Työterveyspsykologin mukaan henkisen hyvinvoinnin perusta on fyysisissä seikoissa. – Kun ne ovat kunnossa, voi alkaa kehittää ja miettiä henkistä hyvinvointia pidemmälle.
OMIEN ARVOJEN mukainen elämä, mielen joustavuus, kyky kiitollisuuteen, kyky innostua ja motivoitua, kyky rakastaa ja huolehtia muista – muun muassa näistä asioista rakentuu henkinen hyvinvointi.
Henkinen ja fyysinen hyvinvointi kulkevat usein käsi kädessä: Jotta mieli voisi hyvin, tarvitaan esimerkiksi riittävästi unta ja hyvää ravintoa.
Subjektiiviseen hyvinvointiin liittyviä asioita ei ole yhtä helppoa mitata kuin vaikkapa verenpainetta, sykettä tai päivittäin kuljettujen askelten määrää. Onnellisuus ja henkinen hyvinvointi kun ovat monien erilaisten tekijöiden summa.
Mehiläisessä työterveyspsykologina työskentelevä Thea Strandholm, psykoterapian erikoispsykologi ja psykologian tohtori, katsoo, että erilaisilla fyysisillä mittareilla todettavat asiat ovat perusedellytyksiä henkiselle hyvinvoinnille.
– Kun ne ovat kunnossa, voi alkaa kehittää ja miettiä henkistä hyvinvointia pidemmälle.
”On myös helpompaa pitää hyvää huolta itsestä, kun kokee itsensä arvokkaaksi ja tärkeäksi itsessään, eikä vain työ- tai muiden suoritusten kautta.
JOS KÄRSII jatkuvasta univajeesta, henkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen voi olla haastavaa. Ravinnon, unen ja fyysisen kunnon lisäksi myös taloudellisen, psyykkisen ja fyysisen turvallisuuden täytyisi olla kunnossa. Vapaus tehdä omia valintoja on Strandholmin mukaan sekin tärkeä rakennuspuu.
– Kääntäen voisi myös todeta, että kun elää enemmän omien arvojen mukaista elämää, esimerkiksi unettomuus ja ahdistus voivat hellittää. On myös helpompaa pitää hyvää huolta itsestä, kun kokee itsensä arvokkaaksi ja tärkeäksi itsessään, eikä vain työ- tai muiden suoritusten kautta.
Strandholm määrittelee henkisen hyvinvoinnin yhdeksi mittariksi kyvyn luottaa siihen, että osaa itse arvioida omaa tilaa sekä kääntää riittävän usein huomion omaan vointiin ja laajemmin omaan elämäntilanteeseen.
– Henkisen hyvinvoinnin edellytys on se, että oma elämä on mahdollisimman paljon omissa käsissä. Kun vastaanotolle tulee uupunut ihminen, pyrin ohjaamaan häntä löytämään oman tavan elää ja olla sekä miettimään, mikä on itselle arvokasta ja tärkeää.
KELAN TILASTOT kertovat masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden yleistyneen viime vuosina jyrkästi kaikissa sukupuoli- ja ikäryhmissä. Poikkeuksen teki koronavuosi 2020, jolloin mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot kääntyivät laskuun. Sen sijaan ahdistuneisuushäiriöiden kasvu jatkui edelleen.
Ilmiö näkyy työterveyspsykologien vastaanotoilla, joissa käyntimäärät ovat kasvussa.
”Henkisen hyvinvoinnin edellytys on se, että oma elämä on mahdollisimman paljon omissa käsissä.
Tutkimukset osoittavat työelämän olevan yhä vaativampaa monella tasolla, mikä on johtanut mielenterveys- ja ahdistuneisuushäiriön yleistymiseen.
■ On hallittava valtavaa tietomäärää, oltava valmis jatkuviin muutoksiin ja siihen, että oman työn tuloksia mitataan. Työn sisältöön ei välttämättä ole mahdollisuutta vaikuttaa riittävästi, ja samalla usein odotetaan sosiaalisuutta, positiivisuutta ja avoimuutta.
■ Pääseekö tässä paineessa riittävästi toteuttamaan itseä ja elämään omien arvojen ja oman luonteen mukaisesti?
Myös nuorilla on paineita, jotka voivat johtaa mielenterveyden häiriöihin. Paineet liittyvät usein esimerkiksi opintoihin.
■ Nuoren täytyy jo varhaisessa vaiheessa tietää, mihin opinnoissaan tähtää, eli pitäisi osata jo todella varhain määrittää elämän kulkua. Se voi olla kohtuuton vaatimus.
Valtavaa kärsimystä ja ahdistusta aiheuttaa myös yksinäisyys, jota Strandholmin mukaan esiintyy kaikissa ikäluokissa.
LIIALLISESTA työkuormasta johtuva jatkuva stressi syö ihmistä monin tavoin. Kun tehtäviä on kohtuuttomasti, ajattelu kapeutuu ”selviytymismoodiin”, jossa omat tarpeet jäävät toissijaisiksi ja mieli keskittyy hoitamaan töitä pois alta.
– Kun tilanne pitkittyy, henkinen hyvinvointi on koetuksella ja ihminen voi yhä huonommin. Kehon merkit, kuten unettomuus, ahdistus tai jopa paniikki tunteena on tärkeä viesti itselle, että nyt ollaan liian ahtaalla.
