Masennuslääkkeisiin liittämiään merkittäviä haittoja kokeneet suomalaiset pitävät ongelmana, etteivät lääkärit kerro lääkkeiden mahdollisista sivuvaikutuksista. Psykiatrian professori Erkki Isometsä korostaa potilaan ja hoitavan tahon vuoropuhelua.
Hätiköityjä diagnooseja ja lääkkeiden haittavaikutuksista vaikenemista. Tällaisista ongelmista kertovat MTV Uutisten haastattelemat kolme masennusdiagnoosin saanutta suomalaista.
Asian arkaluontoisuuden henkilöt eivät esiinny tässä jutussa koko nimillään. MTV Uutiset on nähnyt tiedot potilaiden diagnooseista sekä lääkityksistä.
Arviolta joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana, ja yli 400 000 henkilöä käyttää masennuslääkkeitä. Yleisimpiä masennuslääkkeitä ovat serotoniinin takaisinottoon vaikuttavat SSRI-lääkkeet, joita käytetään myös muiden mielenterveyden häiriöiden sekä tiettyjen kroonisten kipujen hoitoon.
Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä ei näe ongelmana, että lääkärit antaisivat perusteettomia diagnooseja vaan pätevän diagnostisen arvion puuttumista. Hän korostaa, että potilaiden on tärkeää keskustella kokemistaan lääkehaitoista yhdessä hoitavan tahon kanssa.
«Se vie osan ihmisyyttä»
Virheellisesti masennukseksi tulkittuun uniapneaan sairastunut Juhana, 30, ei ehtinyt syödä SSRI-masennuslääkkeitä kuin kuusi viikkoa viime syksyllä. Juhana kertoo saaneensa lihasnykinöitä jo ensimmäisestä tabletista. Haitat eivät jääneet tähän vaan oireita alkoi ilmetä lisää: apatiaa, seksuaalista haluttomuutta, näkö- ja tasapainohäiriöitä, kognitiivisten taitojen heikentymistä.
Ongelmat eivät hävinneet, vaikka lääkitys loppui. Itse asiassa ne ovat jopa pahenneet, Juhana kertoo. Edelleenkin pelkkä kaupassa käynti tuo haasteita.
– Olen ollut työkyvytön niistä päivistä asti, mies sanoo.
41-vuotiaalle Sannalle määrättiin teini-ikäisenä masennuslääkkeitä matalan mielialan vuoksi. Hän oli saapunut vastaanotolle vaikeiden suolisto-oireiden vuoksi, mutta ne kuitattiin psykosomaattisina, kun muutakaan selitystä ei tutkimuksissa löytynyt. Tänä vuonna Sanna sai tietää sairastavansa endometrioosia, joka voi oireilla vatsavaivoina.
Sanna on kokenut lääkityksen aloittamisen jälkeen voimakasta väsymystä. Hän on syönyt lääkkeitä 24 vuotta, vaikka on yrittänyt pyristellä niistä monesti eroon. Lopettamisen yhteydessä iskevät ahdistus- ja paniikkioireet ja epämiellyttävät kiihottumistuntemukset genitaalialueilla ovat ajaneet hänet niin epätoivoisiksi, että ne pakottavat lopulta aloittamaan lääkkeen käytön uudestaan.
– Voi kun meille olisi samanlainen katkaisuhoito kuin huumevieroittautujille, Sanna toivoo.
Toistuvasta keskivaikeasta masennuksesta kärsivä Mira, 45, käytti masennuslääkkeitä 15 vuotta. Lääkkeet ovat ylläpitäneet toimintakykyä ja vaimentaneet vaikeimpina aikoina itsetuhoisia ajatuksia, mutta sillä on ollut hintansa. Mira koki tunteidensa ja seksihalujensa latistuneen. Hän eli elämäänsä robottimaisesti kuin sumussa.
– Suoriudun tosi hyvin kaikesta, mutta mikään ei kosketa, Mira kuvailee oloaan lääkityksen aikana.
