Опубликовано — Оставить комментарий

Martta Tervonen kärsi uupumuksesta ja masentui

Yrittäjä Martta Tervonen kävelyllä meren rannassa.Jopa joka neljännellä on työuupumuksen merkkejä. Oululainen Martta Tervonen haluaa vähentää mielenterveyteen liittyviä tabuja.

Se oli suruviesti.

Kuvittele eteesi maailman kaunein paratiisisaari. Valkoista hiekkaa, huojuvat palmut, lämmin ilma ja turkoosi merivesi.

Näissä maisemissa yrittäjä Martta Tervonen oli äitinsä kanssa loppuvuodesta 2017.

Pienessä bungalowissa oli kaksi huonetta, molemmille omansa. Eräänä aamuyönä Tervonen havahtui hereille. Hän vilkaisi puhelintaan tarkistaakseen kellonajan.

Samalla hän huomasi saapuneen viestin.

Tervosen ystävä oli tehnyt itsemurhan.

Martta Tervosen asunto
Martta Tervonen asuu Oulussa Pikisaaren kaupunginosassa.Paulus Markkula / Yle

Nyt, kaksi vuotta ystävän kuoleman jälkeen, se on helppo nähdä: tuo yö oli yksi Tervosen elämän taitekohdista.

Mutta jo sitä ennen Tervosen oma elämä oli alkanut luisua suuntaan, jota hän ei ollut osannut odottaa.

Liekki, joka polttaa loppuun

Martta Tervonen on 30-vuotias oululainen yrittäjä.

Häntä työllistävät tällä hetkellä oma vaatebrändi sekä kirjoittajakoulutusta tarjoava yritys.

Kun Tervonen kertoo elämästään, kuuntelijaa hengästyttää.

Lukiosta suoraan oikeustieteelliseen. Maisterin paperit kasaan neljässä vuodessa. 22-vuotiaana töitä yliopisto-opettajana. Lakimiehen töitä. Journalistiikan opiskelua. Viestintäpäällikön pesti. Oma yritys, jossa kaikki tehtiin alusta asti itse. Parin kirjan kirjoittamista. Reppureissaamista ympäri maailman.

Ja tässä nyt vain osa asioista kahdentoista viime vuoden ajalta.

Martta Tervonen, etualalla Seppo-koira
Seppo-koira on noin vuoden ikäinen. Rodultaan se on skotlanninhirvikoira.Paulus Markkula / Yle

Varsinkin vuonna 2015 perustettu oma yritys sai Tervosen vaihtamaan vaihteen suuremmalle.

Hän kuvailee unelmien olleen suuria ja vauhtisokeuden iskeneen.

– Minussa palaa todella vahvana liekki asioiden tekemiseen. Kun sillä liekillä tekee paljon, se polttaa loppuun, hän toteaa.

Keväällä 2018 Tervonen sai diagnoosin: uupumus ja masennus.

Joka neljäs uupuu työssään

Masennusta ja uupumusta on ollut hankala niellä – jopa niin vaikea, että välillä ne unohtuvat. On helpompi epäillä vaikkapa D-vitamiinin puutosta.

Kuten viime keväänä, kun Tervonen saapui kotiinsa työpäivän päätteeksi.

Hän rojahti ulkovaatteet päällä sohvalle ja makasi paikallaan kolme tuntia. Ihmetytti, miksi olo oli niin vetämätön. Aivan puhki.

Raudanpuute. Ferritiinitasot. D-vitamiini. Tervonen googlaili mahdollisia syitä erikoiselle ololleen.

Kunnes muisti: olen uupunut ja masentunut. Diagnoosin saamisesta oli aikaa noin vuosi.

Martta Tervonen rapsuttaa Seppo-koiraansa.
«Olen positiivinen tyyppi ja tottunut olemaan kannustajan ja tukijan roolissa. Sen vuoksi on ollut hankalaa olla se, joka tarvitsee apua muilta.»Paulus Markkula / Yle

Mutta ei Tervonen missään nimessä ole asiansa kanssa yksin.

Noin joka neljännellä työssäkäyvällä suomalaisella on työuupumuksen merkkejä, selviää THL:n vuonna 2011 julkaisemasta (siirryt toiseen palveluun) tutkimuksesta. Vakavaa, vähintään viikoittain oireita aiheuttavaa työperäistä uupumusta sairastaa kahdesta kolmeen prosenttia suomalaisista.

