Метка: радость

Опубликовано от — Оставить комментарий

Stressiä ei voi järkeillä pois.

psykologi Liisa Uusitalo-Arola metsäretkellä nauttii eväitä iloisenaEpävarmuus ja erilaiset kriisit nostavat esiin tunteita ja ajatuksia, joita ei haluaisi kohdata. Akuutin radiotoimittaja Minna Korhonen etsii syksyn aikana työkaluja muutokseen. Tuoreissa radiojaksoissa pohdimme psykologin avulla keinoja, joiden avulla itsensä voi auttaa erilaisten ongelmien yli.
Kun mieleen nousee hankalia tunteita ja ajatuksia, koko keho kiristyy ja stressi nousee. Tunnekartoista näkee, missä kohtaa välkkyvät hätävalot, kun ärsyttää, ahdistaa tai pelottaa.
Vaikka olemme sidoksissa älylaitteisiin ja saamme tietoa enemmän kuin koskaan, tekniikka ei selvitä puolestamme vaikeita tunteita eikä mieltä rassaavia ajatuksia. Jos tunteita pidättelee liian pitkään, sieltä ne pulpahtavat pintaan heti, kun hellitämme hetkeksi. Korona on pakottanut meidät kohtaamaan omassa elämässä olleet käsittelemättömät asiat ja samalla itsemme.
Hyvä taito on opetella tunnistamaan kehon vallanneen stressin ja ottaa se hallintaan. Akuutin tuoreissa radiojaksoissa käydään tänä syksynä läpi keinoja, joilla se onnistuu.

Työkaluja muutokseen: järkeily ei auta tunteiden käsittelyssä, kroppa kertoo totuuden

Kuuntele
Lataa

Osaatko kuunnella, kun kehosi kertoo olevansa hälytystilassa?

Ihminen joutuu taiteilemaan itsensä kanssa jatkuvasti. Toiveet, halut, pettymykset ja muutokset aiheuttavat sisuksissa sekamelskan, jota voi yrittää hallita järkeilemällä, mutta silloin keho unohtuu.

Eloonjäämisestä vastaavat aivon hermoston osat ei ymmärrä puhuttua kieltä. Ainoa tapa vaikuttaa aivoihin on tehdä arjesta tasaista.

Vaikeissa elämäntilanteissa käy välillä niin, että olemme itse tulppana muutokselle ja jumitamme uskomuksissa, jotka eivät pidä paikkaansa. Aina emme vain tajua sitä. Silloin toistelee itselleen, että en pysty, jaksa enkä edes osaa, eikä tästä muutenkaan tule mitään. Sisäinen lannistava kanava on jatkuvasti päällä, vaikka sen voisi kääntää paremmalle taajuudelle.
– Yleensä se on mulla sellainen lause, että kylläpäs mä olin tyhmä, kertoo psykologi Liisa Uusitalo-Arola.
– En ole itsekään aina ollut valoisa, joten olen itsekin joutunut opettelemaan kannustavaa puhetta.
Ihimisen aivot reagoivat erilaisiin uhkiin, todellisiin ja myös kuviteltuihin, ja myös negatiivisiin ajatuksiin. Ei ole siis ihme, että koronan aikaan ja kriiseissä yleensäkin stressi kasvaa, ihan huomaamatta. Jos kierrettä ei pysäytä, päätyy ylivireystilaan, josta palautuminen ei onnistu helposti.
– Liskoaivot menee hälytystilaan, viidakkovalmiuteen, että jostain tulee tiikeri tai jopa mammutti, sanoo psykologi Liisa Uusitalo-Arola.
Hälytystilaan virittyneet viidakkoasetukset voi opetella siis itse säätämään normaalitasolla, ja näin se tapahtuu.

Työkaluja muutokseen: Ihminen voi jumittaa uskomuksissaan ja olla itse tulppana muutokselle

Kuuntele
Lataa

Tunnista tunteesi ja vapauta itsesi kiristävistä ajatuksista

Yritätkö muuttaa maailmaa tai toisten käyttäytymistä ajatuksen voimalla? Tätä me kaikki olemme kokeilleet, mutta siitä syntyy vain stressiä ja pahaa mieltä, sillä todellisuus ympärillämme harvon muuttuu toivomaksemme. Ainoastaan keho ja mieli kiristyvät ja huomio alkaa kiinnittyä pelkästään ongelmiin. Tällöin on vaikea nähdä uusi näkökulmia ja ratkaisuja ja sitä huomaa olevansa solmussa.
Psykologi Tony Dunderfeltillä on tehokas keino vaikeiden tunteiden työstämiseen. Sen avulla huomaa, että tunteet eivät ole lopullisia totuuksia asioista, vaan ne kertovat ihmisen ja asian välisestä suhteesta. Hän vertaa tilannetta kiveen -– se on luonteeltaan objektiivinen, mutta tunne, joka ihmisellä kivestä on, on luonteeltaan subjektiivinen. Kivi pysyy kivenä, vaikka ajattelisi tai tuntisi sitä kohtaa mitä vain.
Ihmisen suhtautuminen kiveen ei johdu siis siitä itsestään, vaan hänen menneisyydessään muodostuneista toimintamalleista. Omaa asennettaan kiviin voi muuttaa, mutta se vaatii harjoittelua.
Tunteiden tunnistaminenkaan ei ole helppoa, sillä niitä on usein monta päällekkäin. Vihan taustalla voi olla pelkoa tai surua tai molempia. Suurien tunteiden kokeminen voi olla pelottavaa ja halu ohittaa ne on suuri, mutta jos niitä yrittää välttää, ne vahvistuvat.

