Kukaan meistä ei säästy elämässään tunnehaavoilta ja niihin liittyvältä kivulta. Syyt tähän ovat moninaisia, ja menneisyyden haavat myös oireilevat eri ihmisillä eri tavoin. Usein traumaoireista puhuttaessa tulee ensimmäisenä mieleen äkilliset oireet – kuten häiritsevät takaumat, painajaiset, paniikki, lamaantuminen ja traumaattisen muiston aiheuttama pelko ja ahdistus.
Iso osa trauman vaikutuksista on kuitenkin arkisempia. Käsittelemätön tunnehaava tai purkamaton menneisyyden taakka voi näkyä elämässä monella vähemmän ilmeisellä, mutta kuormittavalla tavalla.
Tässä 7 tyypillistä tapaa, joilla trauma voi oireilla arkielämässä:
1. Haasteet ihmissuhteissa. Lapsuusajan turvattomat kiintymyssuhteet jättävät meihin jälkensä ja vaikuttavat siihen, millaista on myöhemmällä iällä muodostaa intiimi ja turvallinen parisuhde. Myös muissa läheisissä ihmissuhteissa tunnehaavat voivat ilmetä monin tavoin kuten vaikeutena luottaa toiseen ihmiseen, kyvyttömyytenä tunnistaa omia rajojaan tai tarpeitaan, hallita omaa käytöstään tai ottaa vastuu itsestään ja omista tunteistaan.
Vaikka lapsuudessa opittua kiintymysuhdemallia ei saa tekemättömäksi, turvallisessa ihmissuhteessa on mahdollisuus harjoitella tunnistamaan omia reaktioitaan ja toimimaan uudella tavalla.
2. Heikentynyt kehoyhteys. Trauma heikentää yhteyttä kehollisiin tuntemuksiimme ja sitä kautta tunteisiimme ja tarpeisiimme. Yhteydettömyys omaan kehoon voi näkyä muun muassa syömishäiriöinä, liikunta-addiktiona, kielteisenä kehonkuvana tai jatkuvana omien rajojen ylittämisenä ja uupumisena. Näistä aiheista olemme kirjoittaneet Emmi Ohraniemen kanssa kirjassamme Kotona kehossa.
Kehon merkitystä traumasta toipumisessa ymmärretään koko ajan enemmän ja moni uusi terapiasuuntaus on ottanut kehollisuuden yhdeksi toipumisen kulmakiveksi.
3. Omien tarpeiden ja tunteiden vähättely. Kun yhteys kehollisiin viesteihin on heikentynyt, on vaikea tunnistaa, mitä on milloinkin vailla. Menneisyyden tunnehaavat saattavat myös johtaa siihen, että omia tarpeita ei osaa arvostaa. Jos on jo pienenä tottunut siihen, että muiden tunteet ja tarpeet ovat tärkeimpiä kuin omat eikä ole saanut osakseen tarvittavaa huomiota ja huolenpitoa, voi olla pitkä matka oppia arvostamaan itseään.
Tiedostamalla oman käyttäytymisensä yhteyden menneisyyden satuttaviin kokemuksiin, voi alkaa hiljalleen muuttaa uskomuksiaan ja eheyttää suhdetta itseensä. Usein tähän tarvitaan myös luotettavan ihmisen kuten terapeutin apua. Myös terapeuttisten menetelemien kuten kirjoittamisen avulla voi päästä käsiksi syvimpiin uskomuksiinsa ja alkaa kirjoittamaan tarinaansa uusiksi.
4. Vaikeus hellittää. Käsittelemätön trauma voi ilmetä kehollisesti muun muassa vaihtelevina yli- ja alivireystiloina tai kroonisena stressinä. Jos on tottunut siihen, että keho on jatkuvasti ylikierroksilla, voi hellittäminen tuntua pelottavalta. Lepäämisen ja rauhoittumisen sijaan on helpompaa pitää yllä hermoston kierroksia keinolla millä hyvänsä kuten jatkuvalla työnteolla tai muilla ärsykkeillä.
Hermostoa rauhoittavista harjoituksista kuten joogasta ja meditaatiosta voi löytää apua arjen rauhoittumiseen. Pitkittyneiden oireiden kanssa ei kuitenkaan kannata jäädä yksin, vaan hakeutua osaavan terapeutin puoleen.
5. Itsensä pienentäminen. Syvä tunnehaava toimii suojamekanismin tavoin. Se voi tiedostamattomasti saada sinut välttelemään kokemuksia tai tilanteita, joissa saatat joutua muiden ihmisten hylkäämäksi, kokea, ettei sinua hyväksytä tai ettet ole turvassa. Pelko ja häpeä voivat jähmettää sinut paikoilleen ja estää sinua ottamasta tärkeitä askeleita elämässäsi. Myös masennus ja ahdistus voivat olla merkkejä siitä, että jokin sisälläsi haluaisi tulla nähdyksi. Ethän jää niiden kanssa yksin.
6. Haitallisten toimintamallien ja kaavojen toistaminen. Käsittelemätön trauma saattaa johtaa toistuvasti samankaltaisiin tilanteisiin kuten vahingollisiin parisuhteisiin ja toistuviin loppuun palamisiin. Vaikka itsestä voi tuntua, että asiat vain tapahtuvat sinulle, on taustalla monesti käyttäytymismalleja ja uskomuksia, jotka kietoutuvat menneisyyden tunnehaavoihin. Vasta kun haavat tulevat päivän valoon ja saavat tarvitsemansa huomion, voi paraneminen – ja toisin toimiminen alkaa.
Uusien tapojen opettelu vaatii usein paitsi uskomusten myös omien syvimpien arvojen tarkastelua. Tällä matkalla on hyvä olla itselleen armollinen ja hyväksyä, että tietyt asiat tulevat kohdattaviksi niin monta kertaa kuin on tarpeen.
7. Fyysiset oireet. Joskus emotionaaliset tunnehaavat oireilevat ennen kaikkea fyysisesti. Käsittelemätön trauma voi altistaa erilaisille sairauksille, lihasjännityksille ja kroonisille kivuille. Kivun kautta keho saattaa yrittää kertoa jostakin syvemmästä, mitä kannat yhä mukanasi. Otathan siis kehosi viestit todesta.
Trauma voi ilmetä myös monella muulla tavalla. Yllä olevan listan ei ole tarkoitus olla kaiken kattava, vaan avata hieman siitä, kuinka tavallisista, kokonaisvaltaisista ja samalla inhimillisistä asioista on kyse. Suurin osa meistä kamppailee elämänsä samankaltaisten haasteiden kanssa.
Vaikka omassa elämässä ei olisi ollut syvät jäljet jättävää traumaattista kokemusta, ymmärrys traumasta voi auttaa meistä jokaista tutkimaan omia kehollisia tuntemuksia, tunteita, reagointi- ja käyttäytymismallejaan syvemmin. Ja ehkä sitä kautta ymmärtämään myös toista ihmistä paremmin.
Vain 20 minuuttia liikuntaa päivittäin voi helpottaa kroonisen masennuksen oireita, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
Kun vatvomme huolia mielessämme, syntyy illuusio, että teemme niille jotain. Todellisuudessa vain lietsomme itsemme ahdistuneempaan tilaan, Kujala kirjoittaa.