Метка: suomi

Опубликовано от — Оставить комментарий

Mielen sairaus leimaa yhä.

Mielenterveyskuntoutujan leimautuminen sairauden vuoksiMoni pelkää leimautuvansa mielenterveysongelmiensa vuoksi. Torjutuksi tulemisen pelko voi aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa ja arjessa. Skitsofreniaan sairastunut Mervi Juuri painottaa, että oman sairauden hyväksyminen on tärkeää.

Nelikymppisen helsinkiläisen Mervi Juuren skitsofrenia purskahti esiin 19-vuotiaana. Hän rakastui, mutta poika ei halunnut suhdetta. Hylätyksi tulemisen kokemus vei hänet psykoosiin.
– Minulla oli satoja vihaisia ääniä, tunteeni menivät vuoristorataa ja sielussani oli voimakasta, viiltävää kipua. Itkin vuorokausia ympäri, hän kuvailee.
Mervi Juuri on kuntoutunut hyvin ja elää nyt hyvää elämää sairautensa kanssa. Vaikeimmat vuodet olivat 90-luvulla.
– Minulla on ollut masennusta, äänien kuulemista, näkyjen näkemistä ja tunteiden tuntemista.

Torjutuksi tuleminen pelottaa

Mielenterveyden ongelmiin liittyy yhä paljon vääriä käsityksiä ja pelkoja. Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeckin mukaan moni sairastunut kokee leimautuvansa.
– Mielenterveysongelmat eivät aiheuta kärsimystä pelkästään oireiden ja itse häiriön kautta, vaan myös leiman kautta. Ne aiheuttavat hyvin paljon myöskin itsesyrjintää. Ihminen ei uskalla hakea töitä, lähteä opiskelemaan eikä liittyä sosiaalisiin aktiviteetteihin sen takia, että pelkää jo ennakkoon tulevansa torjutuksi.
Vuoden 2015 Mielenterveysbarometrin mukaan 40 prosenttia mielenterveyskuntoutujista kokee, että on leimautunut sairautensa vuoksi. Omaisista ja ammattilaisista jopa kaksi kolmasosaa ajattelee näin.
Mervi Juuren mielestä on ongelmallista, että monet ajattelevat psyykkisten sairauksien pysyvän muuttumattomina.
–  Se, että ajatellaan diagnoosin olevan loppuelämäksi ja ettei siinä tapahdu koskaan mitään muutosta, ei ole oikein. Pitäisi olla mahdollisuus kuntoutua ja tehdä töitä.

Työpaikoilla sairaudet avoimemmin esillä

Mervi Juuri kertoo sairauden leiman vaikuttaneen häneen niin, ettei hän ole saanut ammattiopiskelupaikkaa tai työpaikkaa. Hän on kuitenkin käynyt lukuisia kursseja. Tällä hetkellä hän toimii useiden yhdistysten luottamustehtävissä ja vetää ryhmiä muille sairastuneille. Hän myös kertoo omaa tarinaansa niin ammattilaisille kuin toisille sairastuneille.

Kuvassa Mervi Juuri.
Mervi Juuri. Kuva: Yle

Viime vuosina suomalaisilla työpaikoilla on alettu puhua hiukan aiempaa avoimemmin mielenterveyden ongelmista. Näin ajattelevat työhyvinvoinnin asiantuntijat, joita haastateltiin tuoreessa EU-hankkeessa. Toisaalta heikossa taloustilanteessa työntekijöiltä vaaditaan valtavasti.
– Silloin voi olla vaikeaa toteuttaa joustoja, joilla voitaisiin tukea osatyökykyisiä tai sairausloman jälkeen työhön palaavia työntekijöitä, tutkija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitokselta sanoo.

«Mielenterveyden ongelmille pitää antaa kasvot»

Mervi Juuri uskoo, että ennakkoluulot vähenevät ihmisiin tutustumalla ja keskustelemalla.
– Diagnoosien takaa löytyy kauniita, hienoja ihmisiä. Me emme vain ole niin hienosti selviytyneet oravanpyörässä, kilpailussa ja kovassa elämässä.
Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeckin mukaan leimautumista ja ennakkoluuloja vähentää kaikenlainen avoimuus.
– Mielenterveyden ongelmille pitää antaa kasvot. Mitä avoimemmin kukin ihminen uskaltaa puhua omista haasteista elämässään, sitä vähemmän meillä on pelkoja ja ennakkoluuloja.