Kesällä uutisoitiin (siirryt toiseen palveluun), että mielenterveyshäiriöt nousivat Suomessa viime vuonna ensimmäistä kertaa yleisimmäksi syyksi sairauspäivärahan saamiselle.

Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan vuosittain 7,4 prosenttia aikuisista käy läpi masennuksen, joka täyttää sairauden diagnostiset kriteerit. Lievemmistä masennusoireista kärsii jopa 10–20 prosenttia suomalaisista.

Julkisuudessa on pohdittu, että varsinkin nuorten mielenterveyshäiriöistä ja työuupumuksesta on tullut vaarallisen normaalia. Mielenterveysongelmat ovat myös kansainvälinen huolenaihe (siirryt toiseen palveluun).

Martta Tervonen toteaa, että hänen tapauksessaan avun hakemista ja saamista hidasti sairastumiseen liittyvä häpeän tunne.

Kesti pitkään ennen kuin hän suostui myöntämään itselleen, että tarvitsi apua.

Pukeutumalla stigmaa vastaan

Tervonen joutuu vieläkin hakemaan sanoja kertoessaan, miksi oli niin vaikea myöntää, että on avuntarpeessa.

– Häpeään liittyi ajatus heikkoudesta: että olen huono. Miksi en kestä tätä elämää, kun kaikki muut näyttävät selviytyvän ihan ok.

Martta Tervonen Seppo-koiransa kanssa kotinsa sohvalla.
Koiralla on ollut merkittävä rooli toipumisessa. «Minulla oli kausi, etten jaksanut tehdä mitään muuta kuin käyttää Seppoa ulkona, mutta oli tärkeää, että jaksoin edes sen verran.»Paulus Markkula / Yle

Varsinkin läheisille asiasta kertominen oli hankalaa.

– Eihän minulle voi tulla uupumusta tai masennusta, koska olen niin hirveän positiivinen ja pärjäävä. En ollut tottunut puhumaan asioista, sillä en halunnut huolestuttaa muita.

Ajatukset häpeästä ja puhumisen vaikeudesta vaivasivat Tervosta hänen ollessaan pitkällä sairauslomalla.

Mielessä oli myös ystävän tekemä itsemurha. Olisiko masentuneelle ystävälle voinut sanoa jotain enemmän, jotta tämä ei olisi kokenut olevansa yksin?

Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan vuonna 2017 Suomessa oman henkensä riisti 824 ihmistä. Miten ystävä olisi voinut saada ajoissa oikeanlaista apua? Miten mielen sairauksiin liittyviä tabuja saataisiin vähemmäksi?

Lopulta toimintaan tottuneen naisen pohdinnoista alkoi muodostua idea.

Syntyi yhden naisen yritys: keväällä 2019 perustettu Depressio &co -niminen vaatebrändi, jolla Tervonen haluaa tehdä masennuksen näkyväksi ja vähentää mielenterveyshäiriöihin liittyviä tabuja. Rohkaista ihmisiä puhumaan ennen kuin on liian myöhäistä.

– Haluan viestiä, että et ole yksin eikä tarvitse hävetä. Mielenterveyteen liittyvistä asioista saa puhua, ja puhuminen oikeasti myös auttaa. Koskaan ei ole niin epätoivoista tilannetta, etteikö siitä selviäisi.

Pöydällä kasa Depressio & Co -vaatemerkin tarroja
Tervonen haluaa vaatemerkillään vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa.Paulus Markkula / Yle

Joku voisi todeta ilkeämielisesti, että yrittäjänä Tervonen haistoi bisneksen.

– Ei se ollut niin, että kun uuvuin, niin pistetäänpä tällainen uusi juttu pystyyn. Ei minulla ollut masennuksen kanssa kiinnostusta tehdä mitään. Elämänhalukin oli aika vähissä.

Tervonen sanoo, että yrityksen kaikki tuotto ohjataan kulujen jälkeen itsemurhien ehkäisytyöhön. Yrityksen mainonnassa ovat olleet mukana esimerkiksi rap-artisti Pyhimys ja kokki Henri Alén.

