Рубрика: ДА!-группа

Опубликовано от — Оставить комментарий

Практика работы с обидами.

Практика работы с обидами1. Обиды легко удаляются выплакиванием. Пока обида свежа — плачьте! Не сдерживайте слез, ваше здоровье дороже гордости. (В принципе, конечно, некоторые выберут гордость и доведут себя до инсульта — и так бывает).
2. «Подушка для битья». Спать на ней нельзя никому — ни вам, ни кому другому. Подушку эту положено бить. Лупите по ней изо всех сил, так, как бы вы хотели побить обидчика! Выплесните всю негативную энергию, выскажите подушке все, что хотели бы высказать обидчику. Помните — невозможно простить, сдерживая негативную энергию обиды в себе!
3. Выговаривания на воду. Сядьте на берегу реки и расскажите речке всю свою боль и печаль. Смотрите туда, куда утекает вода и рассказывайте, как вам больно и обидно, как вы страдаете.
Поверьте — река унесет много ваших обид, это проверенное средство. Если реки нет поблизости — можно открыть кран в ванной и — вперед.
4. Криком. Пойдите в совершенно пустое место и если ваша обида превратилась в злость — выкричите эту злость, орите изо всей мочи! Материтесь, кричите неприличные слова, , что приходит на язык, ничего не сдерживайте и не контролируйте. Вложите в крик всю негативную скопившуюся энергию.
Я знаю людей, которые орут дома, в ванной, покуда нет никого дома. Не обращая внимания на то, что могут услышать соседи — ну так здоровье то дороже гонора?
5. Выписываем обиду. Сядем и возьмем лист бумаги и ручку. Писать ТОЛЬКО от руки! Пишем число, месяц, год, время. И начинаем писать все, что накипело на сердце, что тревожит и не дает покоя. Заканчиваем, когда закончится листок с двух сторон. Другой лист не берем! Это очень важно — в выписывании важна мера. Пишете в конце — заканчиваю, снова время указываете — обязательно. Перечитываете все, что написали. Могут быть очень неприятные ощущения, терпите, это нормально.
Затем сжигаете листок, следя, как он сгорает, как сворачивается бумага, как тают строчки в огне. Так сгорает ваша боль и обида.
6. Самое эффективное и экологичное правило растворения обид — осознанное восприятие. Ущущаем в теле где находится обида, как она выглядит, фиксируем в сознании. Мысленно произносим: «Я тебя вижу, ты относительно меня.» С этими словами «выводим» ее из тела и спрашиваем: «Чему ты пришла меня научить?».
Результат может быть ошеломляющим! За несколько минут не только можно растворить обиду, но и понять великий смысл Жизни, направляющий нас к лучшему.
Американские ученые из Стэнфордского университета доказали, что обида провоцирует многие болезни, причем не только душевные, но и физические. Был проведен опыт, 90% участников которого, долгое время не прощавшие своих обидчиков, наконец-то простили их, и у всех этих людей постепенно начало улучшаться самочувствие. Пропали головные боли и боли в спине, нормализовался сон и восстановилось душевное равновесие. Это достаточно веский повод, чтобы простить обидчиков и «отпустить» свою обиду, не так ли?
Опубликовано от — Оставить комментарий

Masennus on mahdollisuus muutokseen.

Aivokemia muuttuu masennuksen aikana ja ihminen näkee ja kokee asiat eri tavalla kuin aiemmin.Alakulo voi muuttua masennukseksi, jos ei pysähdy kuuntelemaan tunteitaan.
Masennus on luonnollinen reaktio, joka kutsuu pysähtymään ja miettimään ajatusmallejaan uusiksi.
Mieli on maassa eikä mikään kiinnosta. Kielteiset ajatukset valtaavat pään. Tekisi mieli ­jäädä sängyn pohjalle makaamaan, vetää peitto korvien yli ja nukkua pari kuukautta.
Jos hakee apua terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta, saa usein masennuslääkereseptin. Pillerit saattavat helpottaa oireita, mutta eivät vaikuta sen syihin.
Psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti on sitä mieltä, että terveydenhuollossa hukataan usein masennuksen tarjoama mahdollisuus muutokseen.
– Masennus on ihmisen pitkän evoluutiohistorian aikana kehittynyt erityinen mielentila. Se on ­signaali muutostarpeesta siinä ­missä ­nälkä tai jano. Masennuksen aikana aivo­kemia muuttuu ja ihminen näkee ja ­kokee asiat eri tavalla kuin aiemmin.

