Опубликовано Оставить комментарий

Kuka pitäisi asiakkaan puolta?

Картинки по запросу https://minduu.fi/4Olen tupsahtanut psykoterapian ihmeelliseen maailmaan täysin alan ulkopuolelta. Etsin aikoinaan itse terapeuttia ja koin, kuinka voimia vievää ja raskasta se voi olla. Nimilistoja siellä täällä eikä kukaan osaa kertoa mistä saa apua helposti. Tämän takia perustin Minduu-palvelun.

Palveluita rakennetaan järjestelmän ehdoilla eikä asiakaslähtöisesti.

Koska olen tullut järjestelmän ulkopuolelta, on minulla ehkä hieman erilainen näkökulma asioihin. Olen huomannut, että asiakas tuppaa unohtumaan keskusteluista. Siihen kyllä viitataan ja sanotaan, että asiakkaan parhaaksi tehdään sitä sun tätä, mutta usein nämä ovat vain sanahelinää. Joudumme Minduussa usein pitämään apua tarvitsevan puolta ja kertomaan juurta jaksain, miksi on tärkeää ottaa aina asiakas keskiöön. Palveluita rakennetaan järjestelmän ehdoilla eikä asiakaslähtöisesti. Esimerkkinä psykoterapiaan ohjaus julkisessa terveydenhuollossa.

Apua tarvitseva oman onnensa nojassa – Psykoterapiaan ohjaus ontuu

Hämmästelen jatkuvasti sitä, miten vaikeaksi psykoterapiaan pääsy on tehty. Kuntien vastuulla olisi periaatteessa psykoterapian järjestäminen. Periaatteessa. Käytännössä psykoterapiaa ei ole tarjolla julkisessa terveydenhuollossa ja Kela-terapiaan ohjaus toimii luokattoman huonosti tai vähintään ontuen, riippuen kunnasta. Julkisesta terveydenhuollosta puuttuu lähes kokonaan toimintamallit potilaiden ohjaukseen psykoterapiaan. Esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapiaan pääsy vaatii psykiatrin lausunnon ja kolmen kuukauden “hoitosuhteen” ennen varsinaista päätöstä. Tämän hankkimista jokseenkin hankaloittaa se, että lähes koskaan terveysasemalta ei ole mahdollista saada aikaa psykiatrille. Tämä johtaa siihen, että ellei asiakkaalla ole työterveyshuoltoa, hänen on etsittävä kallis yksityinen psykiatri ja hoitaa asia kuntoon sitä kautta. Näin syrjitään juuri vähäosaisimpia asiakkaita.

Onhan tämä toki tasa-arvoista eli tasapuolisen huonoa hoitoa kaikille.

Erään kunnan mielenterveyspalveluiden johtaja sanoi minulle suoraan, etteivät he virallisesti ohjaa potilaita terapiaan. Syynä se, että terapia maksaa. Logiikkana tässä oli, että julkisen terveydenhuollon palveluiden pitää olla ilmaisia. Tässä tapauksessa se vain tarkoittaa sitä, että potilas saa joko lääkkeitä, tai usein, ei mitään. Onhan tämä toki tasa-arvoista eli tasapuolisen huonoa hoitoa kaikille.

Missä ihmeessä on psykoterapeutti?

Jos on päättänyt hakeutua terapiaan tai on jopa ohjattu jotain kautta terapiaan, on vapaan ja sopivan psykoterapeutin löytäminen kuitenkin aikamoista etsivän työtä. Erilaisia nimilistoja, joilla listataan psykoterapeutteja on kymmeniä, eikä näissä tarjota juuri muuta tietoa kuin terapeutin nimi ja yhteystiedot. Jopa perustiedot, kuten hinnat, uupuvat. Myöskään tiedot siitä, ottaako yksittäinen psykoterapeutti uusia asiakkaita, eivät läheskään aina ole ajan tasalla. Vapaan terapeutin löytäminen ja ajan varaaminen vaatii soittelua ja sähköpostittelua ympäriinsä.