Toistaiseksi yrityksellä on ollut kuluja enemmän kuin tuloja.

– Henkisesti olen kuitenkin saanut enemmän, Tervonen sanoo.

Mielenterveys mukaan kahvipöytäkeskusteluihin

Tervonen on joutunut opettelemaan uusia tapoja elää elämäänsä. Tavoitteiden, suorittamisen ja kunnianhimon määrää on pitänyt tarkastella kriittisesti.

Itse asiassa Tervonen ei olisi saanut suostua tähän haastatteluun. Ainakaan heti, kuten hän teki.

Terapeutin kanssa on sovittu, että asioista helposti innostuva Tervonen ottaa tarvittaessa tuumaustauon, nukkuu vaikka yön yli ennen päätöstä.

– Opettelen sitä, etten ajattele tulevaisuutta suoritteiden kautta, vaan enemmän sen kautta, mitkä asiat koen tärkeäksi.

Vaatemerkkinsä Tervonen toivoo menestyvän. Ei siksi, että olisi itse saavuttanut jotain, vaan koska toivoo sillä olevan positiivinen vaikutus jonkun toisen elämään.

Hän kertoo eräältä opettajalta saamastaan palautteesta. Opettaja oli kertonut, että aina pukeutuessaan Tervosen suunnittelemaan paitaan, joku kysyy vaatteessa olevasta logosta. Näin mielenterveys ja siihen liittyvät sairaudet tulevat osaksi normaalia kahvipöytäkeskustelua.

– Haluan luoda jotain, mikä jättää jäljen tähän maailmaan. Siitä huolimatta, saanko itse siitä krediittiä.

Aika kunnianhimoista tämäkin.

Martta Tervonen kävelyllä meren rannassa Seppo-Koiran kanssa.
Luonto merkitsee Martta Tervoselle paljon. «Ihmiselämässä kaikki on hirveän kliinistä. Tuijotamme sisätiloissa erilaisia ruutuja. Kaupungeissa puut on istutettu riviin täsmälleen kahden metrin välein. Luonnossa elämä tapahtuu sellaisena kuin tapahtuu. Siellä ihminenkin saa olla kokonainen.»Paulus Markkula / Yle
Опубликовано — Оставить комментарий

6 ratkaisevaa asennemuutosta kohti tyytyväisempää elämää.

Mitähän tapahtuisi, jos hyväksyisit, ettei elämä ole aina kivaa, kevyttä ja kivutonta? Tai jos tylytyksen sijaan alkaisit ystäväksi itsellesi? Kokeile!
  1. Ole ystäväsi Tyytyväisyyden opettelu vaatii itsen kuuntelemista. Puhuthan myötätuntoisesti tai kehuen itsellesi, samoin kuin puhuisit ystävälle? Vaikeuksien tullen sisäisen puheen merkitys vain kasvaa. Itselleen saa puhua kauniisti ja kohdella kuin parasta ystävää. Mitä myönteistä joku muu sanoisi sinusta? Myötätunnon lisäksi on myötäiloa. Hienoa on, jos voi jakaa ilon ja osallistua siihen hyvään, mitä muille tapahtuu.
  2. Huomaa tylytys Myös muiden puhetapa vaikuttaa vahvasti mieleen. Arjen muistisääntö työhön kuuluu: yksi moite vaatii neljä kehua kumoutuakseen. Parisuhdeneuvojilla sääntö on vielä tiukempi: yksi moite vaatii viisi kehua nollautuakseen! Hyvä keino lisätä tyytyväisyyttä töissä on ammattiasioissa kehuminen. Kannattaa myös muistaa, että tunteet tarttuvat. Kun menet töihin tai kotiin, mieti mitä tunteita tuotmukanasi.
  3. Seis, murehtiminen Kun murehtii, antaa samalla ohjat pelolle. Mieli luulee puuhaavansa varasuunnitelmaa ja varmistavansa, ettei pahaa tapahdu. Totuus kuitenkin on, ettei murehtimalla voi estää ikäviä asioita tapahtumasta. Siitä voi opetella pois, samoin negatiivisesta ajattelusta. Sano itsellesi suoraan, että lopeta. Ja tee jotain muuta konkreettista, eli vaihda asentoa tai mene toiseen tilaan. Pidä tauko, katso vaikkapa kissavideoita, pelaa pasianssia.
  4. Hylkää vähättely Vähättelyn kulttuuri on opittu ja painunut syvälle mieleemme. Itseään ja onnistumisiaan ei ole saanut tuoda esiin, koska omakehu haisee! Siinä voi piillä myös pelkoa, että jos jotain hehkuttaa, se viedään pois. Siksi pitää ”koputtaa puuta”. On jo aika hylätä isoäidin varoittelu ”Itku pitkästä ilosta” ja uskaltaa iloita. Onneksi nuoriso osaa sen taidon. Kukas kissan hännän nostaa jos ei kissa itse!
  5. Ota lomaa surusta Entä silloin, kun ei mene hyvin? Pitäisikö aina kyetä olemaan tyytyväinen? Tunnetta vastaan ei kannata taistella eikä väärin voi tuntea. Vaikka tunteet ovat aina oikein, sinä et sama kuin tunne. Surua ja kipua ei pidä vähätellä, mutta niistä saa pitää taukoa. Ikävistä tapahtumista huolimatta on luvallista tehdä muuta ja antaa lepotauko mielelle. Yhtä tärkeää on huomata ne hetket, jolloin olo hiukan helpottaa. Kun on päässyt vaikeiden tunteiden läpi, huomaa alkavansa selvitä.
  6. Hyväksy elämäsi Tämän tiedätkin jo: hyväksy asiat, joita et voi muuttaa. Miksi se on niin vaikeaa? Jos arki on nyt tylsää, on turha kapinoida tosiseikkoja vastaan. Kulje tyynesti tylsyydessä tai paineessa ja totea, että elämääni näyttää usein kuuluvan nämä tunteet ja piirteet. Voit olla tyytyväinen vasta sitten, kun hyväksyt asiat ja olosuhteet, joita et voi muuttaa.

