Метка: suomi

Опубликовано от — Оставить комментарий

On tervettä masentua vastoinkäymisistä.

Psykoterapeutti Mirja Sinkkonen: On tervettä masentua vastoinkäymisistä | Kodin KuvalehtiArkinen myötätunto, lähelläolo ja pienet konkreettiset asiat auttavat masentunutta, sanoo psykoterapeutti Mirja Sinkkonen.

Pettymys saa näkyä

Suuret pettymykset ja niistä aiheutuva mielialan lasku kuuluvat elämään. Masennus voi olla seurausta vaikkapa työn menetyksestä tai siitä, että puoliso pettää.
Aina ei tarvita edes ulkoista syytä. Mieli joutuu koville jo siksi, että länsimainen yhteiskunta on niin suorituskeskeinen ja jäämme usein yksin. Ihmisen mieli väsyy samaan tapaan kuin keho.
Lähimmäistä ei voi auttaa, kun pettymys tai masennus on syvimmillään. Hänelle on vain annettava lupa olla niin toivoton kuin sillä hetkellä tuntuu.
Vaikka toisen pahaa oloa ei voisi poistaa, on tärkeää jäädä rinnalle ja osoittaa myötätuntoa.

Myötätunto itseä kohtaan on yhtä tärkeää kuin muihin kohdistuva myötätunto.
Myös sisäisen puheen kuuluu olla hellää ja arvostavaa. Tämä on monelle vaikeaa. Vaikka ihminen osaisi suhtautua lähimmäisiinsä lempeästi, voivat itselle kohdistetut sanat olla tuomitsevia.

Elämän tarkoitusta pohtivalle kannattaa tarjota teetä.

Pomoa saa vihata

Pettynyt mieli saa hoivaa asioiden ja tunteiden nimeämisestä. Työpaikalla epäoikeudenmukaisen kohtelun uhriksi joutunut voi julistaa läheisilleen vihaavansa pomoaan ja kaikkia työkavereita.
Myös mielikuvat voivat auttaa. Niissä saa tehdä mitä ikinä haluaa! Meillä voi olla hyvinkin alhaisia mielikuvia, mutta niitä ei sanota ääneen. Hurjaa mielitekoa ei tarvitse toteuttaa, kun sen elää mielessään läpi.
Kun tarpeeksi jaksaa nimetä pettymyksen ja raivon kohteita, kielteiset tunteet alkavat väistyä ja tilalle tulee terve aggressio. Kyllä minä vielä hankin uuden työn!
Synkkiä ajatuksia pohtivan mieli kannattaa kuljettaa tähän hetkeen ja konkretiaan. Jos masentunut kyselee, onko elämällä mitään tarkoitusta, voi kanssakulkija todeta, että siihen en osaa sanoa mitään, mutta joisitko juuri nyt mieluummin kahvia vai teetä.

Haluaisin välittää masentuneelle tunteen siitä, että toivoa on.

Itseään ei voi ottaa niskasta

On loukkaavaa käskeä masentunutta ottamaan itseään niskasta kiinni. Se on sama kuin antaisi korvatillikan. Eihän itseään edes voi nostaa niskasta ylös!
Itse haluaisin välittää masentuneelle tunteen siitä, että toivoa on.
Elämässä on aina enemmän mahdollisuuksia kuin ensin uskomme. Aivomme työstävät ratkaisuja ongelmiimme, vaikka emme sitä tiedostaisikaan.
Masennus on myös kyky. On tervettä reagoida pettymyksiin alavireisyydellä. Sitä voisi verrata vaikkapa siihen, että on luonnollista ahdistua, jos on joutunut liian lähelle jyrkänteen reunaa. Jos ei siinä tilanteessa ahdista, niin hengenlähtö on lähellä.
Masennus on mielen puudutus menetyksiä, pettymyksiä ja luopumista vastaan.

Jos masennus kestää pitkään, hanki apua.