Tärkeää on varmistaa suurien tunteiden kohdalla, että pääsee niistä myös pois, kun alkaa tuntua pahalta. Siinä auttavat mielikuvat, jokin turvapaikka mielessä, johon voi tarvittaessa vetäytyä.

Mielikuva voi olla jokin tuttu ja mieluinen paikka, metsä, lapsuuden maisemat, jokin hauska hetki ystävien kanssa tai ystävällisen ihmisen kasvot. Taukoa itsestään saa myös kuuntelemalla musiikkia tai katsomalla mieluisaa elokuvaa.
Tunteitaan ja itseään ei kuitenkaan voi paeta jatkuvasti. Niiden pidättely aiheuttaa vain lihasjännitystä ja hampaiden kiristelyä.
– Tunteet on kohdattava ja koettava, järkeily ei auta, vaikka sitäkin tiettyyn pisteeseen asti tarvitaan.

Opeta mielesi hallitsemaan ikäviä ajatuksia

Selfhelp oppaat pursuavat melkein kyllästymiseen asti armollisuutta ja myötätuntoa itseä kohtaan, eikä syyttä. Ihminen saattaa olla tietämättään tai tietoisestikin, ankara ja lannistava itselleen. Pidemmän päälle se estää etenemästä haluttuun suuntaan.
Oli asenne sitten positiivinen tai negatiivinen, se synnyttää tietyn suuntaisia ajatuksia, hyviä tai huonoja. Ne puolestaan vaikuttavat paitsi mielentilaan, myös kehoon. Psykologi Liisa Uusitalo-Arolalla on hyviä työkaluja toistuviin, itseä lannistaviin ajatuksiin.
Samalla voi muistuttaa itseään, että tietyt itseä koskevat asenteet ja ajatukset ovat syntyneet jossain vaiheessa elämää, jolloin ne ovat ehkä olleet tarpeen. Jossain vaiheessa ne ovat muuttuneet muka totuudeksi, joka ei pidä enää paikkansa.

Työkaluja muutokseen: ihminen voi oppia ottamaan itse vastuuta siitä mistä stressaa

Kuuntele
Lataa

Opettele käsittelemään tiukat tilanteet ilman stressiä

Stressinkin voi muuttaa sisäiseksi voimavaraksi. Kuulostaa ehkä itsehoito-oppaiden iänikuiselta mantralta, mutta tästä on selvää näyttöä. Utahin yliopiston psykiatrian professori Stanley H.Block on tutkinut stressinhallintaa ja luonut MBB Mind-body bridging menetelmän. Se on mielen ja kehon yhteistoimintaa tutkiva lääketieteen haara, jota käytetään yleisesti terapiassa.
Stressi syntyy, kun mielessä pyörii omaan itseä ja kokemuksia liioittelevia ajatuksia. Tällöin ihmisen identiteettijärjestelmä eli aivojen oletusverkosto on yliaktiivinen. Kun se on aktiivinen, tietoisuus kapenee ja on vaikea reagoida tilanteisiin.

Ajatuksiinsa voi suhtautua kuin radiolähetykseen, Voi kysyä, johtavatko ne minua oikeaan suuntaan, kannattaako niitä märehtiä.

Jos mielessä pyörii miljoona hoitamatonta asiaa ja olo on kireä ja voimaton, se vaikuttaa koko kehoon ja jokaiseen soluun. Tällöin ihminen on itse ajanut itsensä stressaantuneeseen olotilaan, vaikkei sitä uskoisi.
MBB menetelmällä sekä muilla tietoisuustaidoilla, kuten mindfulness-harjoituksilla, saa oman identiteettijärjestelmän lepotilaan ja pystyy käsittelemään paremmin jokapäiväiset stressitilanteet. Todellisuus ei muutu toiseksi, mutta oma suhtautuminen siihen muuttuui. Oman psyykisen hyvinvointinsa puolesta voi tehdä paljon, mutta joskus on myös syytä hakea ulkopuolista apuakin.

