Filosofian tohtori, yrittäjä ja mielenterveyden verkko-ohjelmien kehittäjä Kirsikka Kaipainen kertoo, miltä tuntui kärsiä sosiaalisten tilanteiden jännittämisestä.
Jännittäminen, esimerkiksi ennen esitelmän pitämistä tai sen aikana, on erittäin tavallista, myös uudet tilanteet, kuten lääkärissä käynti tai työhaastattelut tavallisesti pelottavat. Nuoruusiässä erilaisten asioiden jännittäminen ylipäätänsä on niin yleistä, että sitä pidetään osana normaalia kehitystä.
Vaikka jännittäminen saattaa tuntua ärsyttävältä, sen biologinen tarkoitus on kuitenkin luultavasti parantaa suoritusta. Mikäli ei ollenkaan jännittäisi, saattaisi panostaa esimerkiksi esitelmän valmisteluun paljon vähemmän. Tietty määrä pelkoa ja jännitystä on siis normaalia. Ongelmaksi pelot ja jännitys muuttuvat, jos ne alkavat rajoittaa omaa elämää eli jos esimerkiksi jätät pelon vuoksi menemättä hammaslääkärille tai esitelmäpäivänä kouluun.
Pelkoa ja jännitystä voi yrittää käsitellä kysymällä itseltään erilaisia kysymyksiä, kuten esimerkiksi: Mikä olisi pahinta, mitä voisi tapahtua, jos epäonnistun tässä kokeessa tai esitelmän pitämisessä? Muistaako joku tätä koetta vielä kymmenen vuoden päästä? Kysymyksiin mielessä vastaamalla pelon pystyy helpommin asettamaan oikeisiin mittasuhteisiin.
Jos mokaaminen pelottaa
On hyvä muistaa, että yksittäisten tekojen epäonnistuminen ei tarkoita, että olisi epäonnistunut ihmisenä. Ihmiset, joille on sattunut paljon vastoinkäymisiä, alkavat joskus epäillä, etteivät voi onnistua ollenkaan. Sellainen on turhaa ja vahingollista itselle. Kaikki ihmiset kohtaavat epäonnistumisia ja vastoinkäymisiä, joillekin niitä vain osuu joskus samoihin aikoihin tavallista enemmän.
Myöskään turha yleistäminen ei kannata. ”Epäonnistuin matematiikan kokeessa, olen huono opiskelija.” – Jos yksi koe menee huonosti, se merkitsee vain sitä, että seuraavaan pitää luultavasti valmistautua toisella tavalla. Jokaisella on jokin asia, vaikkapa tietty oppiaine, joka tuntuu vaikeammalta kuin jotkut muut asiat. Vastaavasti jokainen on hyvä joissakin muissa asioissa
Yleistäminen ei kannata myöskään toisiin ihmisiin liittyvissä asioissa. Jos joku ihminen ei pidä sinusta, se ei tarkoita, etteivätkö monet muut pitäisi tai että sinussa olisi jotain vikaa. Jännittämistä ja mokaamisen pelkoa ei siis kannata tieten tahtoen lisätä. Ennemmin kannattaa kiinnittää huomiota omiin onnistumisiin ja palkita itseään niistä sen sijaan, että keskittyisi etukäteen mahdollisiin epäonnistumisiin. Lue halutessasi lisää PELOISTA.
Tältä sivustolta voit lukea lisää varsinaisesta SOSIAALISTEN TILANTEIDEN PELOSTA tai PANIIKKIHÄIRIÖSTÄ. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa ei kuitenkaan yleensä diagnosoida kovin nuorilla, koska jännittäminen kuuluu normaaliin kehitykseen eli peloilla on usein taipumus heikentyä itsestään vanhemmiten.
http://www.mielenterveysseura.fi
Метка: suomi
Itsemurha ajatuksista kysyminen voi estää peruuttamattoman teon.
Suomessa tehtiin 789 itsemurhaa vuonna 2014. Yrityksiä on arvioitu olevan noin 10–30-kertainen määrä. Itsemurha-ajatukset voi turvallisesti ottaa puheeksi kuka vain, joka on huolissaan lähellä olevan ihmisen jaksamisesta. Ajatuksista puhuminen ahdistuneen kanssa ei lisää itsetuhoisuutta, mutta voi pelastaa itsemurhayritykseltä. Maailman itsemurhien ehkäisypäivää vietetään lauantaina 10.9.Itsemurha-ajatukset ovat yleisempiä kuin luullaan. Ei välttämättä tarvita isoa, ulospäin näkyvää kriisiä. Monta pientä vastoinkäymistä voi tuntua yhtä raskaalta kuin yksi suurempi kriisi.
– Itsemurhaa ajatteleva haluaisi kyllä elää, mutta hän ei löydä muita keinoja psyykkisen kivun lievittämiseen ja ongelmien ratkaisemiseksi. Itsemurhasta puhuminen antaa mahdollisuuden käsitellä tilannetta, jolloin henkilö ymmärtää, että ei oikeasti halua kuolla ja että muita vaihtoehtoja on, sanoo kriisikeskustoimintojen johtaja Outi RuishalmeSuomen Mielenterveysseurasta.
Suurin osa itsemurhayrityksistä on harkitsemattomia. Epätoivo on hetkellisesti syventynyt, mikä saa vaikean elämäntilanteen tuntumaan umpikujalta. Keskustelu estää tällaisia yrityksiä tehokkaasti.
