Даже если оставить за скобками карантин и его неудобства, в жизни есть масса вещей, которые бесят или как минимум выводят из душевного равновесия. Очень легко сорваться на детей или даже кота, не говоря уж о ситуации, когда случается какая-нибудь очередная вопиющая несправедливость. Как тут не написать что-нибудь гневное в фейсбуке!
В третьем выпуске нашего философски-мистического подкаста главный редактор Arzamas Филипп Дзядко и филолог Максим Калинин обсуждают, как совладать с приступами раздражения по самым разным поводам. И, как всегда, сирийские мистики подсказывают довольно парадоксальный путь. Оказывается, что если научиться управлять своим гневом, то можно обратить эту изматывающую эмоцию во благо.
А еще! В ближайший четверг, 23 апреля, в 19:00 ведущие подкаста встретятся в прямом эфире в нашем инстаграме — и обсудят, как сирийские мистики (а также первые христиане) отмечали Пасху. Не пропустите!
Будьте мужественны, но не гневливы. Слушайте подкаст «Отвечают сирийские мистики» везде: в «Радио Arzamas», «Вконтакте», на «Яндекс.Музыке», в Apple Podcasts, Spotify, Сastbox и других приложениях для подкастов.
Этот подкаст мы делаем вместе с «Лабораторией ненужных вещей» и благотворительным фондом «Познание».
Метка: радость
Mistä apua itsetuhoisiin ajatuksiin?
Korona sai jopa 90 000 suomalaista miettimään itsemurhaa, kertoo tuore tutkimus – oma koira pelasti Janne Keinäsen, kun hän halusi tappaa itsensä
Janne Keinäsellä on viesti kaikille itsetuhoisia ajatuksia hautoville. Hän aikoi muutama vuosi sitten tappaa itsensä, mutta keksi keinon päästä eroon synkistä ajatuksista.
–En uskaltanut ajaa autolla ilman, että koirani oli mukana. Pelkäsin ajavani muuten päin rekkaa tai kalliota. Koiran takia en voinut tehdä niin, koska halusin sille vain hyvää.
Näin 42-vuotias Janne Keinänen ajatteli muutama vuosi sitten.
Aluksi itsetuhoiset ajatukset tulivat mieleen hetkittäin. Sitten ne alkoivat vahvistua ja tuntua loogisilta.
– Minulla oli tapana miettiä kaikki huonot ominaisuuteni valmiiksi. Jos kuka tahansa huomautti jostain, vaikkapa hupparin rispaantuneesta hihasta, ajattelin, että nyt ihmiset huomaavat miten huonot vaatteet minulla on ja että pidän huonosti huolta itsestäni. Se vahvisti negatiivisia ajatuksia.
Lopulta itsemurha-ajatuksista muodostui selvä suunnitelma.
– Tiesin hyvin tarkkaan miten, missä ja milloin teen itsemurhan. Suunnittelin, miten teen sen niin, ettei kukaan löytäisi minua. Halusin, ettei homma jää yritykseksi.
Synkkien ajatusten taustalla oli asioita, jotka Keinänen oli jättänyt menneisyydessään käsittelemättä.
Janne Keinäsen mukaan lääkkeet lähinnä sumensivat ajattelua eivätkä niinkään parantaneet oloa.Kalle Purhonen / Yle
Vuonna 2010 Keinäsen avoliitto päättyi yllättäen vaikeaan eroon.
Kavereita tai harrastuksia ei juurikaan ollut, päivät kuluivat 16-tuntisia työvuoroja tehdessä. Vuoden 2010 lopulla mies poltti itsensä loppuun.
– Sain terveyskeskuslääkäriltä burnout-diagnoosin ja mielialalääkkeet. Makaillessani yksin asunnollani mieleen nousivat väkivaltainen lapsuus, koulukiusaaminen, yksinäisyys ja kaikki epäonnistumiseni. En pystynyt käsittelemään kaikkea kerralla.
Keinänen alkoi saada paniikkikohtauksia ja hän pelkäsi sosiaalisia tilanteita. Silloin mieleen tulivat ensimmäisen kerran itsetuhoiset ajatukset. Niitä alkoi tulla täysin arkisissa tilanteissa: kaupassa, televisiota katsellessa, syödessä tai koiraa ulkoiluttaessa.
Synkät ajatukset tulivat yllättäen, mutta Keinänen ei osannut pelästyä niitä.
– Se tunne oli niin kokonaisvaltainen, että se tuntui loogiselta. Tietenkin minun pitää tehdä jotain itsetuhoista, koska olen niin huono ja arvoton.