– Se vie osan ihmisyyttä.
Kun Mira yritti lopettaa nopealla tahdilla masennuslääkkeiden käytön, iskivät säryt, huimaus sekä epätoivoiset raivo- ja itkukohtaukset hänet maahan. Lopulta vieroittautumiseen meni kaksi vuotta. Nyt Mira on elänyt 9 kuukautta ilman lääkkeitä. Hänen olonsa on toiveikas: ehkä elämä vielä voittaa.
Epämääräiset oireet muuttivat Sojan, 33, kuin toiseksi ihmiseksi – lopulta yksi oire johti oikeaan diagnoosiin. Juttu jatkuu videon alla.
Eri potilaat voivat reagoida SSRI-lääkkeisiin eri tavoin
SSRI-lääkkeet ovat tavallisimmin käytettyjä masennuslääkkeitä, jotka vaikuttavat serotoniini-välittäjäaineen takaisinottoon. Arvellaan, että vaikutus perustuu SSRI-lääkkeiden kykyyn vahvistaa mielialaan vaikuttavan serotoniinin toimintaa keskushermostossa.
Eri potilaat saattavat reagoida SSRI-lääkkeisiin hyvin eri tavoin. Yleisesti ottaen niitä siedetään hyvin, mutta pahoinvoinnin kaltaiset lievät sivuvaikutukset ovat melko yleisiä lääkehoidon alkuvaiheessa. Potilas saattaa myös kärsiä esimerkiksi vatsavaivoista, seksuaalitoimintojen häiriöistä, levottomuudesta, ahdistuneisuudesta, unettomuudesta, väsymistä, vapinasta tai voimakkaasta hikoilusta.
Kaikki haastatellut sanovat lääkäreiden vaienneen masennuslääkkeiden mahdollisista haittavaikutuksista tai vähätelleen niitä. Lääkkeille on paikkansa akuuttien ongelmien hoidossa, mutta niitä ei pitäisi rohkaista käyttämään liian pitkään – varsinkaan, jos potilas on elämässä kiinni esimerkiksi työn, opiskelun tai perheen kautta.
Sadat tuhannet suomalaiset käyttävät masennuslääkkeitä. Psykiatrian professori Erkki Isometsä kertoo, että useimmin reseptin kirjoittaa yleislääkäri. Heitä on koulutettu lääkehaitoista, mutta pitäisi olla kärpäsenä katossa, jotta tietäisi, miten asiasta potilaita informoidaan.
Usein lääkehaitat ilmenevät Isometsän mukaan hoidon alkuvaiheessa ja tavallisesti lievittyvät ensimmäisten viikkojen aikana. On hyvin epätodennäköistä, joskaan ei täysin mahdotonta, että masennuslääkkeistä seuraa myös pitkäaikaisia haittoja.
– On tapausselostuksia, joissa on kuvattu esimerkiksi seksuaalihaittoja, jotka näyttävät jatkuvan lääkkeiden lopettamisesta huolimatta, Isometsä sanoo.
Muutamat tapaukset on suhteuttava kokonaiskuvaan: vuosikymmenten mittaan masennuslääkkeitä käyttäneiden ihmisten lukumäärä lasketaan sadoissa miljoonissa.
Potilaan ja hoitajan vuorovaikutus ensisijaista
Masennusdiagnoosista voi tulla myös riippakivi, jolla selitetään potilaiden kokemusten mukaan uusiakin oireita. Siksi leiman lyömistä pitäisi harkita tarkoin.
Isometsä pitää tärkeänä, että lääkäri erottelee selkeästi, kärsiikö potilas depressiosta vai lievemmästä masentuneisuudesta. Käsitys oireilun laadusta ja vaikeusasteesta auttaa välttämään turhat reseptit.
Isometsä korostaa potilaan ja hoitavan tahon vuorovaikutuksen merkitystä.