Et ole ainoa masentunut

Ihmiset saavat lohtua erilaisista asioista. Yksi saa mielelleen hoivaa vaikkapa siitä, että katsoo kavereiden kanssa urheilua, toinen kävelemällä luonnossa tai hoitamalla lemmikkieläintä.
Jos masennus kestää vähänkin pidempään, kannattaa hyödyntää tarjolla oleva apu.
Moni ryhmätoimintaan hakeutunut yllättyy siitä, miten muiden kuvailemat pettymyksen, masennuksen ja arvottomuuden tunteet ovat täsmälleen samoja kuin itsellä. Oivallus siitä, ettei ole yksin, vie masennuksesta häpeän.
www.kodinkuvalehti.fi
 

Опубликовано от — Оставить комментарий

Jaana Stenman yritti kuolla – nyt hän etsii pelastajiaan.

Nainen seisoo rannalla.Akuutissa itsetuhovaarassa oleva ihminen olisi saatava pois psyykkisen kivun mielentilasta. Jaana Stenmanin kohdalla ennakkoon puuttuminen ei auttanut, mutta ratkaisevalla hetkellä hän sai apua, joka muutti elämän suunnan.

Tänään me kuolemme.

Jaana Stenman oli varannut taskuihinsa vahvoja lääkkeitä. Ystävällä oli tablettien alashuutelemiseksi pullo kirkasta viinaa

Kokkolalaisella Stenmanilla on vain hataria muistikuvia lokakuisesta päivästä 2017. Meri oli harmaa. Ehkä satoi tai sitten ei. Vilutti.

Oli kylmä päivä kuolla.

Sillä ei ollut merkitystä. Kuten ei kaverillakaan vieressä. Ei enää millään.

– En muista, että olisimme paljon puhelleet, kun kävelimme Friisin saareen ja istuimme penkille. Elämämme olivat samassa pisteessä ja päätimme vain tehdä kaikesta lopun.

Mielen kipu on sietämätöntä

Tapahtumia muistellessaan Stenman painaa kätensä ylävatsalleen. Henkinen tuska on jäänyt kehon lihasmuistiin, vaikka lokakuun päivästä on kulunut kaksi vuotta.

– Mielen kipu on sietämätöntä. Kestämätöntä. Ei pysty ajattelemaan mitään muuta, kuin että se on saatava loppumaan, hän kertoo.

Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen MIELI Suomen Mielenterveys ry:stä puhuu akuutista psyykkisestä kivusta. Moni itsemurhaa yrittänyt kuvailee tuskan olevan pahempaa kuin mikään fyysinen kipu.

Psyykkinen kipu laukaisee aivoissa akuutin stressitilanteen, joka Kukkosen mukaan lamauttaa aivojen otsalohkon toiminnan. Rationaalinen ajattelu on silloin mahdotonta.

– Ihminen ei pysty ajattelemaan historiaa tai tulevaisuutta eikä minkäänlaista ongelmanratkaisua vaan ainoastaan tuskaa, joka sillä hetkellä on, Kukkonen sanoo.

Harmaa meri, harmaa taivas.
Tapahtumapaikka, Friisin saari, ei ahdista. Stenman kertoo, että paikkaan liittyy myös hyviä muistoja, esimerkiksi ystäväpariskunta vihittiin saaressa.Kati Latva-Teikari / Yle

Stenman oli sairastanut pari edellistä vuotta masennusta. Sitten tuli avioero. Samassa rytäkässä oma äiti joutui saattohoitoon.

– Yhtäkkiä tapahtui liikaa. Elämäntilanne tuntui katastrofaaliselta. Tunsin, että olen kaiken keskellä yksin, enkä nähnyt enää mitään muuta ulospääsyä.

Moni yritti auttaa, mutta Stenman työnsi kaikki pois. Vaikka läheiset ja ystävät veivät hänet päivystykseen, hän onnistui aina vakuuttamaan lääkärin, ettei ollut mitään liian suurta hätää.