psykologi Liisa-Uusitalo seisoo puistossa takana kaunis puu katsoo lempeästi kameraan
Kuva: Minna Korhonen

Näin vaikeiden ajatusten irtipäästäminen vaikuttaa jaksamiseen

Kehoa ja mieltä piinaavat jännitystilat hellittävät, kun päästää irti ongelmallisista tunteistaan ja ajatuksistaan sekä opettelee tiedostamaan mitä päässään pyörittelee ja miten se heijastuu kroppaan. Opettele tunnistamaan olkapäällä istuva vaatija tai lannistaja, jolle mikään ei riitä, vaikka mitä tekisit.
Kun kohtaa ja hyväksyy oman ajatusmaailmansa ja tunteensa sellaisena kuin ne ovat, saa omat voimavarat käyttöön.
Tällöin saa työkalut tiukkojen tilanteiden luoman jännityksen ja stressin purkamiseen, eikä unohda sitä, että välillä elämä ryntää päälle ja liskoaivot aktivoituvat hälytystilaan.
– Sisällämme on jatkuva jännite, joka syntyy siitä, että haluamme ja tavoittelemme aina jotakin. Sisällämme on hässäkkä, joka ei katoa, mutta tulemme paremmin toimeen sen kanssa, sanoo psykologi Liisa Uusitalo-Arola.
yle.fi
 

Опубликовано от — Оставить комментарий

12 tapaa selvitä elämän vaikeista vaiheista.

Kirjoittaja Juho Multanen on 30-vuotias KTM Aalto-yliopistosta. Häntä kiinnostaa henkinen kasvu ja koko elämänpituinen oppiminen. 
Tämän tekstin tarkoitus on rohkaista jokaista, jolla on menossa huonompi tai vaikeampi jakso elämässään. Tai kuten haluan sen kasvumyönteisesti nimetä: “opettavainen” jakso. Toivottavasti tämä rohkaisee myös niitä, jotka voivat hyvin, voimaan paremmin ja löytämään ja luomaan merkityksellisen ja kaikin tavoin tyydyttävän elämän tässä hetkessä.
Vaikka tekisi mieli romahtaa iltakävelyllä (usko pois, olen kokenut tämän ja vaikean hetken musertavan ahdistuksen) ja vaikka kokisit terveellisen kotiruoan valmistamisen tai salille kävelyn liian raskaaksi (olen kokenut nämäkin), haluan rohkaista sinua ja kenties vaikeuksia kohtaavaa ystävääsi jatkamaan eteenpäin.
Olet oikealla tiellä, kun teet töitä henkisesti ja fyysisesti synkkänä hetkenä tuleva hyvinvointi kirkkaasti ja tarkoituksenmukaisesti mieleen nostaen ja sitä mielessä visualisoiden.
Olkoon kyseessä sitten uusi työpaikka, syvempi yhteys ja läheisyys partnerisi kanssa, parempi kunto, henkisyys, perheen onnellinen ulkomaanmatka, puhumispyyntö kokouksessa, pääseminen vieraaksi arvostettuihin juhliin tai rikas ja tasapainoinen arki, jossa kaikkien tarpeet tulevat tyydytetyiksi, unelmat tuetuiksi ja yhdessä eteneminen sujuu mahdollisimman sutjakkaasti.

Miksi huonot päivät eivät sitten ole heikkous?

Huonot päivät ovat juuri niitä aikoja, jotka kasvattavat meitä eniten, juuri niitä aikoja, jotka useimmat meistä käyvät läpi jossain vaiheessa ja juuri niitä aikoja, joilta kukaan ei ole suojassa.
Keskeistä on uskoa tulevaisuuden voivan olla parempi kuin tämä hetki, ja uskoa elämän suunnan löytämiseen sekä siihen, että kaikille riittää teitä itsensä toteuttamiseen tässä mahdollisuuksien maailmassa.

Minulle vaikeat hetket ja huonot päivät ovat opettaneet niin sielun, kehon kuin sydämenkin ihmeellisestä voimasta ja kyvystä nousta takaisin jaloilleen ja uuteen lentoon. Huonoina päivinä luodaan perusta askel askeleelta ja ajatus ajatukselta, joten visualisoi itsesi oman hyvinvointisisi arkkitehdiksi ja rakennusammattilaiseksi, joka huolella ja empatialla rakentaa hetki hetkeltä, tiili tiileltä, jotain kaunista ja pysyvää, jotain hyvinvointia lisäävää.

Mitä suosittelen sinulle noustaksesi takaisin jaloillesi (yksin ja yhdessä läheistesi kanssa) ja löytääksesi elämänlaulusi kauneimman sinfonian:
Ja muista, sinun ei tarvitse ensi alkuun juosta tai kävellä, riittää että edes ryömit eteenpäin, kuten Martin Luther King aikoinaan kuuluisasti ja erinomaisesti asian ilmaisi.