Luonnollinen reaktio

Juha Lehti puhuu ennen kaikkea luonnollisesta masennusreaktiosta, alakulosta ja surumielisyydestä sekä lievästä masennuksesta. Lääketieteessä pidetään ­normaalina alakuloisuutta, joka kestää alle ­kaksi viikkoa. Lehden mielestä se ei kuitenkaan ­päde kaikkiin.
Jos oireet, kuten väsymys, mielenkiinnon ­lopahtaminen, ruokahalun väheneminen ja itsetunnon lasku, jatkuvat pidempään, kyse on varsinaisesta masennuksesta. Tällöin hyvä hoito voi olla ­ihmisestä ja tapauksesta riippuen yhdistelmä lääke­hoitoa, psykoterapiaa, liikuntaa ja ­sosiaalista tukea.
Lehti ei suhtaudu lääkkeisiin yksiselitteisen kielteisesti. Hänestä on kuitenkin tärkeää, että ihminen kuuntelee masennuksen viestiä. Sairaudella on myös sosiaalinen ulottuvuus. Alavireiseltä kannattaa kysyä: Mitä voin tehdä hyväksesi?
Masentuneen on puolestaan tärkeää ottaa apu vastaan eikä eristäytyä muista.
– Länsimainen kulttuuri ja lääketiede ovat hyvin yksilökeskeisiä. Meillä Suomessa korostetaan yksin pärjäämistä. Perhe ja lähipiiri on kuitenkin tärkeää saada mukaan. ­Ihminen tarvitsee toisten tukea, Lehti sanoo.

Kutsu muutokseen

Lehden mukaan masennus liittyy tilan­teisiin, jolloin ihmisen täytyy ­ajatella, tuntea tai tehdä asiat eri tavalla kuin aiemmin. Elämässä on ehkä tapahtunut jotakin, mikä pakottaa miettimään asiat uusiksi: välirikko, työpaikan menetys tai läheisen sairastuminen.
Mikään yleinen reaktio, ­kuten masen­nus tai ahdistus, ei ole olemassa sattu­malta. Niillä on oma tehtävänsä elämässä.
Ensin tulevat alakulo ja surumielisyys. Jos ei silloin pysähdy miettimään, mistä on kyse, alakulo voi muuttua masennukseksi, joka pakottaa pysähtymään. Ihmisen on siis tärkeä kuunnella tunteitaan. Masennus antaa mahdollisuuden ajatella uudella lailla ja kyseenalaistaa omia ajatuksia ja tulkintamalleja.
Juha Lehti vertaa tilannetta siihen, että autonmoottori hyytyy. Masennus kutsuu purkamaan elämän osiin, kuten rikkinäisen moottorin, löytämään ­sieltä viallisen osan, korvaamaan sen ja ­kokoamaan moottorin sitten uudestaan.
– Masennus on muutosprosessi, joka on tärkeää viedä loppuun saakka. Tällä hetkellä moni kollegani näkee asian toisin ja pitää sitä yksiselitteisesti huonona ­asiana, joka täytyy lääkitä pois. Minusta masennus on mahdollisuus, Lehti sanoo.
– Jos se lääkitään oireettomaksi, tarpeelliset muutokset ihmisen elämässä saattavat jäädä tekemättä ja masennus uusiutuu.
Masennuksen taustalla olevat muutos­tarpeet ovat eriasteisia. Ne riippuvat alakulon laadusta ja syvyydestä. Ne voivat liittyä yksityisiin ihmissuhteisiin, työelämään tai ihmisen sisäisiin säätöihin, kuten tunnelukkoihin ja virheellisiin ajatusmalleihin. Psykoterapia on erinomainen ­keino ­lisätä itsetuntemusta ja oppia uusia ajattelu­tapoja. Se tarjoaa myös hyväksyntää ja sosiaalista tukea, mikä on ­masentuneelle tärkeää.

Uskalla pysähtyä

Juha Lehti kannustaa ihmistä ottamaan vastuun voinnistaan. Vastuuta ei voi vierittää muille. Apua kannattaa hakea, muttei pidä olettaa lääkärin tai muun asiantuntijan tekevän muutostyötä. Kukaan muu ei voi muuttaa ihmisen elämää kuin hän itse.
– Kun ihminen on alakuloinen, hän pysähtyy luonnostaan ja lopettaa mielenkiintoisten asioiden tekemisen, ­koska ne eivät enää tunnu kiinnostavilta. Silloin on hyvä höllätä tahtia, laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja siirtää vähemmän tärkeät asiat syrjään. Masennus on merkki siitä, että nyt on aika käyttää ajattelukykyä ja energiaa johonkin muuhun.
Jotta voi ymmärtää, mitä elämässä ­pitää muuttaa, pitää olla ensin selvillä siitä, mikä on pielessä ja mitä oikeasti haluaa.
Lehti kutsuu masennustaidoiksi ­kykyä pysähtyä, arvioida haasteita, ratkaista ongelmia, analysoida tunteita ja ­tehdä suunnitelma, miten muuttaa omaa ­tilannettaan.
Masentuneen kannattaa tehdä inven­taario, jossa hän kartoittaa elämänsä eri osa-alueet ja pilkkoo ne pienempiin osiin. Terveessä masennusreaktiossa ihminen toimii juuri niin. Hän märehtii ja piehtaroi ongelmissaan. Samalla hän pilkkoo suuria elämän kysymyksiä pienemmiksi ja hioo mielessään vastauksia.
Masentuneena ei ole järkevää keskittyä siihen, mitä ongelmia tila aiheuttaa. Sen sijaan kannattaa pohtia, mitä vaikeuksia elämässä on ylipäätään. Jos suuntaa kaiken huomionsa pahaan oloon, jää jumiin. Lehti pitää tärkeänä tehdä inventaario myös ihmissuhteista. On hyvä käydä läpi lähimmät suhteet ja pohtia, onko niissä perustavanlaatuista epätasapainoa.

