Yhä suurempi osa työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyshäiriöstä, etenkin masennuksesta. Tämä aiheuttaa vuosittain yli miljardin kustannukset.Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä oli laskussa pitkään, mutta viime vuosina edistystä ei ole enää tapahtunut. Erityisen hälyttävää on se, että mielenterveyden häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi vuonna 2016.
— Hyvä kehitys, joka jatkui pitkään, on nyt pysähtynyt, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino.
Näkyvin muutos on tapahtunut kaikkien työkyvyttömyyseläkkeiden tasolla (työeläkejärjestelmä ja kansaneläkejärjestelmä). Iltalehden selvityksen mukaan mielenterveyden häiriön takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeensaajista on noussut lähes kuusi prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.
Tilanne on huolestuttava myös siksi, ettei masennuksen yleistymisestä väestötasolla ole yksiselitteistä näyttöä. Masennus on yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava mielenterveyden häiriö.
Juttu jatkuu taulukon jälkeen.
Kehityksen taustalla vaikuttaa keskeisimmin masennuksen hoidon ja kuntoutuksen surkea taso, sanoo psykiatri, Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.
Arviolta vain noin puolet masennusta sairastavista saa sairauteen hoitoa, ja hoitoa saavistakin suuri osa jää pelkän lääkehoidon varaan.
— Monet työkyvyttömyyseläkkeistä ovat turhia. Masentuneet eivät saa ajoissa ja ylipäätään riittävää hoitoa. Pitkään jatkuessaan tilanne menee usein niin pahaksi, ettei lopulta ole enää muuta vaihtoehtoa kuin jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, Wahlbeck toteaa.
Vakavia puutteita on etenkin psykoterapian saatavuudessa, mutta Wahlbeckin mukaan myös lääkehoidon saaminen ontuu. Hän huomauttaa, että ongelma on erityisesti se, ettei perusterveydenhuollossa ole saatavilla psykoterapiaa.
Wahlbeck kertoo, että työterveyshuollossakin keskusteluhoidot jäävät välillä liian lyhyiksi, usein vain kolmeen käyntikertaan.
— Tämä on monelle riittämätön määrä. Yleinen kokemus on se, ettei keskusteluapua ole saatavilla tarpeeksi.
Juttu jatkuu taulukon jälkeen.
Suomessa on tutkittu melko vähän sitä, kuinka työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia jääneitä on hoidettu. Tuorein laaja tutkimus on vuodelta 2007 (Teija Honkonen), mutta Wahlbeckin mukaan tilanne ei ole juuri siitä kohentunut.
Honkonen totesi tutkimuksessaan, että vain joka kymmenes työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia joutuneista oli saanut psykoterapiaa. Tutkimuksen mukaan edes lääkehoidon mahdollisuuksia ei ollut selvitetty riittävästi, vaan yli kolmannekselle työeläkkeelle siirtyneistä oli kokeiltu korkeintaan yhtä lääkettä ennen kuin he hakivat työkyvyttömyyseläkettä.
Resurssit vaikuttavat osaltaan masennuksen hoidon tasoon. Itä-Suomen yliopiston psykiatrian dosentti Minna Valkonen-Korhonen huomauttaa, että osaa maata vaivaava psykiatripula vaikeuttaa masennuksen hoidon järjestämistä. Pula on ollut akuutein Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Kainuussa.
— Kun resurssit ovat niukat, hoitoaikoja on lyhennetty. Resurssit eivät enää riitä masennuksen pitkäkestoiseen hoitamiseen, vaan pyritään järjestämään ainakin akuutit lyhyet hoitojaksot, Valkonen-Korhonen kertoo.
Ongelmana on kuitenkin se, että masennuksella on taipumusta uusiutua, etenkin, jos ensimmäinen kuntoutus on jäänyt puutteelliseksi.
— Tutkimustiedon mukaan ensimmäinen hoitokerta on tehokkain. Myöhemmin hoitotulokset jäävät huonommiksi, dosentti toteaa.
Toisaalta myös pitkät masennuksen vuoksi kirjoitetut sairauslomat altistavat työkyvyttömyyseläkkeelle.
— Jos on ollut useita vuosia syrjässä työelämästä, sinne palaaminen on vaikeampaa ja epätodennäköisempää.
Juttu jatkuu taulukon jälkeen.
Siitä, ettei mielenterveydenhäiriöitä hoideta riittävän hyvin, koituu valtavat kustannukset yhteiskunnalle. Työeläkejärjestelmässä mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat työkyvyttömyyseläkemenot olivat viime vuonna 735,9 miljoonaa euroa. Kela puolestaan maksoi kansaneläkejärjestelmän kautta mielenterveyden häiriöiden aiheuttamia työkyvyttömyyseläkkeitä 489, 4 miljoonalla eurolla. Yhteensä menot ovat siis 1,2 miljardia euroa.
Mielenterveyden aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ovat siinäkin mielessä erittäin kalliita, että niiden takia eläkkeelle siirrytään keskimäärin seitsemän vuotta nuorempana kuin keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeelle. Myös paluu työelämään on muita sairausryhmiä vaikeampaa ja epätodennäköisempää.
Viime vuonna masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi jopa kahdeksan suomalaista päivässä.
Helsingin yliopiston professori Teppo Järvisen mukaan lääketiede on nuori tieteenala, josta puuttuu avoin keskustelu ja lähdekritiikki. Vakiintuneet käytännöt hyväksytään usein kritiikittä. Tanskalainen lääketieteen tutkija Peter Gøtzsche arvostelee erityisesti lääketutkimusta, joka tällaisenaan tuottaa pahimmillaan huonoja lääkkeitä. Erityisesti hän arvostelee masennuslääkkeitä. Psykiatrian professori Erkki Isometsä vastaa Peter Gøtzschen kritiikkiin.
THL:n mukaan Suomessa on noin puoli miljoonaa masennuspotilasta, joista vain joka neljäs saa laadukasta hoitoa.