Etenkin nuorilla itsetuhoisia ajatuksia
Suomessa tehdään vuosittain noin 800 itsemurhaa. Itsemurhaa yrittäviä arvioidaan olevan noin 10 000–30 000. Koronaviruspandemia on heikentänyt suomalaisten mielenterveyttä entisestään.
Suomen Mielenterveys ry:n (Mieli) tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 90 000 suomalaisella on ollut itsetuhoisia ajatuksia koronakevään ja -kesän aikana.
– Pandemia vaikuttaa niin moneen elämän osa-alueeseen. Yhtäkkiä eristäydytään kotiin, ei nähdä ihmisiä, arjen tuki töissä ja opiskelussa jää pois, kertoo Mieli ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen.
Heikentynyt mielenterveys ja itsetuhoiset ajatukset korostuivat kyselyn mukaan erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 000 suomalaista. Otos sovitettiin vastaamaan valtakunnallisesti suomalaista väestöä iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan.
Kukkonen on huolissaan siitä, että apua mielenterveysongelmiin on ollut korona-aikana saatavilla epätasaisesti.
– Monet terveydenhuollon toiminnot ajettiin alas hyvin nopeasti. Esimerkiksi lähetteiden kirjoittamista siirrettiin eteenpäin ja hoitosuhteet eivät alkaneet suunnitellusti. Vertaistukiryhmät on monille elintärkeitä. Kun ne jäivät pois, tilalle ei jäänyt mitään.
Kukkosen mukaan poikkeusolojen aikana ihmiset eivät uskaltaneet hakea tarvitsemaansa apua päivystyksestä. Sen sijaan matalan kynnyksen palveluissa, joita pystyy käyttämään kotoa käsin, yhteydenotot lisääntyivät voimakkaasti.
– Aikaisemmin kriisipuhelimeen tuli yhdeksän itsetuhoista puhelua päivässä. Kesän aikana niitä tuli 20, Kukkonen sanoo.
Miehet eivät hae apua
Tilastokeskuksen mukaan kolme neljästä itsemurhan tehneestä on mies (siirryt toiseen palveluun). Itsemurhan tehneiden miesten keski-ikä on 48 vuotta.
Suomen Mielenterveys ry:n tuoreeseenkyselyyn vastanneista itsemurhaa joskus vakavasti miettineistä miehistä 52 prosenttia ei ole hakenut apua itsetuhoisiin ajatuksiinsa.
Myös Janne Keinänen viivytteli avun hakemista.
– Turpo-koira oli ainoa syy miksi poistuin asunnosta, edes siihen lähimetsään ja kauppaan. Koiran läsnäolosta oli myös apua. Oli luottokaveri, kenelle purkaa fiiliksiä, joita ei kenellekään muulle uskaltanut.
Millään muulla ei ollut Keinäselle mitään merkitystä.
– Vaikeinta oli myöntää itselleen, että tarvitsee apua. Olin pitkään todella synkissä vesissä, vaikka olisin voinut säästää reilusti aikaa kertomalla esimerkiksi kavereilleni omista itsetuhoisista ajatuksistani.
Lopulta Keinänen haki apua keskussairaalan päivystyksestä.
– Koin epäonnistuneeni täysin elämässä joka aspektilla. Jossain oli kuitenkin jäljellä pieni kipinä, että vielä pitää vähän jaksaa, joten menin päivystykseen.
Janne Keinänen on aina ollut luonteeltaan sinnikäs. «Jos olisin keskellä täysin pilkkopimeää metsää, enhän minä jäisi siihen istumaan, vaan lähtisin johonkin suuntaan kunnes vastaan tulee tie tai tilanne muuttuu.»Kalle Purhonen / Yle
Päivystyksestä mies kuitenkin käännytettiin pois.
– Sairaanhoitaja sanoi, että nämä asiat eivät kuulu meille, täältä ei löydy apua sinulle. Nyt se tuntuu hassulta, koska alle 50 metriä päivystyksen vastaanotosta on mielenterveyspäivystyksen vastaanotto, josta olisin voinut saada apua, jos minut olisi ohjattu sinne.
Päivystyksen reaktio vahvisti Keinäsen arvottomuuden tunnetta.
– Tavallaan sisuunnuin, että pitää sitten itse hoitaa tämäkin.
Keinänen selvitti, mistä voisi saada apua ja asteli seuraavana arkipäivänä mielenterveyspäivystykseen. Hänellä on pelkkää hyvää sanottavaa mielenterveyspäivystyksestä.