– Usein pelätään, että asiasta puhuessa sanotaan vääriä asioita tai rohkaistaan vahingossa toista itsemurhaan. Puhuminen on kuitenkin aina parempi kuin puhumattomuus. Hyvänä ohjeena on, että kun välität, et vahingoita, kertoo Surunauha ry:n toiminnanjohtaja Viivi Suihkonen.
Jos toisen jaksaminen huolestuttaa, on hyvä ensiksi rauhallisesti selvittää, mitä hän tuntee. Myötätuntoinen kuuntelu ja keskustelun ylläpitäminen kysymyksillä rohkaisevat toista kertomaan olostaan. Toivottomuuden ilmetessä kannattaa kysyä myös mahdollisista itsemurha-ajatuksista ja pohtia, miten vaikeassa tilanteessa olevan jaksamista voitaisiin tukea esimerkiksi ammattiapua hakemalla.
Itsemurha-ajatuksista rohkeasti kysyminen kuuluu sekä erilaisille ammattiryhmille että huolestuneille läheisille. Maailman itsemurhien ehkäisypäivää vietetään joka vuosi 10.9. eri puolilla maailmaa. Tänä vuonna Suomen Mielenterveysseura ja Surunauha ry järjestävät Helsingissä Lapinlahden Lähteellä AVOIMEN TAPAHTUMAN, jonka tarkoitus on muistuttaa itsemurhien ehkäisyn tärkeydestä. Tapahtuma alkaa kantaaottavalla pyöräkulkueella klo 11, jonka jälkeen on aiheeseen liittyvää keskustelua mm. YLEn Sekasin-draamasarjan nuorten näyttelijöiden johdolla.
Lisätietoja:
Outi Ruishalme, kriisikeskustoimintojen johtaja
Suomen Mielenterveysseura
p. 040 542 6164
OUTI.RUISHALME@MIELENTERVEYSSEURA.FI
Viivi Suihkonen, toiminnanjohtaja
Surunauha ry – vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille
p. 044 977 9428
VIIVI.SUIHKONEN@SURUNAUHA.NET
MITEN AUTTAA ITSEMURHAA HARKITSEVAA VALITSEMAAN ELÄMÄ?
http://www.mielenterveysseura.fi
Vaikea kysymys voi olla se merkittävin: "Itsemurhaa ajatteleva haluaisi kyllä elää".
Psyykkinen kipu voi olla hetkellisesti niin kova, ettei ihminen löydä toivoa mistään.
Suurin osa itsemurhayrityksistä on harkitsemattomia, Surunauha ry kertoo tiedotteessaan.
- Surunauha ry:n mukaan itsemurha-ajatukset ovat yleisempiä kuin luullaan.
- Suurin osa itsemurhayrityksistä on järjestön mukaan harkitsemattomia, mutta niitä voidaan tehokkaasti estää keskustelulla.
- Suomessa tehtiin 789 itsemurhaa vuonna 2014. Yrityksiä on arvioitu olevan noin 10-30 kertainen määrä.
Suomessa tehtiin 789 itsemurhaa vuonna 2014. Yrityksiä on arvioitu olevan noin 10-30 kertainen määrä, Surunauha ry kertoo tiistaina. Yhdistyksen mukaan itsemurha-ajatukset ovat yleisempiä kuin luullaan, eikä synkkien ajatusten taustalla ole välttämättä isoa, ulospäin näkyvää kriisiä.
Monta pientä vastoinkäymistä voi tuntua yhtä raskaalta kuin yksi suurempi kriisi, tiedotteessa kerrotaan. Suurin osa itsemurhayrityksistä onkin harkitsemattomia, kun epätoivo on hetkellisesti syventynyt niin pahaksi, että tilanne tuntuu umpikujalta.
— Itsemurhaa ajatteleva haluaisi kyllä elää, mutta hän ei löydä muita keinoja psyykkisen kivun lievittämiseen ja ongelmien ratkaisemiseksi, Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme sanoo.
Synkistä ajatuksista kysymisellä voi estää lopullisen teon, järjestöt painottavat.
«Jos välität, et vahingoita»
Jos toisen jaksaminen huolestuttaa, on hyvä ensiksi rauhallisesti selvittää, mitä hän tuntee. Myötätuntoinen kuuntelu ja keskustelun ylläpitäminen kysymyksillä rohkaisevat toista kertomaan olostaan, tiedotteessa neuvotaan.
Jos huomaa toisen kokevan toivottomuutta, kannattaa rohkeasti kysyä mahdollisista itsemurha-ajatuksista. Kysymys on todella vaikea, mutta se voi olla se merkittävin.
— Usein pelätään, että asiasta puhuessa sanotaan vääriä asioita tai rohkaistaan vahingossa toista itsemurhaan. Puhuminen on kuitenkin aina parempi kuin puhumattomuus, Surunauha ry:n toiminnanjohtaja Viivi Suihkonen toteaa.
— Hyvänä ohjeena on, että kun välität, et vahingoita, hän sanoo.
— Itsemurhasta puhuminen antaa mahdollisuuden käsitellä tilannetta, jolloin henkilö ymmärtää, että ei oikeasti halua kuolla ja että muita vaihtoehtoja on, Outi Ruishalme kertoo.
Surunauha ry on valtakunnallinen vertaistukijärjestö, jonka tavoitteena on tukea läheisen itsemurhan kokeneiden selviytymistä. Suomen Mielenterveysseura ja Surunauha ry järjestävät 10. syyskuuta Helsingissä Lapinlahden Lähteellä avoimen tapahtuman, jonka tarkoitus on muistuttaa itsemurhien ehkäisyn tärkeydestä.