Asiantuntija: Tuija Turunen, johtava psykologi, psykoterapeutti, Terveystalo.
www.hyvaterveys.fi
 

 

Опубликовано — Оставить комментарий

Korona ahdistaa suomalaisia valtavasti.

Psykiatrian erikoislääkäri Antti-Jussi Ämmälä.Koronakriisi on tehnyt monen ihmisen olon tukalaksi. Ei jaksaisi olla koko ajan enemmän tai vähemmän huolissaan työpaikasta, rahasta ja läheisten tai omasta sairastumisesta. Moni kaipaa takaisin normaaliin elämään, jossa olisi vähemmän rajoituksia, enemmän ystävien ja työkavereiden tapaamista ja arkisia rutiineja.

Suomalaisten koronahuolet näkyvät sekä Mieli ry:n kriisipalveluissa että Terveystalon ja Mehiläisen työterveyshuollossa.

Matalan kynnyksen apua tarvitaan enemmän

Mieli ry:n kriisipuhelimeen tuli heinäkuussa ennätysmäärä soittoyrityksiä: yli 25 000.

Puhelin ruuhkautui erityisesti heinäkuun loppupuolella. Soittomäärä kasvoi viime vuodesta noin 2 500:lla, mikä on noin 80 soittoa enemmän päivässä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Soittomäärät kasvoivat koko kevätkauden. Kasvu selittyy Mieli ry:n kriisitoimintojen johtajan Outi Ruishalmeen mukaanpaitsi sillä, että kriisipuhelimeen on voinut vuoden alusta soittaa ympäri vuorokauden, myös koronakriisillä.

– Meillä on ollut paljon ensi kertaa soittavia. Nimenomaan koronakriisi on saanut heidät tarttumaan kriisipuhelimeen.

Vastaamaan pystytään vain osaan puheluista. Heinäkuussa neljäsosaan. Avun tarvetta on paljon enemmän.

– Matalan kynnyksen auttamispaikkoja pitäisi olla lisää. Ihmiset ovat kiitelleet sitä, että meihin voi ottaa yhteyttä anonyymisti ja apu toimii, Ruishalme sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Heinäkuun puheluille yhteistä on Ruishalmeen mukaan ollut se, että kun kevät on sinnitelty, kesällä tilanne on käynyt kestämättömäksi.