– Siellä ei vähätellä asiaa eikä sieltä tule hullun leimaa papereihin.
Mieli ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkoselle tilanne on tuttu. Hän kertoo, että avun saaminen sairaalan päivystyksestä on sattumanvaraista.
– Se riippuu alueesta ja jopa vastaanottavasta henkilöstä.
Ajatukset väkisin pois itsemurhasta
Janne Keinäsen mukaan hänen paranemisensa alkoi, kun hän itse oivalsi, että vika on hänen ajattelussaan. Hän sai terapeutilta tilanteeseensa uusia näkökulmia, jotka auttoivat häntä työstämään ajatusmaailmaansa.
– Koen, että oma pää pitää korjata sisältäpäin. Ulkoa ei voida kuin vähän ohjata. Itsetuhoiset ajatukset ovat kuitenkin vain ajatuksia, jotka eivät itsessään ole yhtään mitään. Jos nyt ajattelen, että tähän huoneeseen tulee höyryveturi, niin ei tule.
Keinänen on myös oppinut tunnistamaan omat tunteensa.
– Jos minua nyt harmittaa, pitää miettiä, mitä ajatus aiheuttaa harmituksen. Kun löydän sen asian, vaihdan sen ja ajattelen jotain muuta.
Alkuun itsetuhoisten ajatusten tultua mieleen Keinänen ajatteli väkisin mitä tahansa muuta.
– Kerta toisensa jälkeen sinnikkäästi pohdin esimerkiksi avaruutta. Siitä keksi aina jotain mietittävää. Tärkeintä oli jatkaa avaruuslennon miettimistä, vaikka ahdistus pomppasi mieleen. Lopulta ahdistukselle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin jäädä taka-alalle.
Nykyisin Lappeenrannassa asuva Keinänen käy viikoittain terapiassa. Lääkkeitäkin hän kokeili, mutta niistä ei ollut apua.
– On todella vaikeaa yrittää opettaa omaa päätä ajattelemaan eri tavalla. Olen kuitenkin oppinut käsittelemään omia tunteitani ja pystyn nyt kokemaan myös synkät tunteet, mutta niiden vietäväksi ei tarvitse mennä.
Vähän aikaa sitten Keinänen joutui viemään yli 13-vuotiaan Turpo-koiransa lopetettavaksi. Sama koira oli ollut mukana autossa estämässä omistajaansa tekemästä itsemurhaa, kun Keinänen ei uskaltanut lähteä ajamaan ilman sitä.
– Jouduin todella kovasti hallitsemaan itseäni, etten aivan täysin päästä synkkyyttä päälle. Pystyin kuitenkin säilyttämään toimintakykyni ja viemään koiran eläinlääkärille, vaikka siellä murruinkin.
Nyt Keinäsellä on uusi koira, 12 viikkoa vanha amstaffinpentu Pipsa.
«Minulle kuuluu oikein hyvää»
Itsetuhoisia ajatuksia Keinäsellä ei ole ollut kolmeen vuoteen.
– Minulle kuuluu oikein hyvää. Tiedän, että viisi vuotta sitten olisin löytänyt tästä hetkestä paljon synkkiä juttuja, mutta nyt minun ei tarvitse niitä miettiä.
Hän kannustaa muitakin hakemaan apua rohkeasti.
– Se on kaiken sen vaivan arvoista. Ei pidä lannistua, vaikka juuri tänään olisi todella synkkää.
Stressiä ei voi järkeillä pois.
Epävarmuus ja erilaiset kriisit nostavat esiin tunteita ja ajatuksia, joita ei haluaisi kohdata. Akuutin radiotoimittaja Minna Korhonen etsii syksyn aikana työkaluja muutokseen. Tuoreissa radiojaksoissa pohdimme psykologin avulla keinoja, joiden avulla itsensä voi auttaa erilaisten ongelmien yli.
Kun mieleen nousee hankalia tunteita ja ajatuksia, koko keho kiristyy ja stressi nousee. Tunnekartoista näkee, missä kohtaa välkkyvät hätävalot, kun ärsyttää, ahdistaa tai pelottaa.
Vaikka olemme sidoksissa älylaitteisiin ja saamme tietoa enemmän kuin koskaan, tekniikka ei selvitä puolestamme vaikeita tunteita eikä mieltä rassaavia ajatuksia. Jos tunteita pidättelee liian pitkään, sieltä ne pulpahtavat pintaan heti, kun hellitämme hetkeksi. Korona on pakottanut meidät kohtaamaan omassa elämässä olleet käsittelemättömät asiat ja samalla itsemme.