– Sitä ei pitäisi uskoa ahdistuneen suusta. Eikä varsinkaan vakuuttelua, että kyllä tämä tästä.

Vähitellen koko ulkomaailma ja elämä hukkui mustan kivun alle.

Hirveä pettymys, kun en kuollutkaan

Jaana Stenmanin muistikuvat lokakuisesta päivästä katkeavat puiselle penkille.

– Muistan, että istuin ystäväni vieressä ja napsimme lääkkeitä. En pelännyt fyysistä huonoa oloa tai mahdollista kipua. Odotin vain sitä, että tämä nyt tässä kohta loppuu.

Taju palasi sairaalan teho-osastolla. Sattumalta paikalle osunut lenkkeilijäpariskunta oli soittanut ambulanssin.

Ensimmäisenä oli hätä ystävästä. Missä hän oli, miten hänen oli käynyt? Myöhemmin Stenman kuuli, että ystävä oli pysynyt tajuissaan, piiloutunut pusikkoon ja selvinnyt lopulta omin voimin kotiin.

– Sitten tuli hirveä pettymys. En voinut kestää sitä tunnetta, että en kuollutkaan.

Stenman siirrettiin seuraavana aamuna tehohoidosta psyykkiselle osastolle tahdonvastaiseen hoitoon. Hän muistelee olleensa sairaalassa viikkoja. Hän sai keskustelu- ja päihdetukea eri tiimeissä, ja suljetulla osastolla aloitettiin syömisen opettelulla.

– Olin laiminlyönyt sitä jo pitkään. Psykiatrian poliklinikalle minulla on edelleen hoitosuhde. Käyn viikottain juttelemassa terapiassa, josta olen saanut hyvän avun.

Jaana Stenman
– Mustissa syövereissä uivalle sanoisin, ota apu vastaan. Auttajalle sanoisin, kiitos, että välität ja jaksat, vaikka toinen panee vastaan.Kati Latva-Teikari / Yle

Stenman on kiitollinen pelastajilleen ja etsii heitä sosiaalisen median kautta. Elossaolo tuntuu hyvältä. Hän sanoo ymmärtävänsä, jos lenkkeilijäpariskunta ei halua ottaa yhteyttä, mutta Stenmanille itselleen on tärkeää saada kiittää.

– Haluaisin vain sanoa, että voin paljon paremmin. Ja olen välillä niin onnellinen, että se melkein pelottaa. Olen todella kiitollinen heille, että osuivat paikalle ja toimivat.

Jo pelkkä juttelu voi pelastaa ihmishengen

Itsemurhan peruuntuminen voi olla kiinni vain muutamasta arkisesta sanasta, jotka sanoo läheinen, ystävä tai ventovieras ihminen.

Akuutissa itsetuhovaarassa oleva ihminen on saatava pois psyykkisen kivun mielentilasta. Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen kertoo, että vaaran hetkellä siihen voi auttaa pelkkä arkipäiväinen jutustelu.

– Aivojen rationaalinen ajattelu elpyy, kun ihmiselle puhutaan. Jos havaitsee tilanteen, että toisella on itsetuhoisia ajatuksia, kannattaa kysyä mitä kuuluu, voinko auttaa, onko joku hätä?

Puhetta kannattaa jatkaa, vaikka toinen ei vastaisi. Tärkeintä on saada kontakti toiseen ihmiseen, ja saada hänet mielentilastaan edes hetkeksi irti. Kukkosen mukaan puhua voi mistä tahansa, vaikka säästä, jos ei muuta keksi.

– Jos osut paikalle, kun joku on itsemurhavaarassa, rauhoita itsesi, se välittyy itsetuhoisellekin. Rauhallinen juttelu luo tunteen, että tässä ei ole mitään hätää ja kaikki selviää. Apua pitää soittaa ja jatkaa jutustelua siihen asti, että ammattiauttajat tulevat paikalle, Kukkonen neuvoo.

Stenmanin ja ystävänsä mustimmalla hetkellä ei ollut kukaan juttelemassa.

