Опубликовано Оставить комментарий

Горячая линия психологической поддержки на русском языке.

Nainen. Teksti: Kriisiapua ukrainaksi ja venäjäksi.Финляндское Общество психического здоровья MIELI ry открыло горячую телефонную линию психологической поддержки на русском языке.

Кризисная линия на русском языке открыта по телефону  09 2525 0115

понедельник с 12.00 до 16.00

вторник с 9.00 до 13.00

среда с 17.00 до 21.00

четверг с 12.00 до 16.00

пятница с 9.00 до 13.00

Все звонки анонимны и конфиденциальны.

Звонок на Кризисную линию поможет, например, тогда, когда

  • ваша жизнь изменилась и вы плохо себя чувствуете,
  • вы пережили шокирующее событие,
  • вы чувствуете, что не справляетесь один на один со страхом, переживаниями или горем,
  • у вас суицидальные мысли или
  • вы беспокоитесь о близком человеке.

На Кризисной линии работают специалисты по кризисной работе, квалифицированные волонтеры и профильные студенты. Если линия занята, рекомендуем перезвонить через какое-то время заново.

Если вы оказались в ситуации угрожающей жизни, или вам нужна помощь полиции, скорой помощи или других официальных органов обратитесь в Службу 112.

 

Сколько стоит звонок на Кризисную линию?

Телефонный оператор звонящего снимает поминутную плату в соответствии с действующим договором. MIELI ry оплату не взимает.

 

Кризисная линия MIELI ry работает на финском языке 24/7: 09 2525 0111.

Кризисная линия на арабском и английском языках по телефону 09 2525 0113 и в WhatsApp 040 195 8202.

пн, вт 11-15,

ср 13-16 и 17-21

чт 10-15.

Кризисная линия оказывает психологическую поддержку людям, оказавшимся в тяжелой жизненной ситуации.
Опубликовано Оставить комментарий

Mitä tehdä, kun kumppani masentuu?

Mitä tehdä, kun kumppani masentuu? Ole tukena ja anna arjen jatkua, sanoo asiantuntijaKun sairaus tulee perheeseen, jokainen joutuu käymään kriisin läpi omalla kohdallaan, sanoo psykologi, erityistason paripsykoterapeutti Suvi Laru Parisuhdekeskus Katajasta.

Hän kertoo, miten olla läheisen tukena niin, että arki ja vuorovaikutus jatkuvat sairastumisesta huolimatta.

Mitä voin tehdä, kun kumppanin mieli oireilee? 

Puhukaa keskenänne. Kerro kumppanillesi ajatuksistasi ja havainnoistasi. Kerro myös, että seisot hänen rinnallaan ja haluat tukea häntä vaikeassa tilanteessa.

On tärkeää ymmärtää, että kumppanin mahdollinen sairastuminen vaikuttaa kaikkiin hänen läheisiinsä ja aiheuttaa kriisin myös suhteen toiselle osapuolelle. Moni läheinen voi kokea syyllisyyttä omista tunteistaan. On kuitenkin normaalia, että myös läheinen reagoi – se kuuluu asiaan.

 

Miten voin saada kumppanini hakemaan apua?

Pystyttekö puhumaan tilanteesta keskenänne? On valitettavasti hyvin yleistä, että ihminen ei kykene puhumaan huonosta olostaan. Sairastunut ehkä ajattelee asian koskevan vain häntä. Sairastuminen vaikuttaa kuitenkin kaikkien läheisten vuorovaikutukseen ja arkeen.

Voit yrittää saada kumppanin näkemään yhteinen etu ja perheen näkökulma. Kerro hänelle, että avun saaminen hyödyttäisi koko perhettä.

Jos kumppani ei pysty puhumaan asiasta tai hakemaan apua, anna hänelle malli avoimesta puhumisesta ja avun hakemisesta. Voit esimerkiksi kertoa siitä, että sinullakin on elämässä uusi tilanne, jota haluat käsitellä sekä yhdessä että jonkun ulkopuolisen kanssa. Sano kumppanille suoraan, että toivot hänen saavan apua, sillä hän aidosti tarvitsee sitä.