Hyvä taito on opetella tunnistamaan kehon vallanneen stressin ja ottaa se hallintaan. Akuutin tuoreissa radiojaksoissa käydään tänä syksynä läpi keinoja, joilla se onnistuu.
Kuuntele
Osaatko kuunnella, kun kehosi kertoo olevansa hälytystilassa?
Ihminen joutuu taiteilemaan itsensä kanssa jatkuvasti. Toiveet, halut, pettymykset ja muutokset aiheuttavat sisuksissa sekamelskan, jota voi yrittää hallita järkeilemällä, mutta silloin keho unohtuu.
Eloonjäämisestä vastaavat aivon hermoston osat ei ymmärrä puhuttua kieltä. Ainoa tapa vaikuttaa aivoihin on tehdä arjesta tasaista.
Vaikeissa elämäntilanteissa käy välillä niin, että olemme itse tulppana muutokselle ja jumitamme uskomuksissa, jotka eivät pidä paikkaansa. Aina emme vain tajua sitä. Silloin toistelee itselleen, että en pysty, jaksa enkä edes osaa, eikä tästä muutenkaan tule mitään. Sisäinen lannistava kanava on jatkuvasti päällä, vaikka sen voisi kääntää paremmalle taajuudelle.
– Yleensä se on mulla sellainen lause, että kylläpäs mä olin tyhmä, kertoo psykologi Liisa Uusitalo-Arola.
– En ole itsekään aina ollut valoisa, joten olen itsekin joutunut opettelemaan kannustavaa puhetta.
Ihimisen aivot reagoivat erilaisiin uhkiin, todellisiin ja myös kuviteltuihin, ja myös negatiivisiin ajatuksiin. Ei ole siis ihme, että koronan aikaan ja kriiseissä yleensäkin stressi kasvaa, ihan huomaamatta. Jos kierrettä ei pysäytä, päätyy ylivireystilaan, josta palautuminen ei onnistu helposti.
– Liskoaivot menee hälytystilaan, viidakkovalmiuteen, että jostain tulee tiikeri tai jopa mammutti, sanoo psykologi Liisa Uusitalo-Arola.
Hälytystilaan virittyneet viidakkoasetukset voi opetella siis itse säätämään normaalitasolla, ja näin se tapahtuu.
Kuuntele
Tunnista tunteesi ja vapauta itsesi kiristävistä ajatuksista
Yritätkö muuttaa maailmaa tai toisten käyttäytymistä ajatuksen voimalla? Tätä me kaikki olemme kokeilleet, mutta siitä syntyy vain stressiä ja pahaa mieltä, sillä todellisuus ympärillämme harvon muuttuu toivomaksemme. Ainoastaan keho ja mieli kiristyvät ja huomio alkaa kiinnittyä pelkästään ongelmiin. Tällöin on vaikea nähdä uusi näkökulmia ja ratkaisuja ja sitä huomaa olevansa solmussa.
Psykologi Tony Dunderfeltillä on tehokas keino vaikeiden tunteiden työstämiseen. Sen avulla huomaa, että tunteet eivät ole lopullisia totuuksia asioista, vaan ne kertovat ihmisen ja asian välisestä suhteesta. Hän vertaa tilannetta kiveen -– se on luonteeltaan objektiivinen, mutta tunne, joka ihmisellä kivestä on, on luonteeltaan subjektiivinen. Kivi pysyy kivenä, vaikka ajattelisi tai tuntisi sitä kohtaa mitä vain.
Ihmisen suhtautuminen kiveen ei johdu siis siitä itsestään, vaan hänen menneisyydessään muodostuneista toimintamalleista. Omaa asennettaan kiviin voi muuttaa, mutta se vaatii harjoittelua.
Tunteiden tunnistaminenkaan ei ole helppoa, sillä niitä on usein monta päällekkäin. Vihan taustalla voi olla pelkoa tai surua tai molempia. Suurien tunteiden kokeminen voi olla pelottavaa ja halu ohittaa ne on suuri, mutta jos niitä yrittää välttää, ne vahvistuvat.
Tärkeää on varmistaa suurien tunteiden kohdalla, että pääsee niistä myös pois, kun alkaa tuntua pahalta. Siinä auttavat mielikuvat, jokin turvapaikka mielessä, johon voi tarvittaessa vetäytyä.
Mielikuva voi olla jokin tuttu ja mieluinen paikka, metsä, lapsuuden maisemat, jokin hauska hetki ystävien kanssa tai ystävällisen ihmisen kasvot. Taukoa itsestään saa myös kuuntelemalla musiikkia tai katsomalla mieluisaa elokuvaa.