Jos potilas kokee saaneensa masennuslääkkeistä haittoja, tulisi asiasta kertoa hoitavalle taholle. Näin voidaan selvittää oireiden syitä ja hoitoa. Esimerkiksi seksuaalinen haluttomuus voi liittyä myös lääkehoidon kohteena olevaan masennukseen itsessään. Mikäli oireiden uskotaan liittyvän vahvasti lääkkeisiin, voidaan annosta tiputtaa tai valmistetta vaihtaa.
– Suomessa on saatavilla 22 erilaista masennuslääkettä, näistä kuusi kuuluu SSRI-ryhmään, Isomäki sanoo.
Masennuksen käypään hoitoon kuuluu lääkkeiden lisäksi psykoterapia, joka usein myös parantaa lääkevastetta. Psykoterapian osalta Suomessa on kuitenkin suuri saatavuusongelma eikä kaikille terapiaa ole tarjolla kaikille sitä tarvitseville.
Saatavuusmielessä lääkkeitä on helpompi määrätä kuin terapiaa.
Yleensä masennuslääkkeitä suositellaan käytettäväksi ainakin puoli vuotta sen jälkeen, kun masennuksen oireet ovat helpottuneet, jottei masennus uusiudu. Pitkäaikainen masennuslääkkeiden käyttö masennuksen ylläpitohoitona tulee kyseeseen, jos potilaalla on jo aiemmin ollut jatkuvia depressiojaksoja, joihin lääkkeet ovat tepsineet.
SSRI-lääkkeiden lopettaminen vaatii aivoilta sopeutumista
SSRI-lääkkeet vahvistavat serotoniinin hermovälitystä ja johtavat adaptiivisiin muutoksiin erilaisissa reseptoreissa. Aivoissa vallitsee ikään kuin uusi toiminnallinen tasapaino. Kun lääkkeet lopetetaan, alkavat aivot sopeutua toiseen suuntaan.
Jos masennuslääkitys päätetään keskeyttää, tulisi se tehdä asteittain lopettamisoireiden hillitsemiseksi. Elimistön äkillinen sopeutuminen lääkkeettömään tilaan voi aiheuttaa pahoinvointia, vatsavaivoja, unihäiriöitä, hikoilua, päänsärkyä, väsymystä, masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä, huimausta, pistelyä ja puutumista. Oireet vaihtelevat suuresti yksilökohtaisesti.
Koukkuun masennuslääkkeisiin ei voi jäädä samalla tavalla kuin esimerkiksi päihteisiin, sillä lääkkeet eivät ole samalla tavalla palkitsevia.
Toki satojen tuhansien masennuksesta kärsivien suomalaispotilaiden joukkoon mahtuu monenlaisia kertomuksia ja kokemuksia.
– Sen takia on mahdotonta väittää, että joku ikävä tapahtumakulku ei olisi mahdollinen. Puhun siitä, mikä on yleistä ja mitä tiedetään tieteestä ja kliinisestä kokemuksesta, Isometsä sanoo.
Yksittäisistä epätavallisista koetuista haitoista on usein hyvin vaikea arvioida, mikä on lääkehoidon ja mikä muiden tekijöiden rooli. Myös hyötyjen ja haittojen suhde on punnittava tarkkaan. Masennuslääkkeet voivat auttaa ihmistä esimerkiksi itsetuhoisten ajatusten sävyttämien vaikeiden jaksojen yli.
https://www.mtvuutiset.fi/
https://www.mtvuutiset.fi/
Когда мы ноем, просимся на ручки и виним весь мир в наших проблемах — это не мы, это наш внутренний ребенок. Он милый, но не умеет брать на себя ответственность.
Чаще всего мы испытываем сильное горе, сталкиваясь со смертью близких людей. Кто интенсивнее всего его проживает? Должны ли быть временные границы у этого состояния? И можно ли научиться снижать интенсивность переживаний? Рассуждает клинический психолог.