu siihen, että liikunta kääntää huomion pois kielteisistä ajatuksista. Ryhmässä liikkuva taas saa muilta ryhmäläisiltä sosiaalista tukea.
www.hs.fi
Метка: suomi
Говно уходит с мытьем, плохое настроение — с беседой.
Huumori vahvistaa.
Huumorintaju on tärkeä selviytymiskeino, kun elämäntilanteet ja olosuhteet vaihtelevat. Nauru antaa voimaa kohdata asioita, viisautta ottaa askel taaksepäin ja kykyä ihmetellä elämän kummallisuuksia. Nauru on myös tarttuvaa, se yhdistää ihmisiä ja lisää myönteistä vuorovaikutusta.
Nauru vaikuttaa terveyteen, vahvistaen immuunijärjestelmää, lisäten energiaa, vähentäen kipua ja suojellen stressin aiheuttamilta haitallisilta vaikutuksilta. Tuskin mikään muu tasapainottaa kehoa ja sen voimavaroja niin nopeasti ja tehokkaasti kuin kunnon nauru. Huumori on siis ilmainen lääke moneen vaivaan.
Nauru vaikuttaa hyvinvointiimme
Nauru vaikuttaa hyvinvointiimme muun muassa näillä keinoin:
- Nauru rentouttaa – kunnon nauru vähentää kehon jännitystä ja stressiä, sen vaikutukset kestävät jopa puolesta tunnista tuntiin.
- Nauru vahvistaa immuunijärjestelmää – nauru vähentää stressihormonien tuotantoa ja lisää elimistöä suojaavien solujen toimintaa, tehden kehostasi siis hieman tehokkaamman sairauksien torjunnassa.
- Nauru lisää endorfiinien tuotantoa, eli hormonien, jotka saavat meidät tuntemaan olomme hyväksi. Endorfiinit vähentävät myös kivun tunnetta.
- Nauru suojaa sydäntä – nauru parantaa sydämen verenkiertoa ja auttaa muiden suojaavien tekijöiden kanssa torjumaan sydänsairauksia.
