Опубликовано Оставить комментарий

Masennuksesta veronmaksajille jättilasku.

Moni masennuspotilas on pelkän lääkehoidon varassa. Jos masentunut jää ilman riittävää hoitoa, hänen riskinsä päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle kasvaa.Yhä suurempi osa työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyshäiriöstä, etenkin masennuksesta. Tämä aiheuttaa vuosittain yli miljardin kustannukset.
 
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä oli laskussa pitkään, mutta viime vuosina edistystä ei ole enää tapahtunut. Erityisen hälyttävää on se, että mielenterveyden häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi vuonna 2016.
— Hyvä kehitys, joka jatkui pitkään, on nyt pysähtynyt, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino.
Näkyvin muutos on tapahtunut kaikkien työkyvyttömyyseläkkeiden tasolla (työeläkejärjestelmä ja kansaneläkejärjestelmä). Iltalehden selvityksen mukaan mielenterveyden häiriön takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeensaajista on noussut lähes kuusi prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.
Tilanne on huolestuttava myös siksi, ettei masennuksen yleistymisestä väestötasolla ole yksiselitteistä näyttöä. Masennus on yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava mielenterveyden häiriö.
Juttu jatkuu taulukon jälkeen.

Kuntoutus ontuu

Kehityksen taustalla vaikuttaa keskeisimmin masennuksen hoidon ja kuntoutuksen surkea taso, sanoo psykiatri, Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.
Arviolta vain noin puolet masennusta sairastavista saa sairauteen hoitoa, ja hoitoa saavistakin suuri osa jää pelkän lääkehoidon varaan.
— Monet työkyvyttömyyseläkkeistä ovat turhia. Masentuneet eivät saa ajoissa ja ylipäätään riittävää hoitoa. Pitkään jatkuessaan tilanne menee usein niin pahaksi, ettei lopulta ole enää muuta vaihtoehtoa kuin jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, Wahlbeck toteaa.
Vakavia puutteita on etenkin psykoterapian saatavuudessa, mutta Wahlbeckin mukaan myös lääkehoidon saaminen ontuu. Hän huomauttaa, että ongelma on erityisesti se, ettei perusterveydenhuollossa ole saatavilla psykoterapiaa.
Wahlbeck kertoo, että työterveyshuollossakin keskusteluhoidot jäävät välillä liian lyhyiksi, usein vain kolmeen käyntikertaan.
— Tämä on monelle riittämätön määrä. Yleinen kokemus on se, ettei keskusteluapua ole saatavilla tarpeeksi.
Juttu jatkuu taulukon jälkeen.

Lyhyempiä hoitojaksoja

Suomessa on tutkittu melko vähän sitä, kuinka työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia jääneitä on hoidettu. Tuorein laaja tutkimus on vuodelta 2007 (Teija Honkonen), mutta Wahlbeckin mukaan tilanne ei ole juuri siitä kohentunut.
Honkonen totesi tutkimuksessaan, että vain joka kymmenes työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia joutuneista oli saanut psykoterapiaa. Tutkimuksen mukaan edes lääkehoidon mahdollisuuksia ei ollut selvitetty riittävästi, vaan yli kolmannekselle työeläkkeelle siirtyneistä oli kokeiltu korkeintaan yhtä lääkettä ennen kuin he hakivat työkyvyttömyyseläkettä.
Resurssit vaikuttavat osaltaan masennuksen hoidon tasoon. Itä-Suomen yliopiston psykiatrian dosentti Minna Valkonen-Korhonen huomauttaa, että osaa maata vaivaava psykiatripula vaikeuttaa masennuksen hoidon järjestämistä. Pula on ollut akuutein Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Kainuussa.
— Kun resurssit ovat niukat, hoitoaikoja on lyhennetty. Resurssit eivät enää riitä masennuksen pitkäkestoiseen hoitamiseen, vaan pyritään järjestämään ainakin akuutit lyhyet hoitojaksot, Valkonen-Korhonen kertoo.
Ongelmana on kuitenkin se, että masennuksella on taipumusta uusiutua, etenkin, jos ensimmäinen kuntoutus on jäänyt puutteelliseksi.
— Tutkimustiedon mukaan ensimmäinen hoitokerta on tehokkain. Myöhemmin hoitotulokset jäävät huonommiksi, dosentti toteaa.
Toisaalta myös pitkät masennuksen vuoksi kirjoitetut sairauslomat altistavat työkyvyttömyyseläkkeelle.
— Jos on ollut useita vuosia syrjässä työelämästä, sinne palaaminen on vaikeampaa ja epätodennäköisempää.
Juttu jatkuu taulukon jälkeen.