 

Miksi suhtaudumme niin eri tavalla sairastumiseen? 

Kriisiin reagoimiseen kuuluu eri vaiheita. Tilanteen tekee parisuhteelle haastavaksi se, että kriisi etenee usein eri ihmisillä eri aikaan. Toinen voi olla vielä kriisin alkuvaiheissa, kun toinen jo kykenee käsittelemään tilannetta jäsennellymmin. Siksi on tärkeää sanoa ääneen, että reagoimme jokainen omalla tavallamme ja olemme kaikki erilaisia. Emme voi olettaa tietynlaista reaktiota toisiltamme sen mukaan, miten itse reagoimme.

 

Miten puhua sairastumisesta lasten kanssa? 

Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä konkreettisemmin asioita kannattaa sanoittaa. Voi esimerkiksi kertoa, että isä, äiti tai kumppani on vähän väsynyt ja saattaa olla siksi kiukkuinen.

Jos puhuminen lasten kanssa tuntuu vaikealta, ammattilaiset voivat auttaa. Apua kannattaa hakea koko perheelle esimerkiksi perheneuvolasta.

Myös päiväkodin, koulun ja harrastusten kautta läheisille aikuisille voi kumppanin luvalla ja halutessaan kertoa, mitä perheeseen kuuluu. Silloin he osaavat tarvittaessa olla lapsen tukena, mikäli tämä reagoi perheen tilanteeseen.

 

Miten itsestään voi pitää huolta? 

Sairastuneen kumppanin kannattaa tehdä itselleen selväksi, mikä oma rooli on: vaikka toinen sairastuu, olemme toisillemme vain kumppaneita.

Kumppanina voit olla tukena miettimässä eri hoitomuotoja sairastuneen ja ammattilaisten kanssa ja mennä mukaan esimerkiksi lääkärikäynneille. Voit ymmärtää, että toisella on vaikeaa ja että sairaus haastaa arkea. On myös hyvä pitää mielessä, ettei sairastuneelta tarvitse ottaa vastaan ja hyväksyä kaikkea – esimerkiksi sitä, että omaan niskaan kaadetaan pahaa oloa.

Sairastuneella pitää olla omat hoitotahot sekä omia verkostoja ja mahdollisia vertaisia, joiden kanssa jakaa hankalimpia tunteita ja ajatuksia. Myös itsellä pitää olla omat ihmiset, mahdolliset vertaiset ja ammattilaiset, joille voi kertoa vaikeimmista tunteistaan.

Terveellä kumppanilla on korkea riski sairastua myös itse esimerkiksi masennukseen tai ahdistukseen. Siksi on todella tärkeää jaksaa aktiivisesti hakea itselleen tukea. Jos siitä tuntee syyllisyyttä, voi ajatella, että parisuhde ja perhe ovat sen arvoisia.

 

Jatkuuko arki sairastumisesta huolimatta? 

Vaikeinta on hyväksyä se, että sairaus on totta. Se on osa tarinaanne ja elämäänne, ja elämänne on muuttunut. Kun jossain vaiheessa asian hyväksyy, sairaus saa oikeat mittasuhteensa: Se on yksi osa elämää muttei koko elämä. Se ei estä elämästä kokonaisvaltaisesti.

Erityisesti lapsille arjen jatkuminen on tärkeää. Vaikka kotona on sairautta, koulunkäynnin, opiskelujen ja työarjen pitäisi jatkua.

Kumppani ei ole vain sairautensa, vaan hän on yhä sama ihminen kuin ennenkin. Hänen on annettava elää myös normaalielämää. Hän on vastuussa lapsista ja hänen kuuluu osallistua heitä koskeviin päätöksiin vaikkei ehkä pystyisikään olemaan arjessa niin paljon läsnä kuin ennen.

 

Miten ylläpitää yhteyttä kumppanin kanssa? 