1. Meditoi säännöllisesti

Tee sielukas kävelymeditaatio puiden latvoja tuijotellen tai istahda hetkeksi (5–20 min) pehmeälle tyynylle kodissasi. Oman kokemukseni mukaan meditaatio antaa aivan huomaamattakin resursseja – rauhaa, rakastavaa hyvyyttä, mielen selkeytymistä, turvan tunnetta, luottamusta elämää ja sen soljuvuutta kohtaan ja hyvää oloa.

2.  Viritä aivojasi positiivisuudella pitkin päivää

Älä puhu haasteista, puhu mahdollisuuksista oppia, kehittyä ja edistyä. Vaikka kuinka kokisit tilanteesi vaikeaksi tai uskosi positiivisuuteen olisi koetuksella, positiiviset ajatukset värähtelevät syvemmin ja vahvistavat aivojesi etuotsalohkon kuoren toiminnallista aktiivisuutta. Ne ovat myös vahvempia kestävyydessään ja värähtelyssään kuin negatiiviset.
Yksikin positiivinen ajatus on vahvempi kuin 10 negatiivista. Positiivisuus tulee tuottamaan sinulle kuukausien kuluessa hedelmää. Tietyn ajan päästä huomaat maailmankuvasi valaistuvan, asioiden soljuvan omalla painollaan. Voit huomata värit, vuodenaikojen upeat erityispiirteet, arjen ilon saarekkeet sekä kauniit hymyt – ja tulet muistamaan ne sielussasi ikuisesti. Ja niin muistaa universumikin.

3. Harjoita kiitollisuutta joka päivä

Vaikeiden mielenmaisemien aikana aloita harjoittamaan kiitollisuutta – ajatus kerrallaan. Sillä, että olet aluksi epäileväinen, ei ole väliä, mielesi hyväksyy senkin. Voit kiittää ruoasta, kohtaamisista, katosta pään päällä. Voit vaikka laittaa kädet aika ajoin ristiin – näin itse teen – vaikka fyysisesti missä kulkisitkin.
Yksikin kiitollisuuden ajatus on kuin lamppu pimeässä, joka hohtaa kirkkaammin ja näyttää pidemmälle eteen kuin vahvakin negatiivisuus. Kun harjoitat kiitollisuutta, olet rohkeasti ottanut ensimmäisen askeleesi elämässä eteenpäin menemiseksi.
Ja tällainen työnteko tulee kumuloitumaan ajan kanssa hyvinvoinniksesi – usko pois. Voit lähettää hyvän kiertämään mielessäsi yksitellen ja tunteella kaikkia läheisimpiä ystäviäsi, perheenjäseniäsi ja kaikkea elollista halaten ja hyvänä pitäen.

4. Hymyile syyttä ja syyn kanssa pitkin päivää

Pelkkä hymylihasten aktivointi saa kropassasi aikaan tulvahduksen endorfiinia ja dopamiinia. Hymyily lisää sinussa kaikkea hormonaalisesti hyvää, puhumattakaan siitä että mielesi täyttyy hymyillessä usein kauniilla muistoilla, hienoilla menneen elämän kokemuksilla ja muiden ihmisten hymyillä.

5. Lähde kävelylle tai liiku muilla tavoilla

Olen vaikeina aikoinani itse kävellyt kilometritolkulla pimeissä syys- ja talvimetsissä ajatuksiani jäsennellen. Opin, että kokonaisvaltaista hyvinvointia parantamaan on tärkeää pysyä liikkeessä vaikka ei yhtään huvittaisi.
Mikä tahansa sinulle sopiva ja arkeen luonnollisesti istuva liike (olkoon se jooga, kävely, sali, juoksu, kiipeily, tanssi tai uinti) kelpaa, ja on erittäin arvokasta vaikeiden päivien työntekoa.
Kun tulee impulssi lähteä lenkille, urheilla tai vain kävellä – lähes aina, toteuta.

6. Usko, että jonakin päivänä näet oman polkusi selkeämmin

Jokin kaunis päivä asiat päässäsi, kaikki oppimasi, puhumasi, kuulemasi ja lukemasi, asettuvat harmoniaan ja synkronoituvat mielessäsi ja sielussasi. Näet yhtäkkiä edessä olevan tien selkeämmin kuin koskaan aikaisemmin. Usko, että jonakin päivänä tunnet suurta kiitollisuutta siitä, että teit töitä huonoina päivinäsi.

7. Muista, että kaikki ihmiset käyvät läpi omaa sisäistä kamppailuaan

Jokainen vastaantulija käy läpi sisäistä taistelua tai kamppailua. He ansaitsevat todella tulla kohdelluiksi empatialla ja myötätunnolla. He muistuttavat meitä, ettei kukaan ole immuuni vaikeille opetuksille ja että kukaan ei tule valmiiksi, ei nyt eikä myöhemmin. Ihmisen kauneus piilee hänen kehityspolussaan ja elämänvaiheissa.

