В критические моменты сердце властвует над разумом: эмоции руководят нами, когда мы сталкиваемся со слишком важными задачами, решение которых не можем предоставить исключительно интеллекту.
Термин «эмоциональный интеллект» (ЭИ) появился в 1990-х годах. Исследователи Питер Саловей и Джон Майер определили его как группу ментальных способностей:
способность к восприятию и выражению эмоций
способность повышать эффективность мышления с помощью эмоций
способность понимать свои и чужие эмоции
способность управлять эмоциями
«По сути, у нас два ума: один думает, другой чувствует. Эти два ума — эмоциональный и рациональный — почти всегда пребывают в согласии, объединяя в корне различные способы познания, чтобы с успехом вести нас в мире, — пишет научный журналист, автор книги об эмоциональном интеллекте Дэниел Гоулман. — Обычно устанавливается некое равновесие между эмоциональным и рациональным умом: эмоции питают рациональный ум и воодушевляют его на действия, а рациональный ум облагораживает эмоции и в некоторых случаях запрещает их проявление. В большинстве случаев эти умы строго скоординированы: чувства необходимы для мышления, а мышление — для чувств. Но если страсти бушуют, равновесие нарушается. Значит, эмоциональный ум взял верх и подавил рациональный»1.
Для чего нам эмоциональный интеллект? Коуч Леонид Кроль предлагает подойти к этому вопросу с трех разных сторон. Итак: чему помогает ЭИ, как происходит его развитие и что может этому помешать.
Чему помогает ЭИ?
Избавиться от стресса в случае повышенной неопределенности и хаоса.
Формировать образы действия предварительно, даже если информации недостаточно.
Лучше понимать людей, «влезая в их шкуру».
Получать чувственное удовольствие и понимать, что нас держит в той или иной ситуации.
Обрабатывать информацию нелогически.
Нетривиально ставить задачи и переформулировать условия.
Выходить за пределы предшествующего, структурированного опыта.
Проявлять обаяние и харизматичность.
Оптимизировать индивидуальность и открытость поведения.
Лучше чувствовать красоту и глубину окружающего мира.
Что нам надо знать об ЭИ?
Люди живые, даже когда об этом забывают.
Чувства все время с нами.
Тысячи лет эволюции животного в человеке создали множество реакций. Они все здесь, возможно, подавлены, и тогда мы их не замечаем.
Агрессия позитивна, имеет разные формы, лучше их знать и использовать.
Мы существа, которые часто бывают рассеянны.
Чем меньше мы говорим, тем сильнее наши слова.
Или мы управляем привычками, или они нами.
Управлять не значит подавлять.
Если мы игнорируем чувства — они мстят.
Эмоциональный интеллект — это дар, но его легко растратить.
Если вы инвестируете в эмоциональный интеллект, вы богаты.
Мы думаем телом, если думаем вообще.
Видеть красоту вокруг и жить ею помогает думать качественно иначе.
Что мешает развитию и проявлению ЭИ?
Принятие чужих «деклараций» — чувств, эмоций, переживаний — за свои (из душевной лени или самосохранения).
Недооценка чувственных переживаний.
Страх течения собственной эмоциональной жизни.
Неумение чувствовать.
Не слишком развитая рефлексия, отсутствие опыта описания внутренней жизни.
Спешка и занятость, сбой ритмов — ориентация на «внешнее и объективное».
Декларативная, показная эффективность и попытки ее измерять.
Страх быть «не таким».
Неумение наблюдать мелочи и увязывать их в «картины».
Желание обобщить, сделать выводы, подвести итог.
Незнание себя: собственного обаяния и харизматичности (производные ЭИ).
Показная взрослость и разумность.
1 Д. Гоулман «Эмоциональный интеллект. Почему он может значить больше, чем IQ» (Манн, Иванов и Фербер, 2015).
Ryhmään kuuluminen, muista huolehtiminen ja rutiinit lisäävät merkityksen tunnetta. Viisi kiinnostavaa faktaa elämän merkityksellisyydestä.
1. Onko elämällä tarkoitus? Suurta kysymystä voi lähestyä arkisemmin: tuntuvatko ne asiat merkityksellisiltä, joilla päiväsi täytät?