Terapian aloittaminen on tehtävä yhtä helpoksi ja nopeaksi kuin parturiajan varaaminen.

Moni terapiaa harkinnut on keskeyttänyt terapiaan hakeutumisen pelkästään sen vuoksi, että vapaan terapeutin löytäminen on ollut aivan liian työlästä ja hankalaa. Näin minullekin kävi ensimmäisellä kerralla. Toisella kerralla avasinkin sitten Minduu.fi -sivuston ja varasin ajan. Terapiaan pääsy vaatii tällä hetkellä aivan liikaa ponnistuksia ihmiseltä, jonka voimavarat ovat jo muutenkin rajalliset. Terapian aloittaminen on tehtävä yhtä helpoksi ja nopeaksi kuin parturiajan varaaminen.

Parempaa psykoterapiaan ohjausta

Tärkeintä olisi helpottaa apua etsivän tuskaa ja nopeuttaa avun äärelle pääsemistä. Tämä vaatii parempaa yhteispeliä terapiaan ohjaavien tahojen sekä terapeuttien välillä. Asiakasohjaus ei voi perustua erilaisiin A4 nimilistoihin, joita jaellaan asiakkaalle. On parempiakin tapoja yhdistää terapeutit ja asiakkaat. Digitaalisten palveluiden avulla psykoterapiaan ohjaus voidaan toteuttaa helposti, asiakasystävällisesti ja tehokkaasti.

Voimme luoda järjestelmän, jossa oikeanlaista apua ja tukea saa oikeaan aikaan, ajasta tai paikasta riippumatta, mutta kuitenkin takaamalla laadukas hoito.

Aika tehdä jotain

Meillä on mahdollisuus vaikuttaa psykoterapian tulevaisuuteen positiivisella tavalla. Voimme luoda järjestelmän, jossa oikeanlaista apua ja tukea saa oikeaan aikaan, ajasta tai paikasta riippumatta, mutta kuitenkin takaamalla laadukas hoito. Tämä voidaan toteuttaa uusien digitaalisten ratkaisujen, ammatinharjoittajien ja pienten yritysten verkostomaisen toimintamallin, sekä paremman asiakasohjauksen avulla. Näistä lisää seuraavissa kirjoituksissa.
On aika ottaa asiakas keskiöön.


Seuraavassa kirjoituksessa käsittelemme psykoterapiajärjestelmän uudistuksia ja ammatinharjoittaja-psykoterapeuttien sekä pienten yritysten asemaa tulevaisuudessa.


https://minduu.fi/

Опубликовано Оставить комментарий

Eräänä päivänä Tommi Marjanen päätti kertoa ventovieraalle masennuksestaan.

Tommi Marjanen.Nuori opiskelija Tommi Marjanen kyllästyi vaikenemaan masennuksesta. Nyt hän kiertää kouluilla puhumassa aiheesta.
 

Pöydässä istuu suoraryhtinen ja iloisesti hymyilevä kaveri, kädenpuristus on napakka. Pari vuotta sitten tilanne oli toinen.

Helsingin kauppakorkeakoulussa opiskeleva kuopiolainen Tommi Marjanen, 27, sairastui tuolloin masennukseen. Oireet alkoivat kesällä ja seuraava syksy meni maatessa sohvan pohjalla. Energiaa ei ollut mihinkään ja unirytmi meni sekaisin. Opiskelut keskeytyivät ja Marjanen joutui sairaslomalle.

– Kävin syvissä vesissä. Tuntui, että milloin se pohja on saavutettu. En uskaltanut nähdä ihmisiä.

Työterveyspsykologin luona käynti ei tuonut helpotusta Tommin masennukseen. Vasta keskustelut psykoterapiaa opiskelevan ihmisen kanssa alkoivat tuottaa tulosta ja ratkaisukeskeinen terapia auttoi.

Paraneminen alkoi pienistä asioista kuten siitä, että hän pystyi itse valmistamaan itselleen terveellisen aterian. Omasta kunnosta huolehtiminen auttaa myös mielenterveyttä, Marjanen korostaa.