– Monissa puheluissa soittaja kertoo, kuinka koronaepidemia ja siihen liittyvä eristäytyminen ovat lisänneet päihteidenkäyttöä. Yksinäisyys ja eristäytyminen on usealla ”jäänyt päälle” ja se on vähentänyt turvaverkkoja.

Huolta puretaan myös chat-palveluissa yhä enemmän

Terveystalon Mielen hyvinvoinnin digitaaliseen tukikanavaan tulleiden yhteydenottojen määrä on kasvanut 250 prosenttia maaliskuun alusta verrattuna edeltävään puoleen vuoteen.

– Lisäys on todellinen, vaikka käyttöönottoa on laajennettu, Terveystalon psykiatrian erikoisalajohtaja Antti-Jussi Ämmälä kertoo.

Palvelu on tarkoitettu työterveysasiakkaille ja on auki 24/7.

– Yhteydenotot ovat olleet aiheellisia ja yleisin mieltä kuormittava asia on ollut ahdistuneisuus. Yleisimmin yksittäisenä, erikseen mainittuna ahdistuksen syynä on mainittu korona, Antti-Jussi Ämmälä sanoo.

Psykiatrian erikoislääkäri Antti-Jussi Ämmälä.
Antti-Jussi Ämmälä sanoo, että vaikuttavien hoitomuotojen kuten psykoterapian pitäisi olla nopeasti saatavilla aikaisessa vaiheessa oireiluaPetteri Bülow / Yle

Sama ilmiö näkyy Mehiläisen työterveysasiakkaille tarkoitetussa 24/7 Huoli-Chat palvelussa.

Maaliskuusta heinäkuulle työterveysasiakkaiden kuukausittaiset chat-yhteydenotot lisääntyivät 150 prosenttia, vaikka osa käytön lisääntymisestä onkin sitä, että palvelu on tarjolla entistä useammalle.

– Kevään keskusteluissa ovat näkyneet niin koronaan liittyvät huolet kuin muutkin arjen huolet, kesällä myös talouteen ja parisuhteisiin liittyvät asiat, johtava työterveyslääkäri Annika Jalli kertoo.

Johtava työterveyslääkäri Annika Jalli.
Huoli-Chatissä on keskusteltu niin koronasta kuin muista arjen huolista, Annika Jalli kertoo.Petteri Bülow / Yle

Mieli ry:n Sekasin-chat -palveluun (siirryt toiseen palveluun) ja kriisipuhelimeen yhteyttä ottaneet ovat kantaneet huolta uudesta virusaallosta ja sen mahdollisesti mukanaan tuomista rajoituksista. Sekaisin-chat on 12–29-vuotiaiden nuorten keskustelupaikka.

– Nuorilla on paljon huolta ja epävarmuutta, kriisitoimintojen johtaja Outi Ruishalme sanoo.

Nuoria on mietityttänyt käydyissä keskusteluissa se, minkälaisena opiskelu jatkuu ja minkälaiseen työpaikkaan tai kouluun palataan.

– Yksittäiset asiakkaat ovat jopa sanoneet, että kevään tapahtumien eläminen uudelleen on heille liikaa. Jos rajoitteisiin palataan, itsetuhoiset ajatukset tulevat mieleen, Ruishalme kertoo.

Kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme.
Outi Ruishalme muistuttaa, että matalan kynnyksen auttamispaikkoja pitäisi olla lisää. Petteri Bülow / Yle

Ruishalmeen mielestä nuorten viesti pitäisi ottaa vakavasti. Jonkinlaisia tukitoimia, kuten virtuaalista vertaistukea pitäisi olla nuorille tarjolla enemmän.

– Toivottavasti kouluja ei tarvitse sulkea kokonaan, koska edes siellä nuoret voivat tavata toisiaan ja muita aikuisia, Outi Ruishalme sanoo.

Ahdistus on pakottanut lääkäriin

Ahdistus on saanut ihmisiä hakeutumaan myös lääkäriin. Terveystalon kaikista lääkärikäynneistä ahdistushäiriön takia tehtyjen vastaanottokäyntien suhteellinen osuus lisääntyi maaliskuun ja elokuun alun välisenä aikana.

– Lukujen valossa ahdistus on lisääntynyt voimakkaasti lääkäriin hakeutumisen syynä korona-aikana, psykiatri Antti-Jussi Ämmälä sanoo.