Positiivisen psykologian tutkijat puhuvat onnellisuudesta erillään merkityksestä. Vaikka koko ajan ei olisi kivaa, elämä voi tuntua merkitykselliseltä, kun pystyy esimerkiksi tekemään arvojensa mukaisia valintoja tai olemaan hyödyksi muille. 2. Ihmiset, jotka tietoisesti mahduttavat arkeensa merkityksellisinä pitämiään asioita, ovat tyytyväisempiä ja tuntevat myös laajemmin elämässään tarkoitusta. Näin kertoo Journal of Happiness Studies -lehdessä viime vuonna julkaistu israelilaistutkimus. Esimerkiksi perheen arvostus ei vielä lisää hyvinvointia ja merkitystä, ellei myös anna aikaansa perheelle. 3. Sosiaaliset suhteet, läheiset ja ystävät ovat tärkeä merkitystä tuova asia. Myös erilaisiin harrastusryhmiin ja muihin porukoihin kuuluminen vahvistaa itsetuntoa sekä elämän hallinnan ja merkityksen tunnetta, kertoo Plos One -tiedelehdessä vuonna 2015 julkaistu tutkimus. 4. Auttaminen ja toisista huolehtiminen on yhteydessä merkityksen tunteeseen. Kohteen ei välttämättä tarvitse olla ihminen: yhdysvaltalaiskyselyssä noin kolme neljästä 50–80-vuotiaasta lemmikinomistajasta sanoi eläimen tuovan tarkoitusta elämään. 5. Arjen rutiinitkin voivat ylläpitää elämän mielekkyyttä. Maailmassa tuntuu olevan enemmän järkeä, kun asioiden välillä on ennustettavia yhteyksiä. Missourin yliopiston tutkimuksessa koehenkilöiden merkityksen tunnetta ruokkivat tiedostamatta yksinkertaisetkin vihjeet, kuten loogisessa järjestyksessä esitetyt kuvat vuodenajoista tai toisiinsa liittyvät sanat. www.hs.fi
Asiantuntija pysäyttäisi synkän kehityksen lisäämällä psykoterapeutteja perusterveydenhuoltoon.
Lappeenrannassa päiväkotien ja koulujen henkilökunta on ollut tiukoilla viime vuodet. Tästä kertovat henkilökunnan sairauslomatilastot.
Olemme aiemmin kertoneet alakoulun opettajasta, joka uupui ja jäi sen vuoksi sairauslomalle. Toinen aiemmin julkaistu juttu kertoo lastentarhanopettajasta, joka ei enää aio palata töihin päiväkotiin. Lastentarhanopettaja koki, että joutui olosuhteiden pakosta tinkimään liikaa omasta työmoraalistaan.
Mielenterveysperusteiset sairauslomat ovat kasvaneet parin viime vuoden aikana Lappeenrannassa juuri varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen puolella. Nyt sama kehitys näkyy koko henkilöstön sairauslomissa.
Lappeenrannassa työntekijöiden sairauslomien kehitys on oiva esimerkki siitä, miten suomalaiset työikäiset tällä hetkellä sairastavat. Eikä Lappeenranta ole tämän ongelman kanssa yksin, sillä mielenterveyden häiriöt ovat yhä useamman suomalaisen työikäisen sairauspoissaolon syynä.
Koko Suomessa voimakkaassa kasvussa ovat etenkin masennus- sekä ahdistuneisuushäiriöt. Myös univaikeudet ovat lisääntyneet.
Tuoreimmissa vuoden 2018 tilastoissa suurin syy henkilöstön sairauslomiin Lappeenrannassa olivat mielenterveyden häiriöt, kun aiemmin yleisin peruste sairauslomille on ollut tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Asiantuntijat uskovat, että sama muutos voi tapahtua koko Suomessa.
– Jos sama trendi jatkuu, niin parin vuoden kuluttua mielenterveyden häiriöt ohittavat tilastoissa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, sanoo Kelan tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren.
Kela tilastoi suomalaisten sairauslomia, jotka ovat kestäneet yli 10 päivää, ja joista on maksettu sairauspäivärahaa.
Aiemmin Lappeenrannassa ovat kasvaneet kasvatus- ja opetustoimen mielenterveysongelmista johtuneet sairauslomat. Nyt sama näkyy myös esimerkiksi teknisellä puolella. Mikko Savolainen / Yle
Mielenterveys kohtelee samoin johtajaa ja työntekijää
Tällä hetkellä Suomessa ylipäänsä kaikki sairauspoissaolot ovat kasvussa. Kasvu on tyypillistä ajalle, kun maassa vallitsee hyvä taloustilanne.
Syitä siihen on kaksi: silloin uskalletaan sairastaa ja toisaalta työmarkkinat myös vetävät töihin sellaisia ihmisiä, joiden terveys on heikommassa kunnossa.
Kelan tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren selittää, että esimerkiksi työttömyys kuormittaa mielenterveyttä ja tämä voi näkyä työntekijän sairauspoissaoloissa työllistymisen jälkeen.
Yleisesti terveydentila korreloi työntekijän aseman kanssa niin, että ylemmät toimihenkilöt ovat parhaimmassa asemassa. Mielenterveysongelmat tekevät tähän kuitenkin poikkeuksen.
– Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelin sairauksia on enemmän työntekijäammateissa kuin valkokaulusammateissa. Mielenterveyden heikkeneminen taas kohtelee ammattiryhmiä tasaisemmin ja erot ovat hyvin pieniä, jos niitä on lainkaan, sanoo Blomgren.
Eroja tulee ennemminkin miesten ja naisten välille, sillä naisilla on mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja miehiä enemmän. Tähän eroavaisuuteen ei Jenni Blomgrenilla ole tutkittua selitystä.
«Työntekijät ovat ristipaineessa»
Lappeenrannassa teknisellä puolella työskentelevien ihmisten mielenterveysperusteiset sairauslomat ovat kahdessa vuodessa yli seitsenkertaistuneet.
Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi uskoo, että tähän on johtanut kaupungin tiukka taloudenpito.
– Mehän säästämme koko ajan. Tunnolliset työntekijät haluaisivat tehdä työnsä paremmin, mihin meillä on varaa. Samoin asiakkaat haluaisivat, että työt tehtäisiin paremmin. Työntekijät ovat ristipaineessa ja se uuvuttaa, sanoo Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi.
Jenni Blomgren on Kelan tutkimustiimin päällikkö. Hän seuraa työssään, miten suomalaiset työikäiset sairastavat.
Muutos mielenterveyden häiriöiden lisääntymisestä näkyi selvästi jo vuonna 2017, eikä kasvu ole pysähtynyt.
Blomgren selittää mielenterveyden häiriöiden lisääntymistä juuri työelämän muutoksella.
– Jos ennen ihmisillä oli selkeämmät työtehtävät ja selkeästi määritellyt työt, niin nyt vaaditaan muun muassa oma-aloitteisuutta ja monipuolista tietotaitoa. Samalla resurssit pienenevät. Siinä mielessä en yhtään ihmettele tätä kehitystä.
Kristian Wahlbeckin mukaan masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä ihmisistä vain pieni osa on saanut riittävää hoitoa. Lääkehoidon oheen hän peräänkuuluttaa psykoterapiaa. Pixabay
Lääkkeeksi psykoterapiaa
Moni asiantuntija listaa kasvaneiden mielenterveyspoissaolojen selitykseksi myös yleisen asenneilmapiirin, joka on muuttunut sallivammaksi. Ongelmista uskalletaan puhua ja niihin osataan myös hakea apua, uskoo Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.
Hän nostaa keskustelussa nopeasti esiin mielenterveysongelmien kasvusta seuraavat suuret yhteiskunnalliset seuraukset. Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeistä maksetaan Suomessa mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Eläketurvakeskuksen mukaan masennus on suurin yksittäinen syy (siirryt toiseen palveluun) työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Vuonna 2017 masennuksen takia jäi eläkkeelle päivittäin noin yhdeksän henkilöä.
Wahlbeckin mukaan tilanne olisi muutettavissa niin, että potilaat saisivat asianmukaista hoitoa. Tämä ei läheskään aina toteudu.
– Kun on tutkittu masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä ihmisiä, on selvinnyt, että heistä vain kymmenen prosenttia on saanut riittävää hoitoa, sanoo Wahlbeck.
Kristian Wahlbeckin mukaan tilanne ratkeaisi varhaisella psykoterapialla. Siitä on perusterveydenhuollossa huutava pula.
– Keskusteluhoito olisi esimerkiksi lievässä masennuksessa ensisijainen hoitomuoto. Perusterveydenhuollossa sitä vaan ei ole riittävästi tarjolla. Terveyskeskuslääkäreiden pitäisi pystyä ohjaamaan ihminen yhtä helposti keskusteluhoitoon kuin kirjoittaa lääkeresepti.
Käypä hoito hoitosuosituksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan depression akuutissa vaiheessa tehokkaita hoitomuotoja ovat masennuslääkkeet ja vaikuttaviksi osoitetut terapiat. Tehokkainta hoito on silloin, kun niitä käytetään yhtä aikaa.
Alle 22-vuotiaiden nuorten lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa suositeltavimpia ovat psykoterapeuttiset hoitomuodot. Lääkehoitoa suositellaan vasta, jos keskusteluterapia ei ole auttanut potilasta kuukauden kokeilun jälkeen.
В критические моменты сердце властвует над разумом: эмоции руководят нами, когда мы сталкиваемся со слишком важными задачами, решение которых не можем предоставить исключительно интеллекту.
Ryhmään kuuluminen, muista huolehtiminen ja rutiinit lisäävät merkityksen tunnetta. Viisi kiinnostavaa faktaa elämän merkityksellisyydestä.
Asiantuntija pysäyttäisi synkän kehityksen lisäämällä psykoterapeutteja perusterveydenhuoltoon.
