Метка: творчество

Käsityöt ovat Karoliina Erkinjuntille työ ja elämäntapa. Hän saa käsitöistä paljon hyvää oloa ja tunnistaa niiden suuren merkityksen hyvinvoinnilleen. Käsityötieteen professori Sirpa Kokko sanoo maailman tutkimisen käsillä tehden olevan ihmiselle luontaista.

– Olen joskus miettinyt, että mitä ihmiset tekevät sillä ajalla, kun eivät tee käsitöitä, pohtii tekstiilisuunnittelija Karoliina Erkinjuntti. 

Erkinjuntti on tehnyt käsitöitä pienestä pitäen. Varhaisimmat muistot ovat lapsuudessa tehdyt ompelukuvat sekä päiväkodissa opitut ristipistotyöt. Jo koululaisena Erkinjuntti piti koko suvun jalat lämpiminä tekemillään villasukilla. Hän on myös nuoresta asti suunnitellut neuleisiin omia kuvioita ja sanookin muokkaavansa myös valmiista ohjeista usein hieman omannäköisiään. Käsityöt ovat hänelle elämäntapa ja nykyään myös työ. 

Erkinjuntti on Taito Lappi -yhdistyksen erikoisneuvoja, joka ohjaa asiakkaiden toimintaa yhdistyksen kutomossa, vetää käsitöiden lyhytkursseja ja suunnittelee käsityöohjeita. Lisäksi hän tekee neule- ja kuosisuunnittelua yrittäjänä. Elämä ilman käsitöitä tai kuosien piirtämistä tuntuu hänestä mahdottomalta ajatukselta. 

– Vaikka se on työtä, niin se tuo paljon hyvää oloa ja hyvää mieltä, Erkinjuntti sanoo. 

Käsitöiden tiedetäänkin vaikuttavan positiivisesti ihmisten hyvinvointiin. Käsityötieteen professori Sirpa Kokko Itä-Suomen yliopistosta on perehtynyt aiheeseen ja tutkinut sitä erityisesti ikäihmisten parissa. 

Monet käsityöharrastajat kertovat käsitöiden tarjoavan mahdollisuuden rentoutua ja keskittyä. Ne myös Kokko nimeää ensimmäisenä käsitöiden tekemisen hyvistä vaikutuksista. 

– Käsityöhön keskittyminen suunta ajatukset pois ikävistä asioista tai jopa kivusta. Se auttaa näin rentoutumaan ja vähentää myös stressiä, Kokko sanoo. 

Käsitöitä tehdessä työn edistymisen ja oman käden jäljen näkeminen on palkitsevaa. Kokon mukaan siitä saadut oppimisen ja onnistumisen kokemukset vahvistavat itsetuntoa ja positiivista minäkuvaa. 

– Tietysti käsitöihin liittyy myös vastoinkäymisiä, mutta nekin voi kääntää voitoksi. Siinä kehittyy pitkäjänteisyys. Kun ongelman on saanut ratkaistua, syntyy taas onnistumisen kokemus. 

Käsityöt tuovat ihmisiä yhteen

Käsityöt saatetaan helposti mieltää yksinäiseksi tekemiseksi, mutta niiden ääreen on aina myös kokoonnuttu. Erilaiset käsityöpiirit ja -kurssit ovat tuoneet ihmisiä samaan tilaan puhumaan niin käsitöistä kuin muistakin asioista. Nyt rinnalla ovat myös sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa toimivat käsityöryhmät. 

– Ryhmät voivat tarjota ihmiselle kokemuksen, että kuuluu johonkin. Ne ovat myös paikkoja, joissa saa oman työnsä esille ja voi tulla nähdyksi, Kokko sanoo. 

Käsityöt ovat myös tapa kanavoida luovuutta ja ilmaista itseään värein ja kuvioin. Harmaa villapaita lämmittää yhtä paljon kuin värikäs ja kuvioitu, mutta oman luovuuden ilmaisusta syntyy mielihyvää. 

Valmiiden töiden ja oman luovuuden esittelyn lisäksi ryhmissä voi kysyä apua, ja ongelmia ratkotaan yhdessä. Iloa tuottaa myös se, kun voi jakaa osaamistaan. 

Kokko pitää merkittävänä hyvinvoinnin edistäjänä myös sitä, että käsityöt ovat niiden harrastajille vapaaehtoista toimintaa. 

– Ne ovat vastapainoa elämän vaatimuksille, jotain, mihin ihminen itse valitsee käyttää aikaa. Sillä tavoin ne tarjoavat myös kokemuksen oman ajan ja toiminnan hallinnasta. 