On tärkeää, että keskinäinen yhteys säilyy ja toista huomioi myös kumppanina. Toiselle voi kertoa, että kaipaa läheisyyttä tai kosketusta. Vaikka elämäntilanne on muuttunut, kummankin pitäisi pystyä olemaan suhteessa vilpittömästi omana itsenään.

Kumppania ei voi alkaa suojella omilta tunteilta tai ajatuksilta. Vaikka olisit hänestä huolissasi, älä jätä häntä ulkopuolelle omasta maailmastasi.

Parisuhde on kahden tasavertaisen aikuisen välinen suhde. Se ei voi toimia, jos toinen vain kannattelee toista. Se, ettet suostu hoitajan, kantajan tai 24/7 kuuntelevan korvan rooliin, ei ole laiminlyöntiä, vaan suhteen tulevaisuuteen panostamista. Parisuhteeseen liittyviin pulmiin voi hakea myös ammattiapua.

 

Millaisia asioita voi edelleen tehdä yhdessä? 

Jos kummankaan ei tee mieli lähteä leffaan tai ulos syömään, voi vaikka keittää toiselle iltateen ja istua vierelle. Kertoa, että kaipaa toista ja jakaa omiakin asioita.

Se voi avata kumppanin silmät huomaamaan, että häntä tarvitaan yhä eikä hän voikaan käpertyä vain omaan oloonsa. Myös fyysisyyttä kannattaa yrittää pitää yllä mahdollisuuksien mukaan.

Kumpikin tarvitsee myös omia hengähdyksen hetkiä. Keskustelkaa siitä, millaisia irtiottoja kaipaatte.

Jos kaipaat esimerkiksi kumppaniasi enemmän sosiaalisia kontakteja, älä epäröi lähteä yksin juhliin. Tee hänelle selväksi, ettei kyse ole hylkäämisestä vaan siitä, että sinulla on tarve tavata muitakin ihmisiä voidaksesi hyvin.

https://www.tunnejamieli.fi/

 

Опубликовано Оставить комментарий

5 merkkiä, joista tiedät puolisosi olevan ahdistunut.

Tämä teksti on kirjoitettu kaupallisessa yhteistyössä Suomen ev.lut. kirkon kanssa ja se on syntynyt yhteisestä kiinnostuksesta suomalaisten henkiseen hyvinvointiin.

Kirjoittaja Nina Kauppinen on perhepsykoterapeutti, tunnekeskeinen paripsykoterapeutti ja perheneuvoja

Ahdistus voi katkaista parisuhteessa yhteyden, kun ahdistunut sulkeutuu eikä halua puhua. Mistä tunnistaa, että puoliso voi olla ahdistunut? Ja mitä sille voi tehdä? Voiko yhteyden palauttaa, vaikka toinen ei näytä sitä haluavan?

Ahdistuneen ihmisen olotila vaikuttaa luonnollisesti parisuhteeseen ja myös koko perhe-elämään. Ahdistusta ei harjoittamassani tunnekeskeisessä pariterapiassa määritellä varsinaiseksi tunteeksi. Ahdistus on ikään kuin hätätila siitä, että ei saa yhteyttä toiseen. Se on usein selittämätön olotila, signaali jostain tärkeästä, jonka vallatessa ei tiedä, mikä tarkalleen ahdistaa, eikä saa kiinni siihen liittyvästä pinnan alla olevasta tunteesta. 

Näin tunnistat ahdistusta puolisossasi:

1. Kaikki tuntuu koko ajan olevan huonosti

Ahdistuneen maailma kuulostaa ulospäin negatiiviselta ja toivottomalta. Ikään kuin kaikki olisi koko ajan huonosti eikä tulevaisuudessa olisi paljonkaan toivoa. Puolison ahdistus voi näkyä esimerkiksi jatkuvina katastrofiajatuksiana, levottomuutena, toivottomuutena, paniikkina muutoksesta tai jatkuvana huolien märehtimisenä.

Lohdun sanoja puolisolle: Ahdistunut puoliso ei ole muuttunut negatiiviseksi ihmiseksi, vaan ahdistuksen kokemus värittää hänen tapaansa katsoa asioita. Kun ahdistus helpottaa, myös toiveikkuus palautuu.