Jättikustannukset veronmaksajille

Siitä, ettei mielenterveydenhäiriöitä hoideta riittävän hyvin, koituu valtavat kustannukset yhteiskunnalle. Työeläkejärjestelmässä mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat työkyvyttömyyseläkemenot olivat viime vuonna 735,9 miljoonaa euroa. Kela puolestaan maksoi kansaneläkejärjestelmän kautta mielenterveyden häiriöiden aiheuttamia työkyvyttömyyseläkkeitä 489, 4 miljoonalla eurolla. Yhteensä menot ovat siis 1,2 miljardia euroa.
Mielenterveyden aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ovat siinäkin mielessä erittäin kalliita, että niiden takia eläkkeelle siirrytään keskimäärin seitsemän vuotta nuorempana kuin keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeelle. Myös paluu työelämään on muita sairausryhmiä vaikeampaa ja epätodennäköisempää.
Viime vuonna masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi jopa kahdeksan suomalaista päivässä.

Опубликовано Оставить комментарий

Millä tolalla on lääketutkimus — ainakin masennuslääkkeitä arvostellaan.

Helsingin yliopiston professori Teppo Järvisen mukaan lääketiede on nuori tieteenala, josta puuttuu avoin keskustelu ja lähdekritiikki. Vakiintuneet käytännöt hyväksytään usein kritiikittä. Tanskalainen lääketieteen tutkija Peter Gøtzsche arvostelee erityisesti lääketutkimusta, joka tällaisenaan tuottaa pahimmillaan huonoja lääkkeitä. Erityisesti hän arvostelee masennuslääkkeitä. Psykiatrian professori Erkki Isometsä vastaa Peter Gøtzschen kritiikkiin.
Toimittaja Nina Malmberg
KUUNTELE
yle.fi

Опубликовано Оставить комментарий

Masennuslääkkeitä seitsemän vuotta syöneeltä äidiltä evättiin terapia – "Lääkäri sanoi, ettei kannata edes yrittää".

Äiti lapsi sylissä katselee ikkunasta ulos.THL:n mukaan Suomessa on noin puoli miljoonaa masennuspotilasta, joista vain joka neljäs saa laadukasta hoitoa.

Maria hakeutui masennuksen takia hoitoon ensimmäisen kerran noin 20-vuotiaana. Hän oli tuolloin opiskelija ja hoito aloitettiin ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n toimesta.

– Sain lääkityksen ja kävin pari vuotta psykologilla. Lisäksi minulla oli säännöllisiä tapaamisia psykiatrin kanssa, koska hän seurasi lääkitystäni, Maria kertoo.

Maria on syönyt vuodesta 2008 asti masennuslääkkeitä. Lääkitys on katkaistu vain kahden raskauden ajaksi. Hän on ollut myös Kelan tukemassa psykoterapiassa, osin omalla kustannuksellaan.

– Masennuksestani on todettu, että se on ehkä kroonistunut perussairaudeksi, joka seuraa minua loppuelämäni. Sairastumisen jälkeen välillä on ollut helpompaa ja välillä on tullut romahduksia.

Olin halukas kokeilemaan isompaa lääkeannosta. Lääkärin mielestä lähetettä terapiaan ei kuitenkaan kannata kirjoittaa ennen kuin lääkitys on nostettu maksimiin.

MARIA

Keskusteluavusta on ollut Marian mukaan niin paljon hyötyä, että hän haluaisi jatkaa sitä. Hän on valmistumassa opinnoistaan, joten YTHS ei ole enää vaihtoehto. Maria hakeutui kunnalliseen hoitoon. Toiveena oli saada lääkityksen ohella keskusteluapua. Hän kertoo, että lääkärin mukaan sitä ei kannattaisi edes yrittää.

– Minulla oli siinä vaiheessa pieni annostus mielialalääkettä, ja olin halukas kokeilemaan isompaa annosta. Lääkärin mielestä lähetettä terapiaan ei kuitenkaan kannata kirjoittaa ennen kuin lääkitys on nostettu maksimiin. Kuulemma lähete tulisi hyvin todennäköisesti takaisin, jos lääkitys ei olisi «kunnossa».

Kela ei myönnä Marialle kuntouttavaa psykoterapiaa, koska edellinen terapiajakso on päättynyt alle viisi vuotta sitten.

Lisää depressiohoitajia

Mielenterveyden keskusliitosta arvioidaan, että keskusteluavun tai terapian saaminen julkisessa terveydenhuollossa voi olla hyvin hankalaa.

– Olen kuullut vastaavia tarinoita. Asiakkaiden kertomusten perusteella ongelma on siinä, ettei terveyskeskuksissa ole tarpeeksi psykiatrisia hoitajia. He ovat juuri niitä, joiden kanssa asioista voisi keskustella, kertoo sosiaalineuvoja Pirkko Jantunen Mielenterveyden keskusliitosta.