Korona-aika loi käsityöbuumin

Vielä muutama vuosi sitten käsitöiden harrastaminen oli tutkimusten mukaan laskussa. Koronavuosina käsityöt ovat kuitenkin jälleen kasvattaneet suosiotaan ja synnyttäneet suoranaisen buumin. Kokko arvelee, että uudenlainen tilanne ja sen aiheuttama epävarmuus saivat ihmiset hakeutumaan käsitöiden pariin, juuri aiemmin mainittujen hyvinvointiin vaikuttavien asioiden toivossa. 

– Ihmiset eivät halunneet koko ajan ajatella koronan uhkaa, ja käsityöt tarjosivat mahdollisuuden keskittyä johonkin muuhun. Varmaan haluttiin myös tehdä jotain käsillä ja saada jotain näkyvää aikaiseksi, Kokko sanoo. 

Kokko kuvailee käsitöiden tekemistä ikään kuin tilana, johon voi palata. Se on käsityön harrastajille eräänlainen turvapaikka. 

Kyse ei ole myöskään uudesta ilmiöstä. Kokko sanoo, että ihmiselle on luontaista tarttua maailmaan käsillä. 

– Sillä tavallahan olemme rakentaneet maailmaa ammoisista ajoista lähtien. 

Kokon mukaan käsityöt ovat tekijälleen tapa kanavoida tunteitaan kriisitilanteessa, mutta myös tapa auttaa muita. Maaliskuussa alkanut sota Ukrainassa on jälleen saanut ihmiset tarttumaan puikkoihin ja osallistumaan erilaisiin hyväntekeväisyyskeräyksiin itsetehdyillä käsitöillä. Esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin Apupupu-kampanja keräsi viime keväänä neulepupuja sotaa pakeneville lapsille. 

Kokko ei usko, että buumi olisi nopeasti ohimenevä, sillä Suomessa käsitöiden arvostaminen on aina ollut kulttuurisesti vahvaa. 

– Käsityö on säilynyt kouluissa oppiaineena ja käsityötaitoa arvostetaan. Suomessa käsityöinto on varmaan ollut koko ajan olemassa, nyt se on vain vielä vahvistunut, Kokko sanoo. 

Käsityöpajojen ohjaaja näkee hyvinvointivaikutukset työssään

Karoliina Erkinjuntti ajattelee käsitöiden tekemisellä olevan positiivinen vaikutus hyvinvointiin pienemmissäkin huolissa ja näkee sen myös työssään. 

– Asiakas saattaa kertoa, että on ollut huono tai raskas päivä, mutta kiva tulla kutomoon tai kurssille, Erkinjuntti kertoo. 

Hän ajattelee, että käsityöt ovat hyvin konkreettista tekemistä ja monille mahdollisuus irrottautua omasta työstä. 

– Jos on istunut koko työpäivän tietokoneen ääressä ja tuntuu, ettei mikään oikein valmistu, on ihana tehdä jotain käsinkosketeltavaa ja nähdä, miten vaikka matto valmistuu rivi kerrallaan. 

Erkinjuntille käsityöt ovat työtä, mutta hän tekee niitä myös vapaa-ajallaan. Joskus työn ja vapaa-ajan erottaminen voi olla haastavaa. 

– Siinä tekee vähän koko ajan ajatustyötä. Neuloessa saatan innostua, että tästä voisikin tulla kiva ohje kurssille. 

Käsityöt itsessään eivät kuitenkaan ole kääntyneet stressin aiheuttajiksi edes töissä, vaan sitä aiheuttavat lähinnä deadlinet. 

– Luovaa mieltä on vaikea aikatauluttaa. Joskus on sellaista pakkotyöstämistä, kun deadline lähestyy, eikä meinaa olla ideaa. 

Erkinjuntti tunnistaa käsitöiden tekemisellä olevan iso merkitys myös hänen oman mielensä hyvinvoinnille. 

–Käsitöitä tehdessä voin prosessoida ajatuksia tai toisaalta saada ajatukset muualle, kun keskityn johonkin ohjeeseen. Se on hyvin meditatiivista ja tuottaa minulle paljon hyvää oloa. 

Tutustu Mielenterveyden keskusliiton ja Taitoliiton Pipo joka tuulelle -yhteistyökampanjaan, ja tartu puikkoihin tai virkkuukoukkuun. Pipo joka tuulelle -kampanjapipon on suunnitellut Karoliina Erkinjuntti. Ohjeet kampanjapipoon ja pipokisaan löydät täältä! 

https://www.mtkl.fi/