8. Kuuntele vaikeina hetkinä hyvää musiikkia tai kirjaa

Itselle tällä hetkellä toimivat mm. Spotifystä löytyvä “Lo-Fi Beats”-playlist ja suomalaisartisti Idealismin kaunis piano-hiphop, Tourist-nimisen brittiartistin kaunis elektroninen musiikki sekä podcastit (esim. Lewis Howes, Tara Brach). Ne tarjoavat positiivisia vaikutteita, jotka ovat erityisen arvokkaita silloin, kun elämänolosuhteet ovat haastavia ja negatiivisuuteen lietsovia.

9. Muista: negatiivisuus alentaa vastustuskykyä ja tekee elämästä turhan hankalaa

Voit ajatella eläväsi juuri nyt elämäsi parasta aikaa – selkeää, rikasta, opettavaista ja lempeästi syvää jaksoa, jonka keskiössä on rakkausenergian välittäminen ihmisten välillä, rakkauden pohjalle rakentaminen ja rakkaudessa kasvaminen täyteen kukoistukseen sekä yksilöinä että yhteisönä.

10. Anna itsellesi lupa kohdata kaikki tunteet

Voit kohdata minkä tahansa tunteen viisaudella, olemalla sille läsnä, ystävystymällä sen kanssa ja lopulta antamalla sen lipua kauniisti ohitsesi. Saatat huomata, että olet paljon vahvempi ja sitkeämpi ja parempi kaikkien tunteiden käsittelyssä kuin kuvitteletkaan. Olemalla rohkeasti läsnä pääset vaikeistakin tunteista yli viemällä pois niiden voimaa.
Voit pysähtyä, olla rauhallinen ja tunnistaa, että tunteet (voimakkaatkin) ovat vain pinnallinen alati muuttuva osa sinua ja olet jotain paljon syvempää, pysyvämpää ja kaunista.
Pahinkin ahdistus tai pelko menee lopulta ohi ja voit oppia taidokkaasti surffaamaan elämän eri tunteiden aalloissa ja olemaan samalla itse meri – täynnä rikkautta, perspektiiviä ja eri syvyyksiä sekä yhteyttä johonkin pyhään, kauniiseen ja syvästi yhteiseen.

11. Jonain päivänä voit antaa muille siitä kaikesta, mitä nyt käyt läpi

Avaimet tasapainoiseen elämään ja palkitsevaan arkeen ovat positiivisuus ja tietoinen, empaattinen ja sydämellinen läsnäolo muuttuvien sisäisten säätilojen vallitessa. Sitten joskus – down the line – voit vahvuuden päivinäsi antaa muille juuri tästä hyvästä olostasi ja ylitsevuotavasta energiastasi.

12. Olkoon tämä vaikea jakso käännekohta elämässäsi

Olkoon se uusi tunteiden ja ajatusten työstämisen alku, tie kohti onnellisempaa ja pienten ilojen täyttämää elämää. Elämää, jossa rauha ja onnellisuus koostuvat arjen autuuden hetkistä ja kohtaamisista, kahvihetkistä, pitkistä kävelyistä, auringonlaskuista ja sateista, harrastuksista, hyggeilystä talvikuukausina, valoisista kesäöistä ystävien seurassa, kuikan laulusta järvellä sekä syvistä keskusteluista ystävien ja rakkaiden kesken missä ikinä olemmekaan.
Hyvät ajatukset lisäävät hyviä kemiallisia yhdisteitä kropassasi ja rakentavat uusia aivo- ja hermoyhteyksiä. Siksi sinun kannattaa toistaa kauniita aarreajatuksia ja antaa niiden aikaansaamien tunteiden viipyä sinussa ja kehossasi missä ikinä kuljetkaan.
Tue itseäsi visualisoimalla, fyysisesti liikkumalla, kiitollisuutta harjoittamalla ja positiivisuudella – ja antaudu elämälle koko sielullasi luottaen elämän kantamiseen ja universumin ystävällismielisyyteen.
Rohkeasta visualisoinnista seuraa hyvää niille, jotka omistautuvat oman elämänsä kehitykseen ja tahmeampien aikojen selättämiseen ja niistä oppimiseen. Voit parantua, eheytyä ja kulkea eteenpäin uskomattomiinkin hyvinvoinnin tilanteisiin, kunhan visualisoit minne haluat päätyä.
Muista kuitenkin, että tärkeintä on itse matka, sekä elämänmakuiset kokemukset ja kohtaamiset tuon matkan varrella. Ne jäävät elämään ja ne muistetaan.