Samaa mieltä on on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri, lääketieteen tohtori Jukka Kärkkäinen.

– Matalin kynnys potilaan hoitoon hakeutumiseen on terveyskeskus. Depressiohoitajia pitäisi olla kaikissa Suomen terveyskeskuksissa. Nyt heitä on varmaankin alle puolessa, Kärkkäinen arvioi.

Parhaat tulokset masennuksen hoidossa on saatu lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmällä. Suomessa on noin puoli miljoonaa masennuspotilasta, joista Kärkkäisen mukaan hyvää hoitoa saa vähemmistö.

– Ainakin yli puolet niistä masennuspotilaista, joille psykoterapiaa voi suositella, jää ilman. Laadukasta hoitoa saa noin joka neljäs. Kokonaiskuva on laadukkaan hoidon osalta aika masentava.

Ei edes jonoa, mihin laittaisi

Mielenterveyden keskusliiton julkaiseman mielenterveysbarometrin(siirryt toiseen palveluun) mukaan viidennes psykiatreista on sitä mieltä, että lääkehoito painottuu masennuksen hoidossa liikaa. Myös Käypä hoito -suositus(siirryt toiseen palveluun) painottaa psykoterapian osuutta hoidossa.

Lääkkeet parantavat mielialaa, mutta terapia auttaa ymmärtämään omaa sairautta. Terapian tehokkuus hoitomuotona on todistettu etenkin lievemmissä masennusoireissa.

– Terapiaa suositellaan jopa ainoana hoitona, kun potilas kärsii lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta. Tutkimusten mukaan lääkityksen teho masennuksen hoidossa kasvaa sitä mukaa, mitä vaikeammat oireet ovat.

Tämä alkaa olla jo laillisuuskysymys. Saatavilla pitäisi olla hyvä ja riittävä hoito, mutta sitä ei voida tarjota.

JUKKA KÄRKKÄINEN

Kärkkäinen sanoo, että psykoterapiajärjestelmän kehittäminen on jäänyt julkiselta sektorilta tekemättä. Psykoterapian pitäisi olla julkisesti järjestettyä hoitoa, johon liittyy myös jatkokuntoutus.

– Tämä alkaa olla jo laillisuuskysymys. Laki määrittelee, että saatavilla pitäisi olla hyvä ja riittävä hoito. Sitä ei kuitenkaan voida tarjota.

Kunnilla ja sairaanhoitopiireillä saattaa olla varattuna määrärahoja psykoterapian järjestämiseen, mutta käytännöt ovat hyvin hajanaisia.

– Jos on tieto, ettei tarjolla ole mahdollisuutta psykoterapiaan, se ajaa lääkekeskeisyyteen hoidossa. Ei ole edes jonoa, mihin laittaisi. Epätasa-arvo hoidon saatavuudessa on fyysisiin sairauksiin verrattuna on selvä.

Pitkä sairausloma on huono ratkaisu

Yleensä psykoterapia järjestyy Kelan kautta(siirryt toiseen palveluun), mutta siinäkin on ongelmansa. Ehdot ovat tiukat: Takana pitää olla vähintään kolmen kuukauden hoito. Kuntoutus on myös rajattu siten, että sitä saavat vain työssäkäyvät ja opiskelijat. Lisäksi potilaan omavastuu on Kärkkäisen mukaan 1 500 euroa vuodessa.

Lisäksi psykoterapian saamisessa on paikkakuntakohtaisia eroja etenkin syrjäseuduilla.

– Kelan järjestelmä paikkaa psykoterapian puutetta. Siinä on kuitenkin riskinä, että Kelaan nojaudutaan liikaa ja jätetään muilta osin kokonaan järjestämättä. Tämä on ongelma etenkin niille masentuneille, joille Kelan terapia ei ole mahdollinen.

Psykoterapian saatavuuden paraneminen vähentäisi Kärkkäisen mukaan merkittävästi sairauslomia. Hän sanoo, ettei masennuspotilaita pitäisi laittaa pitkille sairauslomille.

– Se on väärä tapa hoitaa masennusta eikä sairausloma kuntouta. Mielenterveyshäiriöissä on tärkeää, että ihminen pysyy tavallisessa arjessa kiinni. Sairauseläkkeellä on vuosittain 3 000 ihmistä. Psykoterapian avulla määrää saataisiin huomattavasti vähennettyä.

Maria ei aiheen arkaluontoisuuden takia esiinny jutussa omalla nimellään.

Korjattu 26.4. klo 19.12 Mielenterveyden keskusliiton sosiaalineuvojan nimi on Pirkko Jantunen, ei Pirjo Jantunen.

http://yle.fi