Heidän onnekseen paikalle osui kuitenkin ihmisiä, jotka halusivat ja uskalsivat auttaa, vaikka sanat eivät enää tajutonta Stenmania tavoittaneetkaan.

Hänelle auttajien kiittäminen on myös tavallaan asian päätökseen saamista. Stenman kertoo voivansa tällä hetkellä hyvin, ja oppineensa antamaan itselleen luvan iloon.

– Jos kantaa pitkään surua, ahdistusta ja masennusta, siitä tulee osa omaa identiteettiä, ja sen pois antaminen jotenkin pelottaa, vaikka tilalle saa onnea ja iloa.

 

yle.fi
 

Опубликовано от — Оставить комментарий

Mielen hyvinvointiin panostamalla voidaan pidentää työuria ja vähentää työelämäkustannuksia.

Mielen hyvinvointiin panostamalla voidaan pidentää työuria ja vähentää työelämäkustannuksia | MielenterveyspooliMielenterveyspoolin puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka vaatii hallitukselta panostuksia mielenterveyteen budjettiriihessä.
“Nyt on aika panostaa mielenterveyteen, työllisyyteen ja työhyvinvointiin. Mielenterveyttä ylläpitäviin sekä mielen sairauksia ja itsemurhia ennaltaehkäiseviin näyttöön perustuviin toimintoihin on varattava riittävät voimavarat”, Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka sanoo.
Työuria voidaan pidentää vähentämällä työttömyyden ja työelämän ulkopuolella olemisen aiheuttamia mielenterveysongelmia, edistämällä mielenterveysongelmiin sairastuneiden paluuta työelämään ja vahvistamalla työyhteisöjen mielenterveyttä edistäviä tekijöitä.
Työelämän joustoilla taas parannetaan mahdollisuutta osallistua työelämään omasta tai läheisen tai koko perheen tilanteesta riippumatta.

Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen

“Terveystilanteessa tapahtunutta painopisteen muutosta ei ole riittävästi huomioitu terveyspoliittisissa toimenpiteissä, joiden ensisijaisena kohteena on edelleen fyysinen terveys”, Sydänmaanlakka huomauttaa.
Vuonna 2019 mielenterveyssyyt olivat ensimmäisen kerran yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyssyistä oli vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeellä yli 100 000 henkilöä (53 %). Mielenterveyssyistä työeläkkeelle siirtyneistä lähes kolmella viidesosalla (57 %) oli eläkkeen perustana masennusdiagnoosi (3 800).
“Koulutuksen ja työn ulkopuolella syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat erityisen haavoittuva ryhmä, joilla on usein taustallaan erilaisia mielenterveysongelmia ja mahdollisia oppimisvaikeuksia”, hän kertoo.
Yleisesti arvioidaan, että iso osa mielenterveysongelmia kokevista nuorista ei hakeudu hoitoon. Vakavat mielenterveysongelmat puhkeavat usein nuorilla aikuisilla koulutuksen aikana. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista nuorista aikuisista kolmanneksella ei ollut ammatillista tutkintoa.

Terapiatakuu tukee hallituksen työllisyystavoitetta

Järjestämällä varhaista psykoterapiaa tai muuta psykososiaalista hoitoa osana julkista perusterveydenhuoltoa ja lisäämällä hoitojen saatavuutta syntyy merkittävä, kansantaloudellisesti kannattava terveyshyöty: sairausetuuksien käyttö vähenee ja työnantajien sairauspoissaolokustannukset sekä muut työelämäkustannukset vähenevät.
“Nykytilanteessa mielenterveyshäiröiden hoito viivästyy, mikä syventää häiriöitä ja hidastaa niistä toipumista”.
Eduskunnan käsittelyyn edenneessä Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa tavoitellaan sitä, että psykososiaalista hoitoa olisi saatavilla terveyskeskuksessa matalalla kynnyksellä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kymmenen kerran psykososiaalista interventiota tai lyhytpsykoterapiajaksoa.
Peruspalveluissa riittävän varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 22500 uutta työllistynyttä (2021 – 2023).

