Известно, что депрессия у матери во время перинатального периода оказывает неблагоприятное влияние на различные аспекты развитие ребенка, в том числе, социальную, эмоциональную и когнитивную функции, а также увеличивает риск депрессии в подростковом и взрослом возрасте.
Существует несколько объяснений данного феномена. Сама по себе депрессия у матери может отражать хронический стресс, который и влияет на развитие нервной системы у ребенка. В то же время депрессия, возникающая в дородовом периоде, может влиять на плод через эпигенетические механизмы. Srinivasan и соавторы сосредоточили свое внимание на еще не исследованном аспекте этой темы: связи материнской перинатальной депрессии с психотическими переживаниями у детей.
Для этого учёные использовали данные многолетних исследований Avon Longitudinal Study of Parents and Children (ALSPAC). В общей сложности было выбрано более 3000 детей, которые должны были родиться между 1 апреля 1991 года и 31 декабря 1992 года. Депрессия у их родителей оценивалась с помощью Эдинбургской шкалы постнатальной депрессии. Психотические переживания у детей в возрасте 18 лет оценивались с помощью диагностического интервью для психозов (Psychosis-Like Symptom Interview, PLIKSi) – метода, основанного на принципах Шкалы клинической оценки в нейропсихиатрии (SCAN). Кроме того, оценивался уровень депрессии по плану клинического интервью (Clinical Interview Schedule-Revised, CIS-R, Lewis et al., 1992).
В результате авторы обнаружили доказательства связи между депрессией во время перинатального периода у матери и психотическими переживаниями у детей в возрасте 18 лет. В среднем уровень депрессии у женщин до родов соответствует баллу 6,7 (из 30), в ранний постродовой период – 5,6 (из 30). Причем 12% матерей достигали уровня “клинической депрессии” (больше 12 баллов по шкале) в дородовом периоде, 8% – вскоре после родов. Отношения шансов для зависимости между материнской дородовой и постродовой депрессиями и психотическими переживаниями у детей в возрасте 18 лет составили 1,26 и 1,17 соответственно. Отношение шансов для связи между материнской дородовой депрессией и депрессией у детей в возрасте 18 лет оказалось равным 1,18. У 2% детей наблюдались одновременно депрессия и признаки психотических переживаний, хотя в целом наличие этих расстройств довольно слабо коррелирует друг с другом.
Аналогичный анализ был проведен и для отцов, но показал отсутствие какой-либо ассоциации. Любопытно, что для обоих анализов была сделана поправка на семейную историю психических отклонений, но она не изменила результаты исследования.
Srinivasan и коллеги, однако, обращают внимание, что для большей уверенности в их выводах необходимы работы, связанные с генетической компонентой, лежащей в основе формирования психотических переживаний. В будущих исследованиях влияния материнской депрессии на потомство учёные также предлагают попытаться изучить влияние глюкокортикоидов, например, кортизола, концентрация которого меняется в случае хронического стресса матери, а также роль иммунного ответа, так как известно, что воспаление во время беременности повышает риск развития шизофрении у ребенка.
Автор перевода: Колодяжная А.
Источник: Srinivasan, Ramya, et al. “Maternal perinatal depressive symptoms and offspring psychotic experiences at 18 years of age: a longitudinal study.” The Lancet Psychiatry 7.5 (2020): 431-440.
http://psyandneuro.ru
Метка: симптомы депрессии
Testin jälkeen Daylio jäi päivittäiseen käyttöön.
Osallistuin vuodenvaihteessa testiryhmään, jossa kokeilimme mielialapäiväkirjasovelluksen käyttöä arjessa. Kiinnostuin sovelluksen testaamisesta, sillä ajattelin sen hyödyttävän minua monella osa-alueella. En ollut aiemmin tutustunut mielialasovelluksiin, joten tämä oli aivan uutta. Aihe on tällä hetkellä mielestäni ajankohtainen, sillä poikkeusolosuhteista johtuen monella on varmasti paljon vaihtelevia tunteita ja ajatuksia. Epätietoisuus, eristyneisyys ja mahdolliset pelot voivat olla hallitseviakin teemoja. Koen, että itsensä ymmärtäminen ja tunteiden tutkiskelu voi auttaa näiden tunteiden hallinnassa.
Odotukseni testijaksolle oli, että saisin tilastoja omista tunteistani ja oppisin sitä kautta tarkastelemaan, miten mitkäkin asiat ja tapahtumat elämässäni vaikuttavat mielialoihini. Lisäksi odotin saavani kovasti tarvitsemani työkalun menneiden viikkojen mielialojen tarkasteluun, sillä unohdan usein, että mitä minulle nyt kuuluukaan, kun sitä kysytään. Olen pitkään kaivannut apuvälinettä siihen, että osaisin nimetä tunteen, jota koen. Joskus esimerkiksi ahdistus ja suuttumus saattavat mennä sekaisin, enkä osaa sanoittaa mitä tunnen. Odotin sovelluksen tuovan apua tähän, sillä sen avulla voi valmiiksi sanoitetuista vaihtoehdoista pohtia, mikä tämä fiilis nyt onkaan.
Sovellus tarjoaa laajat mahdollisuudet kirjata ylös mitä tahansa, mitä elämässä on meneillään. Oli tavoitteena sitten mielialojen seuranta, tavoitteiden asettaminen tai ihan vaan se, että kaipaa järjestystä elämään.