2. Ahdistunut saattaa jähmettyä eikä pysty edes puhumaan

Pariterapiassa käydään usein läpi ristiriitatilanteita, joissa ahdistus ilmenee akuutisti. Ahdistuneesta saattaa tuntua, että tilanteesta on yksinkertaisesti pakko päästä pois. Vaikeasta asiasta keskusteltaessa puoliso voi lamaantua, jähmettyä, Ihminen ikään kuin poistuu itsestään. Hän ei pysty tekemään mitään, pää on ihan tyhjä tai ei saa sanottua mitä haluaa. 

Lohdun sanoja puolisolle: Ahdistunut puoliso ei halua pois tilanteesta, koska rakkaus olisi loppunut. Ahtauden kokemus voi olla niin akuuttia, että siinä ei välttämättä ole tilaa sanoille, tunteille tai muille ihmisille.

3. Voimakkaat keholliset reaktiot

Ahdistuneelle on tavallista on kiihtyä joko sisäisesti (joka ei aina näy toiselle) tai ulkoisesti. Ahdistus voi aiheuttaa voimakkaita kehollisia reaktioita,  esimerkiksi hengitys kiihtyy, sydän tuntuu pamppailevan rinnasta ulos, kivi purista rintaa tai kurkkua ja jopa oksettaa. Hidasta elämää -lukijat ovat kuvailleet ahdistusta näin:

Norsu istuu rinnan päällä.

Henki loppuu -tunne.

Kivi sydämellä, joka estää hengittämästä.

Maailma pienenee, kaikki pyörii itsessä, ei millään näe askelta kauemmaksi, happi loppuu ja kaikki kaatuu päälle.

Ahdistus tuntuu siltä kuin kuolisi.

Lohdun sanoja puolisolle: Keholliset reaktiot ovat normaaleja. Vaikka ne kuulostavat ylitsepääsemättömiltä, ne menevät ajallaan ohi. (ks. jutun lopusta vinkkejä ahdistuksen lievittämiseen.)

4. Ahdistunut haluaa kipua karkuun

Monesti ahdistunut poistuu paikalta suojatakseen itseään ja muita vaikealta tunteelta ja sen aiheuttamilta reaktioilta. Pinnan alla voi olla pelkoa, turvattomuutta ja yksin jäämisen tunteita, joita ei välttämättä edes itse halua kohdata, saati sitten paljastaa toiselle. Se, mikä näkyy pintatasolla puolisolle, on usein suojatunnetta syvemmille tunteille. 

Usein paikalta poistuminen ja hiljaisuus on kuitenkin pahinta ahditsuneen puolisolle, ja hän saattaa seurata perässä. Mitä enemmän toinen pyytää vastauksia, sitä enemmän ahdistunut saattaa yrittää paeta. Parisuhde saattaa tuntua paikoin hyvin raskaalta.

Lohdun sanoja puolisolle: On tavallista, että tällaisissa tilanteissa ahdistuneen puoliso on usein neuvoton: Hän ei tiedä, kuinka auttaa puolisoaan. Hän kokee usein tehneensä jo kaikkensa eikä mikään tunnu auttavan. Kun puolisot tunnistavat ja sanoittavat oman tunteensa siitä, että he ovat molemmat esimerkiksi hädissään tai kokevat riittämättömyyttä, tilanne saattaa alkaa rauhoittua ja keskustelu saa aivan uuden tason.   

5. Ahdistunut haluaa piilottaa heikkoutensa ja vetäytyy yksinäisyyteen

Joskus ahdistunut osapuoli ei pysty vastaanottamaan kosketuksen kautta tapahtuvaa lohdutusta eikä kestä kysymyksiä. Yksin pärjäämään tottuneen ihmisen on usein vaikea näyttäytyä heikkona jopa puolison eli läheisimmän ihmisensä nähden. Silloin on luonnollista haluta olla yksin, vaikka juuri yhteydessä toiseen ihmiseen on parantava voima.  