“Visualisoi itsellesi hetki hetkeltä elämä jonka olet aina halunnut, kuuntele positiivisuutta ja toista kiitollisuutta – lähettäen maailmaan juuri sinun sielusi mukaisella taajuudella värähtelevää energiaa, ajatuksia, toiveita ja unelmia, jotka tuovat aidon hymyn suupieliisi.”

 
hidastaelamaa.fi
 

Опубликовано от — 1 комментарий

Грустить — нормально.

Вам грустно — значит вы делаете что-то не так. Согласны? Зря — вы не обязаны постоянно чувствовать себя счастливым, более того: такая погоня за ощущением эйфории только вредит нам. Культ счастья — плод европейской культуры, а виноваты в нем ушлые маркетологи и философ Томас Гоббс. Aeon советует быть как эпикурейцы или романтики — вот истинный путь к удовлетворенности жизнью. Читайте о том, как принять свою грусть и перестать быть жертвой корпораций, манипулирующих нашими эмоциями.
В 1920 году американский психолог Джон Б. Уотсон опубликовал результаты одного из самых спорных с точки зрения этики исследований прошлого столетия. Вместе с Розали Рейнер, аспиранткой Университета Джонса Хопкинса в Балтиморе, Уотсон провел эксперимент по обусловливанию эмоций у младенца.
До этого опыты с условными рефлексами проводились только на животных. Уотсон и Рейнер в качестве испытуемого выбрали девятимесячного мальчика, в рамках эксперимента получившего псевдоним «Альберт». Заплатив его матери доллар, они начали серию опытов — сначала познакомили малыша с разными небольшими животными, в том числе с домашней крысой. Крыса ему понравилась. Когда Альберт играл с грызуном, экспериментаторы ударили молотком по металлической доске — громкий звук испугал мальчика, и он расплакался. Эту манипуляцию проводили каждый раз, когда Альберт играл с крысой.

В итоге чтобы Альберт расплакался, достаточно было просто показать ему крысу, не издавая при этом никаких громких пугающих звуков. Так у ребенка была сформирована условная реакция страха — правда, со временем произошел «перенос»: мальчик боялся не только крыс, но и любых пушистых животных, в частности кроликов и собак.

Удивительно, что этот жестокий неконтролируемый эксперимент не вызвал протестов в обществе и никак не повлиял на репутацию Уотсона в научных кругах. Более того, после публикации статьи Университет Джонса Хопкинса увеличил оклад ученого на 50% (в университете Уотсон был популярен: студенты называли его «самым привлекательным профессором»). Но после того как его жена обнаружила любовные письма, адресованные Уотсоном своей ассистентке Рейнер, профессора уволили.

Ученый быстро нашел себе место в рекламном бизнесе: Уотсон продолжил изучать обусловливание поведения людей на примере потребителей. Впоследствии Уотсон вспоминал:

«Я обнаружил, что следить за графиком продаж нового продукта не менее увлекательно, чем за кривой обучения животных и людей».

На новом поприще ученый прививал аудитории лояльность к бренду, создавал персонажей для рекламы продуктов и формировал потребительские страхи, чтобы мотивировать людей приобретать определенные товары.
К примеру, с участием Уотсона была создана рекламная кампания туалетной бумаги Scott: на рекламном плакате были изображены хирурги рядом с пациентом, надпись под картинкой гласила: «А ведь всё началось с жесткой туалетной бумаги». Сегодня подобные манипуляции потребительским поведением крайне распространены: благодаря развитию технологий big data и цифровой среды они принимают более изощренные формы.

При этом психологическая манипуляция в наше время направлена не на формирование страхов, а на создание ощущения счастья.

Счастье в последние десятилетия стало отличным маркетинговым инструментом, продающим «антистресс»-товары и продукты по уходу за собой (вспомните гравитационные одеяла или книги-раскраски для снятия стресса). Популярность этих продуктов основана на новой версии счастья, которое заключается в отсутствии негативных чувств.
Этот моральный императив — стараться быть (или хотя бы выглядеть) счастливым любой ценой — привел к перформативному счастью. С помощью инстаграма люди создают себе публичные образы, проходящие через череду «пиковых моментов» счастья. Грусти и разочарованию, как и обыденности, здесь не место. Можно провести аналогию с протестантской моралью: если ты не выглядишь достаточно счастливым, значит, ты недостаточно упорно трудился.
Счастье не всегда воспринималось таким образом.

Эпикурейцы рассматривали счастье как апонию (отсутствие физической боли) и атараксию (отсутствие тревоги). Оно никак не связано с материальным достатком или поиском вознаграждения; счастье, скорее, было состоянием души, исполненной благодарности.