Avautumisia aamubussissa

Tervehdyttyään Tommi alkoi miettiä, miksi mielenterveyteen liittyvistä asioista ei puhuta. Hän halusi tehdä radikaalin teon ja kertoa kaikille asiasta avoimesti.

Ihmiset kysyy sulta, mitä kuuluu ja yleensä vastataan, että ei tässä mitään ihmeellistä. Oikeasti tekisi mieli, sanoa että on tosi paha olla.

TOMMI MARJANEN

Ensimmäisen kerran Tommi avautui kaverilleen uimahallissa. Sen jälkeen hän alkoi jutella myös oudoille ihmisille eri paikoissa. Yksi Tommin lempitapoja oli aloittaa keskustelu bussissa.

– Saatoin avata pelin niin, että sanoin, saanko tehdä jotain epäsuomalaista ja kertoa sinulle jotakin.

Ihmiset suhtautuivat Tommin avoimuuteen myönteisesti ja alkoivat kertoa myös omista tai läheistensä masennuskokemuksista. Moni tuli sanomaan, että hän on tehnyt rohkean avauksen.

Tommin perustama Kerro kaikille -Facebook-ryhmä(siirryt toiseen palveluun) on saanut tuhansia seuraajia ja tarjonnut mahdollisuuden ihmisille kertoa kokemuksistaan.

Nykyisin Tommi kiertää puhumassa kouluilla ja eri tilaisuuksissa siitä, ettei masennusta tarvitse hävetä. Hän on kertonut kokemuksestaan myös Ylen Aamusydämellä-ohjelmassa.

Masennus ei ole teiniangstia

Tommin avoimuus mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa ei ole kovinkaan yleistä.

Itä-Suomen yliopistossa viime lokakuussa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan nuoret jättävät helposti hakematta ammattiapua ja salaavat masennuksen myös läheisiltään. Masennuksesta kertomisen pelätään aiheuttavan vähättelyä ja tuomitsevaa suhtautumista.

Musta tuntuu, että uusi sukupolvi uskaltaa puhua asioista paljon avoimemmin.

TOMMI MARJANEN

Tutkimuksen tehnyt sosiaalipsykologi Mervi Issakainen kertoo, että nuoren masennus voidaan tulkita esimerkiksi teiniangstiksi ja siten masennuksestaan kertova nuori vain huomionhakuiseksi. Masennus tulkitaan usein myös heikkoudeksi tai laiskuudeksi ja ajatellaan, että ihminen on itse vastuussa masennuksensa päihittämisestä.

Hurjimmillaan mielenterveysongelmista kärsivä saatetaan nähdä arvaamattomaksi ja kykenemättömäksi hallitsemaan itseään.

– Tällaisen käsityksen pohjalta esimerkiksi masennuksesta kärsivä nuorimies voi saada potentiaalisen kouluampujan leiman, Issakainen toteaa.

Nuori ei halua kuormittaa palveluja ongelmillaan

Tutkimustulos ei yllätä Mervi Issakaista.

Vaikka yleinen suhtautuminen mielenterveyden ongelmiin on parantunut, kielteiset käsitykset masennuksesta ovat hyvin syvällä.

– On ymmärrettävä, että monet pelkäävät ja ovat syystäkin varuillaan. Työelämässä masennuksen avaaminen työkavereille tai esimiehille tai työtä hakiessa tuntuu likipitäen mahdottomalta.

Nuoret peittävät pahaa oloaan myös siksi, että eivät halua huolestuttaa läheisiään, vanhempiaan tai ystäviään tai kuormittaa heitä omilla ongelmillaan.

Leimaavan käsityksen pohjalta masennuksesta kärsivä nuori mies voi saada potentiaalisen kouluampujan leiman.