Syynää huonot ajatusmallit

Tärkeä osa masennuksesta parantumista on yleensä virheellisten ajattelu­mallien ja uskomusten muuttaminen. Se johtaa automaattisesti tunne­tilojen ja käyttäytymisen muutoksiin.
Psykoterapiasta on usein apua tässä. Myös keskustelut läheisten kanssa saattavat selvittää asiaa. Masentuneen kannattaa kysyä itseltään, onko maailma sellainen, millaisena hän sen näkee. Olenko oikeasti sellainen kuin luulen? Onko minun pakko toimia tietyissä tilanteissa aina samalla tavalla?
– Esimerkiksi ihminen, joka pyrkii jatkuvasti miellyttämään muita, ja suostuu kaikenlaisiin asioihin, mihin ei pitäisi suostua, päätyy usein mahdottomaan ­tilanteeseen. Masennus kutsuu miellyttäjää muuttamaan ajatteluaan ja ­toimintaansa. Sama pätee perfektionistiin, joka masentuu huomatessaan, ettei kaikkea voi kontrolloida.
Inventaarion jälkeen on hyvä tehdä tule­vaisuuden pärjäämissuunnitelma. Siihen voi kirjata, miten aikoo muuttaa elämäänsä, Lehti neuvoo. On tärkeää miettiä, mitä tarvitsee ja kaipaa elämäänsä.
– Potilaitani auttaa usein jo inventaarion tekeminen. Sen jälkeen muutosprosessi nytkähtää luonnollisella tavalla liikkeelle, kun alitajunta ja aivot alkavat käsitellä asioita.

Muutos vie aikaa

Joskus hankalia tunteita täytyy Lehden ­mukaan tuntea riittävän kauan ja tiettyjä asioita kypsytellä pitkään. Näin on erityisesti silloin, jos masennuksen on aiheuttanut jokin suuri menetys, kuten avioero, läheisen kuolema tai vakava sairastuminen. Sopeutuminen muutoksiin ottaa oman ­aikansa. Joku voi toipua parissa ­kuukaudessa, toiselta se voi viedä jopa vuosia.
– Moni masentunut pelkää, että tila jää päälle loppuelämäksi. On kuitenkin normaalia masentua tietyissä olosuhteissa ja elämäntilanteissa. Kun tarvittava muutos­prosessi on viety läpi, masennus poistuu usein itsestään. Sille ei enää ole tarvetta.
Lehden mukaan lievä, lyhytkestoinen alakulo voi olla avuksi ajankohtaisten ongelmien käsittelemisessä ja elämän uudelleen organisoinnissa. Syvempi masennus saattaa olla hyödyllinen tietyistä asioista luopumisessa ja oman ajattelun ja käyttäytymisen syväruoppauksessa.

Masennus kuuluu elämään

Voiko masennusta ennaltaehkäistä? ­Kyllä voi. Tärkeimpinä keinoina Juha Lehti pitää haitallisista ajattelumalleista ja ­uskomuksista luopumista, hyvää sosiaalista tukiverkkoa ja satsaamista niihin ihmisiin, jotka ovat sen arvoisia.
– Ei kannata jatkuvasti pyrkiä olemaan huipputehokas. Elämässä tulee aina vastaan jotain yllättävää. Kun ei käytä kapasiteet­tiaan sataprosenttisesti koko ajan, jää voima­varoja hoitaa ylimääräisiä asioita.
Liikunta ja terveelliset elämäntavat tukevat ihmistä.
Jos masennus lääkitään oireettomaksi, tarpeelliset muutokset ihmisen elämässä saattavat jäädä tekemättä ja masennus uusiutuu.
– Kun on alakuloinen ja masentunut, ­alkoholia tai muita päihteitä ei kannata käyttää eikä puskea väkisin eteenpäin. Silloin on syytä tunnustaa tosiasiat ja ottaa aikalisä, ­pysähtyä ja pyytää apua.
Jos suhtautuisimme masennusjaksoihin luonnollisena ja tärkeänä osana elämää, ­masennukseen liittyvät kielteiset asenteet ja leimautuminen vähenisivät.
– Elämään kuuluu luonnostaan myönteisiä ja kielteisiä tunteita ja mielentiloja, joilla on kaikilla oma tehtävänsä, Juha Lehti sanoo.
– Ajattelemme länsimaissa, että koko ajan pitää nauttia, olla kivaa ja pusertaa mehut irti elämästä. Se on vähän niin kuin ajaisi autoa, joka kääntyy vain oikealle. Sellainen auton ajaminen on loppujen lopuksi hyvin vaikeaa.