Tunteitaan ja itseään ei kuitenkaan voi paeta jatkuvasti. Niiden pidättely aiheuttaa vain lihasjännitystä ja hampaiden kiristelyä.
– Tunteet on kohdattava ja koettava, järkeily ei auta, vaikka sitäkin tiettyyn pisteeseen asti tarvitaan.
Opeta mielesi hallitsemaan ikäviä ajatuksia
Selfhelp oppaat pursuavat melkein kyllästymiseen asti armollisuutta ja myötätuntoa itseä kohtaan, eikä syyttä. Ihminen saattaa olla tietämättään tai tietoisestikin, ankara ja lannistava itselleen. Pidemmän päälle se estää etenemästä haluttuun suuntaan.
Oli asenne sitten positiivinen tai negatiivinen, se synnyttää tietyn suuntaisia ajatuksia, hyviä tai huonoja. Ne puolestaan vaikuttavat paitsi mielentilaan, myös kehoon. Psykologi Liisa Uusitalo-Arolalla on hyviä työkaluja toistuviin, itseä lannistaviin ajatuksiin.
Samalla voi muistuttaa itseään, että tietyt itseä koskevat asenteet ja ajatukset ovat syntyneet jossain vaiheessa elämää, jolloin ne ovat ehkä olleet tarpeen. Jossain vaiheessa ne ovat muuttuneet muka totuudeksi, joka ei pidä enää paikkansa.
Kuuntele
Opettele käsittelemään tiukat tilanteet ilman stressiä
Stressinkin voi muuttaa sisäiseksi voimavaraksi. Kuulostaa ehkä itsehoito-oppaiden iänikuiselta mantralta, mutta tästä on selvää näyttöä. Utahin yliopiston psykiatrian professori Stanley H.Block on tutkinut stressinhallintaa ja luonut MBB Mind-body bridging menetelmän. Se on mielen ja kehon yhteistoimintaa tutkiva lääketieteen haara, jota käytetään yleisesti terapiassa.
Stressi syntyy, kun mielessä pyörii omaan itseä ja kokemuksia liioittelevia ajatuksia. Tällöin ihmisen identiteettijärjestelmä eli aivojen oletusverkosto on yliaktiivinen. Kun se on aktiivinen, tietoisuus kapenee ja on vaikea reagoida tilanteisiin.
Ajatuksiinsa voi suhtautua kuin radiolähetykseen, Voi kysyä, johtavatko ne minua oikeaan suuntaan, kannattaako niitä märehtiä.
Jos mielessä pyörii miljoona hoitamatonta asiaa ja olo on kireä ja voimaton, se vaikuttaa koko kehoon ja jokaiseen soluun. Tällöin ihminen on itse ajanut itsensä stressaantuneeseen olotilaan, vaikkei sitä uskoisi.
MBB menetelmällä sekä muilla tietoisuustaidoilla, kuten mindfulness-harjoituksilla, saa oman identiteettijärjestelmän lepotilaan ja pystyy käsittelemään paremmin jokapäiväiset stressitilanteet. Todellisuus ei muutu toiseksi, mutta oma suhtautuminen siihen muuttuui. Oman psyykisen hyvinvointinsa puolesta voi tehdä paljon, mutta joskus on myös syytä hakea ulkopuolista apuakin.
Kuva: Minna Korhonen
Näin vaikeiden ajatusten irtipäästäminen vaikuttaa jaksamiseen
Kehoa ja mieltä piinaavat jännitystilat hellittävät, kun päästää irti ongelmallisista tunteistaan ja ajatuksistaan sekä opettelee tiedostamaan mitä päässään pyörittelee ja miten se heijastuu kroppaan. Opettele tunnistamaan olkapäällä istuva vaatija tai lannistaja, jolle mikään ei riitä, vaikka mitä tekisit.
Kun kohtaa ja hyväksyy oman ajatusmaailmansa ja tunteensa sellaisena kuin ne ovat, saa omat voimavarat käyttöön.
Tällöin saa työkalut tiukkojen tilanteiden luoman jännityksen ja stressin purkamiseen, eikä unohda sitä, että välillä elämä ryntää päälle ja liskoaivot aktivoituvat hälytystilaan.
– Sisällämme on jatkuva jännite, joka syntyy siitä, että haluamme ja tavoittelemme aina jotakin. Sisällämme on hässäkkä, joka ei katoa, mutta tulemme paremmin toimeen sen kanssa, sanoo psykologi Liisa Uusitalo-Arola.
yle.fi
