Voiko tanssi-liiketerapia auttaa masennuspotilaita.

Voiko tanssi-liiketerapia auttaa masennuspotilaita – osallistu mukaan tutkimusryhmäänMasennuksen hoidossa parhaiten toimii psykoterapia, mutta toimisiko tanssi-liiketerapia vieläkin paremmin?
Sitä tutkii syyskuussa 2017 alkava Kelan rahoittama ja Jyväskylän yliopiston luotsaama 3-vuotinen tutkimus tanssi-liiketerapian hyödyistä masentuneille.
– Lääkityksen hyödyistä masennuksen hoidossa kiistellään paljon, mutta psykoterapia on todettu toimivaksi, sanoo tutkimuksen koordinaattori, psykologian tohtori, Katriina Hyvönen.
Tanssi-liiketerapiasta väitöskirjaansa tekevä psykologi ja tanssi-liiketerapeutti Päivi Pylvänäinen on myös mukana tutkimusryhmässä. Hänen aikaisemmissa tutkimuksissaan tanssi-liiketerapian hyödyt masennuspotilaille ovat olleet selvät, mutta tutkittavien määrä, eli otos, on ollut niin pieni, ettei tuloksia ole voitu yleistää.

– Nyt meillä on mahdollisuus tehdä laajempi jatkotutkimus, missä vertaamme kahta ryhmää toisiinsa, ja seuraamme osallistujia vielä kolme kuukautta terapian jälkeen nähdäksemme pysyvätkö tulokset, sanoo Pylvänäinen.
Tällä hetkellä Kelalta voi saada korvausta psykoterapiaan. Tanssi-liiketerapia ei ole ainakaan vielä korvauksen piirissä.
Yksi tanssi-liiketerapian keskeisimpiä käsitteitä on ”kehollisuus”.
– Se tarkoittaa aisteja ja aistihavaitsemista. Kehon kautta tulee tietoa, mitä emme välttämättä huomaa, sanoo Hyvönen.
Yksi syy kehon kautta tulleiden viestien huomiotta jättämiseen voi olla ihmiskäsitys, jossa kehoa arvostetaan vähemmän kuin ajatuksellisia prosesseja, ikään kuin ne olisivat täysin erillään toisistaan.
– Tunteet, kuten ahdistus ja masennus, ovat kehossa. Eivät ne ole vain ajatuksia, lisää Pylvänäinen.
Peilisolut on aivoissa oleva hermosolualue. Niitä on apinoillakin. Kun näkee liikkeen, niin peilisolut aktivoituvat kuin tekisi liikettä itse. Ne auttavat meitä hahmottamaan mitä toinen tekee. Se ei ole tahdonalaista toimintaa. Peilisolujen tutkijoiden mukaan peilisolut ovat keskeisiä toisen ymmärtämisessä. Ne ovat empatian ja vuorovaikutuksen perusta.
– Käytännön terapiassa, missä liikutaan yhdessä, kehollinen empatia aktivoituu, ja se tarkoittaa usein, että ihminen kokee tulleensa nähdyksi ja saaneensa yhteyden toiseen ihmiseen. Sillä on monelle myönteinen vaikutus, kertoo Pylvänäinen.
Autonomista hermostoa tutkimalla on ymmärretty, miten tärkeää ja lajityypillistä vuorovaikutus on ihmiselle, sillä hermosto ja aivot muovautuvat vuorovaikutuksessa – myös aikuisena.
Vuorovaikutus ei ole vain puhumista, se on myös kehollista.
Vauva ei puhu, vaan on elämän alkumetrit yhteydessä toisiin aistiensa kautta. Vuorovaikutuksella on tärkeä elimistöä säätelevä tehtävä. Esimerkiksi, kun äiti tai isä menee viltin taakse piiloon, niin vauvaa naurattaa.
Aikuisen piiloutuminen voisi myös pelottaa, mutta kun ympäristö on tarpeeksi turvallinen, niin vauva oppii jarruttamaan stressireaktiota. Vauva oppii, että kohtaaminen aikuisen kanssa herättää iloa ja mielihyvää. Hän saa kokemuksen, että ympäristön kanssa pärjää. Se rakentaa vauvalle myönteistä kokemusta itsestä ja omasta kehosta, joka aikuisuudessakin on hyvinvoinnin ja minäkuvan kannalta keskeistä.
Turvallista liittymistä voi harjoitella myös aikuisena, kuten myös hermostoa rauhoittavaa hengitystä ja liikettä. Tanssi-liiketerapiassa harjoitukset tehdään vuorovaikutuksessa terapeutin kanssa.
–Kehon tiedon huomioiminen ja liittäminen ajatteluun on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Ei se keho mihinkään sammu, vaikka sitä ei tietoisesti huomioisi, sanoo Päivi Pylvänäinen.

Mukaan tutkimukseen

Tutkimukseen otetaan osallistujia 24. elokuuta saakka. Mukaan voi päästä, mikäli henkilöllä on diagnosoitu masennus, ja hänellä on psykiatrin lausunto siitä, että kuntoutuspsykoterapia on tarpeen.
Tanssi-liiketerapia on ryhmämuotoista, ja se kestää 10 viikkoa. Tapaamisia on kaksi kertaa viikossa.
Ryhmiä järjestetään esimerkiksi Tampereella ja Sastamalassa.
Osallistujia otetaan 16 paikkakuntaa kohden, ja heidät arvotaan kahteen ryhmään, joista toiset aloittavat terapian syyskuussa ja toiset keväällä 2018.
Tutkimukseen otetaan mukaan yhteensä 160 henkilöä eri puolilta Suomea.
– Tampereen ryhmässä on vielä tilaa, sanoo Katriina Hyvönen.
Ilmoittaudu ryhmään: Katriina Hyvönen p. 040 7650 584 tai katriina.i.hyvonen@jyu.fi

 
https://www.aamulehti.fi

Добавить комментарий

Ваш адрес email не будет опубликован.