«Elämäni on rikasta ja antoisaa»

Oman sairauden hyväksyminen on ollut Mervi Juurelle tärkeää.
– Kun pikkuisen nöyrtyy tai hyväksyy sen, että on mielen sairaus, niin onhan niitä paikkoja, joihin on tervetullut. Esimerkiksi mielenterveysyhdistykset.
Tällä hetkellä Mervi Juuri on tyytyväinen elämäänsä. Häntä ei ole lannistanut sekään, että hänellä todettiin reilu vuosi sitten munasarjasyöpä. Juuri nyt hän on iloinen esimerkiksi siitä, että sytostaattihoitojen vuoksi lähteneet hiukset ovat alkaneet kasvaa takaisin, kiharampina kuin aiemmin.
– Elämäni on rikasta ja antoisaa tänä päivänä. Olen onnellinen nykyään, Mervi Juuri sanoo.
yle.fi

Опубликовано от — Оставить комментарий

Mindfulness harjoituksia ilmaiseksi verkossa.

Kotiläksyt
Tietoinen läsnäolo vahvistaa hyvinvointia. Suomen Mielenterveysseura tarjoaa asiantuntijoiden laatimia tietoisen läsnäolon harjoituksia ilmaiseksi verkossa. Kerro siitä myös kavereille ja muille verkostoillesi.
— Tietoisen läsnäolon harjoitukset alentavat tutkimusten mukaan stressiä, ahdistusta ja masennuksen oireita. Tietoisuustaidot vähentävät merkittävästi häiritseviä ja murehtivia ajatuksia, sanoo erityispsykologi, projektipäällikkö Maarit LassanderMielenterveysseurasta. Hän tekee väitöskirjaa tietoisesta läsnäolosta.
— On suorastaan tuhlausta jättää kokeilematta harjoitusten hyvinvointivaikutuksia. Tietoisen läsnäolon harjoitukset vaikuttavat myönteisesti oppimiseen, keskittymiseen, luovuuteen ja hyvinvointiin. Ne vaikuttavat itsetuntemukseen ja itsetuntoon, tyytyväisyyteen elämään ja myötätuntoon toisia kohtaan.
Maarit Lassander kuvaa, että tietoinen ja hyväksyvä läsnäolo viittaa tuomitsemattomaan tietoisuuden tilaan. Harjoituksissa huomio kiinnittyy hetkessä ilmeneviin aistikokemuksiin.
Tietoisen läsnäolon harjoitukset voivat tarkoittaa perinteistä meditointia, mutta niihin on yhdistetty myös kognitiivisten ja käyttäytymisterapioiden pohjalta tapahtuvaa ajatusten, tunteiden ja kehon kokemusten kanssa työskentelyä.
Mielenterveys-osion teemoihin liittyvät harjoitukset auttavat oman elämän pohdinnassa ja muutosten toteuttamisessa. Harjoituksia löytyy kootusti sivulta HARJOITUKSET
Sivustolta löytyy myös muuta mielen hyvinvointia käsittelevää materiaalia.
Tietoista läsnäoloa kannattaa ja voi harjoitella.
Harjoittelemalla voit vahvistaa itseäsi. Mielenterveys-osion teemoihin liittyvät harjoitukset auttavat oman elämän pohdinnassa ja muutosten toteuttamisessa.