Lohdun sanoja puolisolle: Puolisolle ahdistus tuntuu usein pelottavana poissaolona tunneyhteydestä, mikä saattaa näkyä monella tavalla: huolena rakkaan ja rakkauden kadottamisesta tai turhautumisesta johtuvana kiukkuna tai närkästymisenä. Kaikkien tunnereaktioiden taustalla on toive yhteydestä toiseen ihmiseen. 

Tärkeää:

Puolison ahdistus kannattaa ajatella hätänä. Mitä tekisit hätääntyneelle lapselle? Tilanteessa voi tehdä samoja asioita itsellesi ja puolisollesi.

On hyvä muistaa, että ahdistunut ihminen on aina hädissään. Hän ei ole hiljainen, lamaantunut tai kiihtynyt tahallaan. Hän reagoi näin, koska ei juuri sillä hetkellä muuhun pysty. Erityisen tärkeää ajatus hätätilasta on muistaa silloin, kun puolison puhumattomuus ja synkeä hiljaisuus alkaa ahdistaa itseäkin ja alat reagoida itse voimakkaasti.

Näin ahdistusta voi helpottaa parisuhteessa:

Yksin ollessa…

…kuuntele hengitystäsi: ei tarvitse yrittää hengittää syvään, kunhan kuuntelet.

…istu alas tuolille, laita jalat maahan ja kädet käsinojalle ja hengittele.

…ota jotain painavaa päälle, esim. jokin painavampi tyyny tai kaksi (hernepussityynyn voi askarrella tätä varten) tai painopeitto.

…huomioi, missä ahdistus tuntuu: vatsassa, rinnassa, kurkussa, päässä? 

…puhu itsellesi lohduttavasti: 

Näitä oloja ja tunteita tulee ja menee.

Minulla ei ole mitään hätää, olen tässä turvassa.

Tämä on pian ohi, minä selviän tästä kuten aiemminkin.

… tee turvapaikka-mielikuvaharjoitus: Mieti jotain ihanaa, rakasta paikkaa, jossa viihdyt ja olet turvassa: Mitä näet ympärillä? Haistatko joitain tuoksuja? Entä ääniä? 

Kahden: 

Huom! Jos on poistuttava paikalta, on hyvä sopia, koska palaa takaisin ja milloin selvitellään tilannetta rauhassa.

  • Vinkkejä ahdistuneelle:

Hakeudu puolison kainaloon tai muuten lähelle.

Jos vain pystyt, anna puolison koskettaa: halata, silittää, hieroa. 

Kuuntele puolison lohduttavia sanoja: ”Ei ole mitään hätää, minä olen tässä.”

Jos pystyt, lähde liikkeelle esim. kävelemään puolison kanssa tai tekemään pieniä arkiaskareita.

  • Vinkkejä ahdistuneen puolisolle:

Koeta olla läsnä, vierellä, jos puoliso selkeästi haluaa olla vain yksin. Ole paikalla sinnikkäästi, vaikka se olisi sinulle vaikeaa. Joskus jo läsnäolo riittää. Aina ei tarvitse ratkaista mitään, ei edes puhua mitään.

Rauhoita sanoilla: ”Ei ole hätää, olen tässä.” Ja kysy: ”Voinko jotenkin auttaa sinua?”

Rauhoita kosketuksella, halaa, silitä, hiero hartioita, jos puoliso kestää kosketuksesi.

Matkustakaa yhdessä mielikuvissanne turvapaikkaan: puhu ääneen esim. kesämökin riippukeinusta ja laineiden liplatuksesta.

Kun puoliso pystyy puhumaan, kuuntele, koeta ymmärtää, asettua hänen asemaansa. Kerro, kuinka kurjalta hänen paha olonsa tuntuu sinustakin. Taaskaan ei tarvitse ratkaista mitään, ei ole kiirettä mihinkään. 

Kokeilemalla saa selville, mikä toimii juuri sinulle, hänelle – ja teille yhdessä!

Etusivu