MERVI ISSAKAINEN

Toisaalta nuoret ovat hyvin tietoisia mielenterveyspalveluiden niukoista resursseista ja siitä, miten vaikea apua on saada. He saattavat jopa pohtia, ovatko he oikeutettuja hakemaan apua, kun on niin paljon ihmisiä, joilla on pahempiakin ongelmia. Avun hakemisella ei uskota olevan perusteita ennen kuin vointi on jo todella huono, kertoo Issakainen.

Nainen kävelee sumuisessa maisemassa.
Henrietta Hassinen / Yle

Tieto on huolestuttava, koska tutkimuksissa on myös havaittu, että mitä syvemmälle nuoren paha olo menee, sitä todennäköisimmin hän vaikenee asiasta. Seurauksena voivat olla itsetuhoiset ajatukset ja teot, Issakainen varoittaa.

– Ihmiset kysyvät, mitä kuuluu ja yleensä vastataan, että ei tässä mitään ihmeellistä. Oikeasti tekisi mieli sanoa, että on tosi paha olla, Tommi Marjanen sanoo.

«Uusi sukupolvi uskaltaa puhua»

Tutkija haastaa pohtimaan luutuneita käsityksiä mielenterveydestä. Jokaisella on vastuu huolehtia läheisten hyvinvoinnista. Nuoria on myös rohkaistava etsimään apua ja sellaista ihmistä, joka kuuntelee ja ottaa tosissaan.

– Meillä kaikilla on mahdollisuus ja velvollisuus kysyä läheisiltä, mitä kuuluu, miten sulla menee ja suhtautua ymmärtäväisesti.

Kynnys avun hakemiseen ja saamiseen olisi oltava matala. Nuoren oma kokemus pahasta olosta, että jonkinlaista tukea tarvitaan, pitäisi riittää, korostaa Issakainen.

Puhumattomuus on suomalaisten kansansairaus. Tommi Marjasen mielestä suomalaiset eivät uskalla puhua edes hyvistä asioista, koska silloin ollaan liian ylpeitä. Ja kun huonoista asioista ei puhuta, koska pelätään valittajan leimaa, olemmekin parhaita puhumaan säästä.

– Jopa jo peruskoulussa pitäisi alkaa opettaa nuoria avoimuuteen. Musta tuntuu, että uusi sukupolvi uskaltaa puhua asioista paljon avoimemmin, mikä on tosi hienoa.

Ylen ja mielenterveysjärjestöjen Sekasin-chat(siirryt toiseen palveluun) tarjoaa nuorille anonyymiä keskusteluapua mielenterveyden ongelmissa.

http://yle.fi

Опубликовано Оставить комментарий

Aku Kopakkala: En pidä masennuksen hoitamista lääkkeillä tieteellisesti perusteltuna.

Картинки по запросу Psykologi Aku Kopakkala ei pidä masennuksen hoitamista lääkkeillä tieteellisesti perusteltunaKatso VIDEO tästä
Psykologi Aku Kopakkala ei pidä masennuksen hoitamista lääkkeillä tieteellisesti perusteltuna. Hänen mukaansa monia sosiaalisia ja psykologisia ongelmia, kuten työpaikan kehnoja oloja tai parisuhdeongelmia, yritetään ratkoa ikään kuin ongelmat olisivat biologisia.
Kopakkala irtisanottiin kesäkuussa 2014 terveyspalveluyritys Mehiläisen kuntoutusjohtajan paikalta, kun hän oli kyseenalaistanut masennuslääkkeiden hyödyt Ylen MOT-ohjelmassa.
Masennusta kutsutaan usein yhdeksi suomalaisten kansantaudiksi. THL:n mukaan joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Puolella sairastuneista masennus uusiutuu. Psyykelääkkeiden yhteenlaskettu kulutus on vähentynyt 12% vuosina 2009–2015. Eniten on vähentynyt perinteisten unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden kulutus. Sen sijaan masennuslääkkeiden kulutuksen viime vuosiin saakka jatkunut kasvu ei ole taittunut, mutta on tasaantunut. Masennuslääkkeistä sairasvakuutuskorvausta saaneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2012 alkaen.