Häntä tilanne huolestuttaa. Koronakriisi voi kiihdyttää mielenterveyssyistä johtuvaa eläköitymistä.

– Koronaepidemian suurin terveydellinen vaikutus ei lienekään suorat infektiovaikutukset vaan se, miten me ihmiset reagoimme siihen.

Jo viime vuonna mielenterveyden häiriöt olivat Eläketurvakeskuksen mukaan yleisin syy, miksi ihmiset joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Häiriöistä yleisin oli masennus.

Psykiatrian erikoislääkäri Antti-Jussi Ämmälä.
Mielen hyvinvoinnin digitaaliseen tukikanavaan tulleiden yhteydenottojen määrä on kasvanut 250 prosenttia maaliskuun alusta verrattuna edeltävään puoleen vuoteen. Petteri Bülow / Yle

Ämmälä muistuttaakin, että vaikuttavien hoitomuotojen kuten psykoterapian pitäisi olla nopeasti saatavilla aikaisessa vaiheessa oireilua. Nyt näin ei ole. Psykoterapiaa tarjotaan, kun on jo tarve kuntouttaa ihmistä.

– Pitäisimme sitä hyvin outona ja epäviisaana, jos lääkäri sanoisi esimerkiksi kipupotilaalle, että emme hoida akuuttia kipuasi, hoidamme sinua vasta, kun kipu on kroonistunut.

Psykologi Soili Poijula sanoo, että nykyisen työterveyshuollon ongelma on se, että vaikka työterveyslääkärille ja -hoitajalle pääsee ilman lähetettä, psykologille tarvitaan lähete.

– Jos psykologille pääsy olisi helpompaa, ihmisten huoliin ja pelkoihin saisi nopeammin ammattiapua ja aktiivisia selviytymiskeinoja.

Jokainen voi auttaa myös itseään – yksi esimerkki

Tunteet vaikuttavat ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.

– Huoli ja pelko ovat normaaleja reaktioita, pitkittyessään ja voimistuessaan ne voivat johtaa kasvaviin ongelmiin. Ne eivät saa hallita elämää, Soili Poijula sanoo.

Myönteiset tunteet, kuten ilo ja uteliaisuus, edistävät mielen joustavuutta ja luovuutta, joita tarvitaan koronakriisissä selviytymisessä. Sen sijaan kielteiset tunteet kuten ahdistuneisuus ja pelko, varsinkin pitkittyneinä, häiritsevät keskittymistä ja ajattelua.

– Stressi aiheuttaa kortisolin erityksen voimistumisen, minkä on osoitettu voivan johtaa esimerkiksi masennukseen ja ylipainoon, Poijula sanoo.

Psykologi Soili Poijula.
Huoli ja pelko ovat normaaleja reaktioita, pitkittyessään ja voimistuessaan ne voivat johtaa kasvaviin ongelmiin, Soili Poijula sanoo.Antti J. Leinonen

Kyky säädellä epämiellyttäviä tunteita ja miellyttävien tunteiden kokeminen vaikuttavat myönteisesti terveyteen vahvistamalla mielen joustavuutta vaikeuksien aikana ja niiden jälkeen.

– Siksi näitä taitoja on syytä ja niitä voi harjoitella, Soili Poijula sanoo.

Tässä hänen antamansa yksi harjoitus. Sen voi tehdä yksin, perheessä tai työpaikalla.

  1. Mieti, mitä tunteita haluaisit tuntea. Perustunteita ovat rakkaus, ilo, viha, suru, pelko, hämmästys ja inho.
  2. Valitse itsellesi viisi tärkeintä myönteistä tunnetta. Jos teette harjoitusta työyhteisössä, voitte valita yhdessä kolme yleisemmin haluttua tunnetta.
  3. Mieti, missä tilanteissa voit kokea haluamaasi viittä tunnetta. Työyhteisö miettii yhdessä, missä tilanteessa yhdessä valittuja tunteita työssä koetaan.
  4. Kirjoita muistiin, mitä sinun pitäisi tehdä päivittäin, tai mitä työyhteisön pitää tehdä, jotta halutut tunteet lisääntyvät.
  5. Harjoittele. Kysymys on aivan samasta kuin kuntosalilla, toistot tuovat muutoksen.

yle.fi