Согласно этой концепции, если ты не испытываешь телесного или умственного дискомфорта, можно считать себя счастливым.
Такое понимание счастья характерно для всей западной цивилизации. Например, еврейское благословение «ашер яцар» произносится после каждого утреннего туалета: человек благодарит Бога за то, что может удовлетворить свои самые базовые потребности самостоятельно. В эпикурейском смысле возможность просто помочиться — уже счастье.
Современные мыслители рассматривают счастье не как отсутствие дискомфорта, а как стремление к благополучию. К примеру, английский экономист Ричард Лэйард говорит о явлении, которое можно назвать «экономикой счастья» — его концепция стала основой исследовательского проекта «Всемирный доклад о счастье» (World Happiness Report), в котором анализируется, как уровень дохода человека и благосостояния общества в целом связан с ощущением счастья. Однако Лэйард, как и Эпикур, считает самым важным фактором счастья душевное здоровье (книга «Счастье: Уроки новой науки»).
Но не все концепции счастья настолько же близки к идеям эпикурейцев. Яркий пример — позитивная психология, которая обрела популярность благодаря Мартину Селигману (в то время — президенту Американской психологической ассоциации), избравшему счастье в качестве ключевой темы для своих исследований в 1998 году.

Селигман предположил, что ощущение счастья рождается, когда мы испытываем положительные эмоции и стремимся к ним, а также благодаря чувству общности и экзистенциального смысла. Он считал, что человек «научается» несчастью, когда не пытается избежать неприятных ситуаций.

С этой точки зрения, счастье — это то, чему мы должны постоянно учиться, над чем должны усердно работать.
Это был первый шаг к сегодняшнему широко распространенному пониманию счастья как гонки за его пиковым состоянием. Антидепрессанты бьют рекорды продаж, книжные магазины завалены изданиями по психологии из серии «Помоги себе сам», становятся популярными различные виды терапий, которые призваны помочь нам перестать мыслить в негативном ключе и настроиться на процветание. Каждый миг жизни должен строиться таким образом, чтобы достичь высшего состояния счастья, каким бы мимолетным он ни был. А несчастье нужно гнать прочь.
Так откуда же родом эта идея о «пиковом состоянии» счастья? Когда в английский язык пришло слово “happy” (приблизительно в середине XIV веке), оно означало скорее «благоденственный, успешный». Вплоть до XVI века слово “happy” не было напрямую связано с радостью. А в середине XVII века Томас Гоббс в «Левиафане» связал счастье с бесконечным процессом обретения объектов желания, переопределив счастье как субъективное переживание, основанное на наших влечениях.

По мнению Гоббса, счастья можно достичь через приятный опыт. Он считал, что перманентной удовлетворенности быть не может; человек постоянно идет к счастью, а препятствия на пути к нему и его ускользающая природа — это фича, а не баг. Так что, скорее всего, за наше современное понимание счастья ответ несет именно Гоббс.

«Что такое счастье? — спрашивает Дон Дрейпер из сериала „Безумцы“ и тут же отвечает на свой вопрос: — Это ровно тот момент, после которого тебе понадобится еще больше счастья». Мы гонимся за счастьем, не позволяя ему к нам подойти. Мы собираем моменты счастья, словно ракушки на пляже. Это сизифов труд, который ведет нас по пути, полному разочарований.
Есть современный образ экзистенциальной пустоты: человек, летающий по миру, публикующий в соцсетях фотографии ресторанов и достопримечательностей, демонстрирующий акты своего счастья, достигнутого ценой потери тесной связи со своими близкими. В попытке быть счастливыми, а точнее, быть счастливее других, мы теряем и связь с самими собой. Это лотерея, в которой нельзя выиграть.
Итак, мы хотим быть счастливыми, но боимся потерять истинную связь с собой и с миром. Возможно, в решении этой проблемы нам поможет философия романтиков, которые принимали и свои радости, и свои печали.
Джон Китс в «Оде меланхолии» писал:

Пред алтарем во храме Наслаждений, —
Увидеть их способен только тот,
Чей несравненно утонченный гений
Могучей Радости вкусит услады:
И во владенья скорби перейдет.

Во время Песаха евреи стряхивают в блюдца капли вина для поминания казней египетских — так они отдают дань скорби, прежде чем начать празднество. Такие меланхоличные ритуалы могут освободить нас из безвыходного лабиринта погони за счастьем.

Мы никогда не будем удовлетворены и спокойны, если не примем свои негативные чувства: скорбь, печаль и грусть. На деле негативные переживания оказываются не такими уж и негативными.

Испытываемая нами грусть может приносить много пользы. Любопытны результаты недавних исследований социального психолога Джозефа П. Форгаса из Университета Южного Уэльса в Сиднее. Они показали, что люди лучше запоминают интерьер магазина и подробности происходящего, когда на улице стоит дрянная погода, а настроение у них — не очень. Форгас также продемонстрировал, что мы склонны принимать более взвешенные решения и выносить более здравые суждения в грустном настроении, чем в приподнятом. Согласно его исследованиям 2007 и 2013 годов, грусть помогает нам лучше коммуницировать, быть убедительнее и обращать больше внимания на детали и противоречия.
Это не означает, что нужно искусственно вызывать в себе состояние грусти, ныть и жаловаться. Просто стоит помнить, что в плохом настроении мы можем выполнить более сложные задачи, проявить больше упорства и трудолюбия, поскольку эта эмоция держит нас в состоянии готовности к отражению ударов судьбы. Она заставляет нас исследовать себя и оценивать свое положение в этом мире.