Mindfulness

KEHON KUUNTELU ILTAISIN (12:48 min)
Tämä kehon kuuntelu harjoitus voi auttaa unen saamisessa.
ANKKUROINTI HARJOITUS (4:32 min)
Tämä kehoon ankkurointi auttaa rauhoittamaan ja tuomaan tietoisuuden nykyhetkeen vaativissakin tilanteissa.
AJATUSTEN SEURAAMINEN (4:24 min)
Tämä harjoitus auttaa seuraamaan mielen liikennettä sivusta katsojan ominaisuudessa. Harjoitus rauhoittaa ja selkeyttää kun mieli käy ylikierroksilla.
RENTOUTTAVA KEHON KUUNTELU (15:28 min)
Tämä harjoitus auttaa tutkimaan ja rentouttamaan kehoa hengityksen avulla.
 
www.mielenterveysseura.fi

Опубликовано от — Оставить комментарий

Myötätunto on kaikille hyväksi.

Kaikkien elämässä on joskus vaikeita aikoja ja haasteita. Vaikeuksien kohdatessa myös itsekritiikki lisääntyy. Mietimme mitä teimme väärin, mikä olisi voinut mennä paremmin, miksi juuri meille kävi näin. Joskus syytämme itseämme, joskus toisia, mutta harvemmin osaamme antaa itsellemme sen mitä tarvitsemme: ymmärrystä, lohdutusta ja luvan olla sellaisia kuin olemme.

Myötätunto itseä kohtaan on kuin pitäisimme huolta itsestämme niin kuin kenestä tahansa läheisestä ja rakkaasta ihmisestä. Myötätunto rakentaa myös itsetuntoa sisältäpäin ja vapauttaa kielteisten ajatusten ja kierteestä.  Täydellisyyteen pyrkiminen on oma vankilansa, ja mahdoton tehtävä jokaiselle ihmiselle. Jos arvostamme ja kunnioitamme itseämme koska yritämme parhaamme, tässä ja nyt, näillä tiedoilla ja taidoilla, voimme antaa itsellemme luvan toimia luovasti, korjata virheitä ja tuoda iloa elämään.

Myö­tä­tun­tois­ta asen­net­ta voi har­joit­taa

Myötätunto itseä kohtaan on pohja myös myötätunnolle toisia kohtaan. On vaikea ymmärtää toisen pelkoa, epäonnistumista, häpeää ja syyllisyyttä jos emme hyväksy näitä tunteita itsessämme. Näiden tunteiden kohtaaminen ja niiden väliaikaisuuden havaitseminen on yksi tärkeimpiä hyvinvoinnin taitoja.
Ystävällinen kannattaa olla päivittäin paitsi muita, myös itseä kohtaan.  Myötätuntoa ja ystävällisyyttä voi lisätä elämässä kun pysähtyy kuuntelemaan itseään, ja antaa kaikille tunteille ja tuntemuksille luvan tulla, hyväksyvällä ja lempeällä asenteella. Tietoisuustaitoharjoitukset voivat olla tässä suureksi avuksi, ja Oiva-hyvinvointiohjelma auttaa omien tuntemusten äärelle pysähtymisessä.

An­teek­sian­ta­mi­nen hel­pot­taa oloa

Vääryyden tai loukkaamisen kohteeksi joutuminen, tai vaikeiden elämäntilanteiden kohtaaminen on tuskallista. Vihan tunne tai kostonhalu toista ihmistä, jopa elämää kohtaan on silloin yleistä.
Tunteiden tasolla anteeksi antaminen tarkoittaa armollisuutta ja hyväksymistä, irti päästämistä. Toiminnan tasolla se tarkoittaa sovittelevaa asennetta ja hyväntahtoisuutta.
Anteeksiantoa tarvitaan niin itseä kuin toisia kohtaan. Jos ei osaa antaa anteeksi itselleen, ei ole helppoa osata antaa anteeksi toisillekaan.
Anteeksianto helpottaa oloa, vapauttaa kehon jännityksiä ja voimavaroja. Se kiinnittää nykyisyyden ja auttaa suuntaamaan ajatukset ja voimavarat kohti tulevaisuutta. Aito ja todellinen anteeksianto tekee tilaa myönteisille tunteille. Sen tunnistaa katkeruuden ja vihan vähenemisestä sekä myönteisten tunteiden lisääntymisestä. Myötätuntoa ja anteeksiantoa harjoitelleet kärsivät tutkimusten mukaan vähemmästä stressistä, masennuksesta ja ahdistuksesta.
www.mielenterveysseura.fi