Опубликовано Оставить комментарий

Kolme hyvää tapaa harjoitella itsehillintää.

Kiihdytkö nollasta sataan, kun ärsyttävä tilanne tulee kohdalle? Menetkö mukaan, kun lapsi kiukkuaa, ja alat huutaa? Itsehillinnän taitoja voi kehittää ja niistä on hyötyä, sillä viha on keholle epäterveellinen tila.
— Helposti provosoituva ja usein kiukkuinen ihminen voi saada hankalan ihmisen leiman ja joutua elämässään vaikeuksiin, sanoo Mielenterveyden ensiapu -koulutusten projektipäällikkö Ritva Karila-Hietala Suomen Mielenterveysseurasta.
— Kiukun noustessa on tärkeää tiedostaa, mitä itselle on tapahtumassa. Kun tunnistaa oman tunteensa, «nyt alan kiihtyä», on mahdollisuus tehdä jotakin, Karila-Hietala sanoo.

1 Keskity hengitykseen

Viha tuntuu kehossa. Lihakset jännittyvät, hengitys kiihtyy, verenpaino ja adrenaliinitaso elimistössä nousevat. Hyvä konsti itsehillintään on keskittyminen hengitykseen. Kun keskittyy hengittämään rauhallisesti sisään ja ulos, rauhoittaa omaa kehoaan. Harjoituksen avulla pystyy kiukuttavassa tilanteessa palauttamaan ajatukset sisään ja ulos virtaavaan ilmaan.
— Hengittämiseen keskittyminen antaa vihastujalle myös hieman aikaa tarkastella tilannetta. Voi miettiä, tarvitseeko heti vastata, vaikka ärsyttää. Kuuluuko asia minulle? Kaikkia tilanteita ei tarvitse edes kommentoida.

2 Itsetuntemus avuksi itsehillintään

Itsehillintään auttaa itsetuntemus. On hyvä oppia tiedostamaan, millaiset tilanteet ovat itselle kuohuttavia ja mikä toimintamalli sopisi itselle parhaiten. Tilanteesta poistuminen on sopiva ratkaisu silloin, kun asia ei koske itseä, mutta itsensä voi ulkoistaa myös ajatuksen voimalla.
— Rentoutusharjoituksen tapaan voi ajatella mukavaa asiaa tai paikkaa, johon saa mielessään siirtyä. Kun on hetken ajatuksissaan muualla, on mahdollisuus rauhoittua.

3 Viha voi olla hyödyksikin

Suuttuminen on kuitenkin sallittua, jos tulee kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. Viha tulisi purkaa kanavoimalla se liikuntaan tai sanottamalla vihansa esimerkiksi näin: Tuo mitä sanoit, tekee minut vihaiseksi. Se mitä teit, on epäoikeudenmukaista.
— Vihan tunteen kautta pystyy asettamaan omia rajojaan. Torjuttu viha voi muuttua masennukseksi.

Kirsti Pohjaväre
kirsti.pohjavare@mediataloesa.fi
Опубликовано Оставить комментарий

Monia keinoja selviytyä vaikeasta elämäntilanteesta.

Картинки по запросу Monia keinoja selviytyä vaikeasta elämäntilanteesta.Ihminen kohtaa elämässään monenlaisia tilanteita ja elämänvaiheita. Niiden joukossa on niin myönteisiä ja ilahduttavia kuin haasteellisia ja vaikeitakin aikoja. Elämäntilanteen vaikeus on yksilöllinen kokemus, joten monenlaiset asiat voivat tuntua elämässä haasteellisilta.
Ihmisillä on yksilöllisiä keinoja selvitä vaikeista elämäntilanteista. Ja apua ja tukea on saatavilla. KOULUKIUSAAMISEEN on aina puututtava. TALOUDELLISET VAIKEUDETvaikuttavat perustavanlaatuisella tavalla elämään. SURUSSA läheisten ihmisten tuki on useimmille tärkeää, joskus tarvitaan ammattiapua. Myös KRIISIT kuuluvat elämään ja joskus selviytymiseen on hyvä hakea apua.


Psykoterapeutti Ofra Ayalon on listannut erilaisia selviytymistyyppejä. Ihmisellä on mahdollisuus käyttää useaa erilaista selviytymiskeinoa kerrallaan eli hän voi olla yhtä aikaa esimerkiksi tunteellisesti suuntautunut selviytyjä ja fysiologisesti suuntautunut selviytyjä. Mihin selviytymistyyppeihin sinä kuulut?

Älyl­li­ses­ti suun­tau­tu­nut sel­viy­ty­jä

Älyllisesti suuntautunut selviytyjä keskittyy selviytymään tilanteesta pohdiskelemalla. Hän kerää tietoa tapahtuneesta, pohtii tapahtunutta ja ongelmaa monelta eri suunnalta ja yrittää löytää uusia näkökulmia siihen. Hän listaa asioita tärkeysjärjestykseen ja pohtii, mitä voisi seuraavaksi tehdä, mitä jättää tekemättä ja mikä on juuri nyt tärkeää.

Tun­teel­li­ses­ti suun­tau­tu­nut sel­viy­ty­jä

Tunteellisesti suuntautunut selviytyjä ilmaisee tunteitaan esimerkiksi itkemällä ja nauramalla ja kertoo tunteistaan muille ihmisille. Hän näyttää tunteensa ja käyttää tunteiden ilmaisuun myös ei-kielellisiä keinoja, kuten piirtämistä, soittamista ja tanssimista.

So­si­aa­li­ses­ti suun­tau­tu­nut sel­viy­ty­jä

Hakee tukea muilta ihmisiltä esimerkiksi osallistumalla ryhmään. Hän saattaa keskittyä organisoimaan asioita. Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä ottaa vastaan muiden tuen ja antaa myös itse muille tukea ja käsittelee vaikeuksia yhdessä toisten kanssa.

Luo­va sel­viy­ty­jä

Luova selviytyjä käyttää mielikuvitustaan joko tapahtumasta muistuttavien ajatusten välttelemiseen tai sitten löytääkseen ratkaisun ongelmiinsa.  Hän yrittää ajatella positiivisia asioita, tulkitsee uniaan, luottaa intuitioonsa ja luo selviytymistä tukevia mielikuvia.

Hen­ki­ses­ti suun­tau­tu­nut sel­viy­ty­jä

Henkisesti suuntautuneelle selviytyjälle antaa tukea ja merkitystä elämään uskonto, sosiaalinen vastuunkanto, arvojärjestelmä tai ideologia.

Fy­sio­lo­gi­ses­ti suun­tau­tu­nut sel­viy­ty­jä

Fysiologisesti suuntautunut selviytyjä hakee tukea ja voimaa selviytymiseen fyysisestä toiminnasta, kuten liikunnasta, yrittää rentoutua, syö ja nukkuu paljon. Fysiologisesti suuntautuneelle selviytyjälle myös luonnossa liikkuminen on usein tärkeää.
http://www.mielenterveysseura.fi