Простая способность справляться со сложными эмоциями может повысить уровень удовлетворенности собственной жизнью. Несколько лет назад проводилось исследование, результаты которого были опубликованы в журнале Emotion. В нем приняли участие 365 эмоционально стабильных людей в возрасте от 14 до 88 лет; участникам выдали смартфоны с приложением, в которое нужно было в течение трех недель ежедневно заносить ответы на вопросы о своем эмоциональном состоянии.

Выяснилось, что низкую удовлетворенность своей жизнью показывали те участники, кто сообщал о дурном настроении и считал, что негативные эмоции вредны и мешают счастью. Те же участники, кто не видел в негативных эмоциях ничего плохого, оставались удовлетворены своей жизнью, даже находясь в дурном расположении духа.

Для нас вполне естественно не отделять негативные эмоции от позитивных. Чарлз Дарвин в своей работе «Выражение эмоций у человека и животных» предвосхитил грядущую бесплодную погоню за счастьем: он писал, что нам необходимо внимательно относиться к своим чувствам, поскольку эмоции влияют на наши действия и на нас самих. Страх и злость могут сделать человека замкнутым, а сексуальная активность — более открытым. Но в эволюционном смысле эмоции на обоих полюсах важны лишь в вопросе достижения главных целей — выживания и размножения. Сами по себе эмоции бессмысленны: очень приятно съесть вкусное пирожное, но чувство счастья, которое мы испытаем при этом, не имеет никакого значения в масштабах эволюционных процессов. Иными словами, наше стремление достичь счастья любой ценой — это наследство от наших далеких предков, которым для выживания нужно было искать наиболее калорийную пищу. Счастье — это не конечная цель, а лишь путь к ней.
Искать одни лишь удовольствия и стремиться всегда пребывать в отличном настроении — это ложный путь к удовлетворению. Нам нужен ясный разум, только так мы сможем контролировать свои чувства и справляться с отрицательными переживаниями, которые неизбежно будут возникать — всё, как завещали эпикурейцы.
Судя по всему, культ счастья — это типичный для англо-американской культуры феномен. Во-многом он сформировался благодаря общественному запросу на подавление негативных эмоций. По сравнению с теми же французами, чья культура допускает наслаждение жизнью без погони за счастьем, англичане и в гораздо большей степени американцы считают необходимым «держать лицо»: американцы преувеличенно жизнерадостны, а британцы преувеличенно сдержанны.
Отрицание и маскировка негативных эмоций становится важным культурным требованием. В этой парадигме мышления тот, кто испытывает отрицательные чувства, что-то не то думал или не те действия совершил.
За это приходится расплачиваться. В книге психолога Брока Бастиана The Other Side of Happiness: Embracing a More Fearless Approach to Living говорится, что представитель западной культуры в 4–10 раз более склонен к развитию клинической депрессии или тревожности, чем представитель культуры восточной. По словам автора, в Китае и Японии принято воспринимать и позитивные, и негативные эмоции как естественные человеческие проявления; счастья не нужно искать, а с несчастьем не нужно бороться.
Желание заменить негативные эмоции позитивными делает нас беззащитными перед рекламными манипуляциями — теми, на которых специализировался скандальный Уотсон. Но это желание в нашей культуре возникло не из ниоткуда. Для бизнеса вера людей в то, что над счастьем нужно работать, — серьезный стимулирующий фактор. Счастливые работники на 12% более продуктивны. У Google есть должность главного менеджера по счастью. Люди хотят покупать товары «для счастья». А Американская психологическая ассоциация недавно выпустила пятое издание «Диагностического и статистического руководства по психическим расстройствам». В нем указано, что если человек испытывает подавленные чувства более двух месяцев, следует рассмотреть лекарственную терапию.
Тем временем технологии маркетинга и нейроэкономики стремительно развиваются.

Уже сейчас на рынок выходят технологии сканирования лиц покупателей, позволяющие определять их эмоции; в ближайшем будущем реклама необходимых нам товаров будет преследовать нас на всех цифровых платформах; потом, скорее всего, будут найдены способы воздействия на наши центры удовольствия, чтобы мы купили конкретный продукт.

В конце концов, фейсбук уже отлично манипулирует настроением пользователей с помощью персонализированной новостной ленты.
Если мы позволим собой манипулировать, то поставим под угрозу не только наши кошельки, но и себя самих. Стремление получать быстрые эмоции от нового товара или очередного лайка приводит лишь к чувству одиночества.
knife.media