Testaamani mielialasovellus on nimeltään Daylio. Sovellus jäi lähes päivittäiseen käyttööni myös testijakson jälkeen, sillä koin siitä suurta hyötyä. Itselläni on käytössä Daylion maksullinen versio, mutta sovelluksen käyttö sujuu mutkattomasti myös ilmaisversiolla. Maksullinen versio tuo mukanaan lähinnä laajennettuja ominaisuuksia, lisää teemavärejä ja lisää tunnetiloja kuvaavia hymiöitä. Daylio on helppokäyttöinen, visuaalisesti miellyttävä ja monipuolinen. Sovellus tarjoaa laajat mahdollisuudet kirjata ylös mitä tahansa, mitä elämässä on meneillään. Oli tavoitteena sitten mielialojen seuranta, tavoitteiden asettaminen tai ihan vaan se, että kaipaa järjestystä elämään.
Dayliosta saa viikoittaiset, kuukausittaiset ja vuotuiset yhteenvedot mielialoista ja aktiviteeteista. Sovellukseen voi kirjata päivittäin, mitä on puuhaillut, miten on syönyt, miten on nukkunut, mitä tavoitteita on saavuttanut ja tärkeimpänä, minkälainen mieliala on ollut. Merkinnän voi kirjata niin usein, kun haluaa. Sovellus on laajalti muokattavissa omiin tarpeisiin sopivaksi, sillä jokaiseen edellä mainituista kategorioista saa lisättyä myös omia vaihtoehtoja.
Koen hyötyväni sovelluksen käytöstä monella tapaa. Sovelluksen avulla näen itse, minkälaiset asiat arjessani vaikuttavat mihinkin. Näen esimerkiksi minkälaiset aktiviteetit tekevät minut yleensä iloiseksi ja millaisina päivinä mielialani on ollut huonompi. Joskus, kun olo tuntuu ihan toivottomalta, on mukavaa nähdä kuukausiraportista, että onhan tässä hyviäkin päiviä ollut. Lääkärin ja psykiatrisen sairaanhoitajan keskustelukäynneillä on nykyään helpompi kertoa, miten on mennyt, kun on kirjannut sen ylös.
Uusille käyttäjille käytännön vinkkeinä kehotan asettamaan rohkeasti omia tavoitteita. Sovellus tarjoaa jo valmiiksi ehdotuksia mahdollisista tavoitteista, mutta niitä saa asettaa myös itse. Mielialaa voi huomattavasti parantaa se, että saa edes jonkin yhden pienen asettamansa tavoitteen suoritetuksi, oli se sitten ihan vain vaikka sängyn petaaminen. Suosittelen kustomoimaan sovelluksen oman näköiseksi, jolloin se on myös ilo silmälle ja tuntuu enemmän omalta. Uusi tapa voi olla vaikea muistaa alkuun, joten sovelluksesta kannattaa kytkeä muistutus päälle siihen aikaan, kun haluaa merkinnät tehdä. Kannattaa myös lisätä mielialojen vaihtoehtoihin itse lisää tunnetiloja, muutoin merkinnät saattavat jäädä turhan pääpiirteisiksi.
Joskus, kun olo tuntuu ihan toivottomalta, on mukavaa nähdä kuukausiraportista, että onhan tässä hyviäkin päiviä ollut. Lääkärin ja psykiatrisen sairaanhoitajan keskustelukäynneillä on nykyään helpompi kertoa, miten on mennyt, kun on kirjannut sen ylös.
Suosittelen Daylion käyttöä kenelle tahansa. Daylio on loistava alusta oman hyvinvoinnin päiväkirjalle. Näihin poikkeusoloihin viitaten, koen että tänä keväänä tällaisesta sovelluksesta on suurta hyötyä ihan jokaiselle. Kokeilemisessa ei menetä mitään!
Heidi, Tampere
Kiinnostaako sinua seurata omaa mielialaasi?
Aspa-säätiön Arjen koodit -hankkeessa 19 mielenterveyskuntoutujaa testasi miten puhelimeen tai tablettiin ladattava mielialaa kartoittava sovellus voi auttaa arjessa. Moni testiryhmään osallistunut koki hyötyvänsä sovelluksesta. Se auttoi oman voinnin seurannassa ja tunnistamaan tekijöitä mitkä vaikuttavat mielialaan joko positiivisesti tai negatiivisesti. Blogin kirjoittaja osallistui testiryhmään ja kirjasi omia mielialojaan sekä päivän aikaisia tapahtumia ylös kahden kuukauden ajan.
Testatut sovellukset Daylio ja Mielialapäiväkirja (Jonathan Sautter) ovat molemmat suomenkielisiä ja helppokäyttöisiä. Daylion voi ladata ilmaiseksi Google Play -kaupasta tai Apple Storesta ja Mielialapäiväkirjan Google Play -kaupasta.
Jos kaipaat opastusta sovellusten käyttöön, Aspa-säätiön Digi Haltuun -hankkeen kouluttamat digikaverit auttavat tarvittaessa. Saat heihin yhteyden laittamalla viestiä osoitteeseen arjenkoodit@aspa.fi.
ravistaja.net