Mielenterveyspoolin tavoitteet budjettiriiheen

1. Toteutetaan Terapiatakuu, joka auttaa paluussa työelämään ja vahvistaa työssä jaksamista: 35m€

Mielenterveyden ongelmat ovat merkittävin työllisyyttä heikentävä ja työuria katkova terveydellinen syy Suomessa. Tutkitusti toimivaan psykososiaaliseen hoitoon hakeminen ja pääseminen on liian vähäistä. Samalla voidaan vahvistaa jo työelämässä olevien työkykyä ja työssä jaksamista, vähentää sairauspoissaoloja sekä ennenaikaista työkyvyttömyyseläköitymistä.
Osana hallituksen suunnittelemaa perusterveydenhuollon hoitotakuuta tulee toteuttaa myös Terapiatakuu. Terapiatakuu tarkoittaa, että perusterveydenhuollon ammattilaisen toteaman tarpeen jälkeen hoidon tulee alkaa neljän viikon sisällä.
Psykoterapiakoulutuksiin, henkilöstön täydennyskoulutuksiin ja uudistuksen arviointiin (ml. laaturekisteri) esitetään 5 m€ ja terapiatakuun vaatimaan perusterveydenhuollon lisähenkilöstöresurssiin 30 m€ vuodelle 2021.
Terapiatakuu tukee hallitusohjelman kirjauksia painopisteen siirtämisestä erityispalveluista yleispalveluihin, asiakkaiden yhdenvertaisuuden vahvistamisesta ja varhaisen tuen saatavuuden parantamisesta. Aloite koskee myös lapsia ja nuoria. Se vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen madaltaa lasten ja nuorten kynnystä saada mielenterveyspalveluja sekä parantaa niiden oikea-aikaisuutta ja saatavuutta osana peruspalveluja.

2. Vahvistetaan nuorten mielenterveyttä ja tuetaan siirtymävaiheissa kohti työelämää

Vakinaistetaan Ohjaamoiden psykososiaalinen tuki Onni-hankkeen hyvien tulosten pohjalta. Käynnistetään tuetun opiskelun ohjelmia mielenterveyskuntoutujille. Varataan näihin toimiin niiden tarvitsema rahoitus.

3. Levitetään mielenterveyttä edistäviä toimintamalleja työpaikoille

Osana työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmaa vahvistetaan johtajien ja lähiesihenkilöiden mielenterveysosaamista sekä levitetään konkreettisia mielenterveyttä edistävien toimintamalleja työpaikoille (esim. STM:n Hyvän mielen työpaikka -kokonaisuus, TTL:n työn muokkauksen ja ikäjohtamisen käytäntöjä, MIELI ry:n Mieli työssä -koulutus, S-ryhmän mielenterveyden tukimalli sekä Kempeleen kunnan Työ jaksamisen tukena -malli).

4. Tuetaan mielenterveyskuntoutujien työhönpaluuta

Nostetaan osatyökykyisen mielenterveyskuntoutujan ansaintarajaa ja kuntoutusrahan tasoa sekä sallitaan työntekojaksoja nykyistä tiheämmin. Tarjotaan tukea toimintakyvyn vahvistamiseen, työkyvyn arviointiin ja ohjausta työkykyä tukeviin palveluihin.
Mielenterveyskuntoutujien työkokeilua tulee kehittää joustavammaksi ja työhön kuntoutujalla tulee olla yksi pysyvä vastuuhenkilö eli työhönvalmentaja IPS-mallin mukaisesti, joka vastaa kuntoutujan kokonaistilanteesta ja tukee kuntoutujaa yhteydenpidossa moniin eri hoidosta, toimeentulosta ja työkokeiluista vastaaviin tahoihin.

Lisätietoja

Olavi Sydänmaanlakka
Mielenterveyspoolin puheenjohtaja
olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi
050 363 9920
mielenterveyspooli.fi