”Kehon merkit, kuten unettomuus, ahdistus tai jopa paniikki tunteena on tärkeä viesti itselle, että nyt ollaan liian ahtaalla.
Yksi vakava hälytysmerkki on se, kun aiemmin itselle tärkeät asiat, kuten ystävien kohtaaminen alkaa tuntua suoritukselta.
– Elämässä olisi hyvä säilyttää väljyys, joka mahdollistaa sen, että vietetään enemmän aikaa läheisten ihmisten kanssa. Jos siihen ei pysty tai jaksa, tilanne kerryttää ristiriitaa ja ystävyyssuhteiden hoito alkaa tuntua suorittamiselta. Silloin ollaan jo aika pitkällä uupumiskierteessä.
TYÖKESKEISYYS on nykypäivänä yleinen ilmiö. Joku pakenee pahaa oloa uppoutumalla työhön 24 / 7, toinen kokee työn olevan elämän ainoa ja tärkein sisältö.
Ajatus itsestä vain uraihmisenä johtaa siihen, että elämä kapeutuu työsuorituksiin ja muiden odotuksien täyttämiseen.
– Voi tuntua myös siltä, että elämä vie eikä siihen pysty vaikuttamaan. Jos elää olosuhteissa, joita ei ole itse valinnut, omaan itseen ja omiin tunteisiin on vaikeaa saada yhteyttä. Tilanne voi myös johtaa toimintaan, joka ei ole omien arvojen mukaisia, kuvailee Thea Strandholm.
Hänen mukaansa liiallisen työkeskeisyyden taustalla on aika usein esimerkiksi epäonnistumisen pelkoa ja riittämättömyyden tunnetta.
– Olisikin hyvä miettiä, vastaako toiminta omia arvojani, vai toteutanko jonkun muun odotuksia.
Työhön myös jää helposti koukkuun, jolloin työstä luopuminen voi muistuttaa mistä tahansa riippuvuudesta luopumista: on kohdattava epävarmuutta, levottomuutta tai jopa tyhjyyttä.
”Olisikin hyvä miettiä, vastaako toiminta omia arvojani, vai toteutanko jonkun muun odotuksia.
Niin ikään pelko työn menettämisestä ajaa ihmisiä työkierteeseen. Ajatuksena voi olla, että jos en joka hetki ylitä tavoitteita, saan potkut.
– Kannattaa miettiä, liittyykö huoli sittenkin enemmän omiin vaatimuksiin kuin todelliseen työtilanteeseen. Jos näin, on hyvä pysähtyä.
– Olisi tärkeää kysyä itseltä, laiminlyönkö omaa elämääni ja ihmissuhteita, ja ovatko omat arvot aidosti siinä työssä.
STRANDHOLM KERTOO tunnistavansa myös itsessään suorittajan, jolla on ollut vaikeuksia päästää irti tekemisen vauhdista. Kuten moni muukin, myös hän joutui tiukassa paikassa pysähtymään ja miettimään elämän tarkoitusta.
– Minulla käännekohta oli oman isän kuolema vuosi sitten. Se pisti miettimään elämän rajallisuutta ja asioita, joilla on aidosti merkitystä.
– Kun on haastateltu saattohoidossa olevia ihmisiä, monet ovat katuneet sitä, että tekivät niin paljon töitä eivätkä antaneet enempää aikaa tärkeille ihmissuhteille. Juuri elämän rajallisuuden tiedostaminen voi hyvällä tavalla pysäyttää ihmisen tärkeiden arvojen äärelle.
– Työkuormaa kannattaa vähentää, jos se vain on mahdollista.
”Kun on haastateltu saattohoidossa olevia ihmisiä, monet ovat katuneet sitä, että tekivät niin paljon töitä eivätkä antaneet enempää aikaa tärkeille ihmissuhteille.
Kysy itseltäsi
■ Elätkö omien arvojesi mukaista elämää?
■ Teetkö asioita, joilla on sinulle merkitystä?
■ Joustaako mielesi ja sopeudutko helposti muutoksiin?
■ Tunnetko kiitollisuutta?
■ Kykenetkö innostumaan ja motivoitumaan asioista?
■ Suhtaudutko tulevaisuuteen toiveikkaasti?
■ Onko sinulla kyky rakastaa ja huolehtia muista?
Jos vastasit suurimpaan osaan kysymyksistä ”kyllä”, henkisen hyvinvointisi mittari on plussalla.
Kolme askelta parempaan mieleen
KUN SYNTYY luottamus siihen, että voi itse vaikuttaa omaan elämään ja omaan tilanteeseen, on mahdollista saavuttaa turvallinen tila sekä luottamus siihen, että huolet ja pelot vähenevät. Psykologian tohtori Thea Strandholm antaa kolme ohjetta, joiden avulla voit saavuttaa paremman mielen.
1. Kirjoita päiväkirjaa. Mieti, kuka olet, mistä tulet ja mihin olet menossa, millaisen elämän toivot itsellesi, mihin haluat olla menossa, missä haluat olla ja kuka haluaisit olla.
2. Huolihetki voi olla hyvä ratkaisu, jos sinulla on taipumusta murehtimiseen ja huoliin, ja jos elämässä on paljon epävarmuutta, joka vaikuttaa myös uneen ja nukkumiseen.
Ota tietty aika, jolloin arvioit, voiko huolen kohteelle tehdä jotakin juuri nyt. Jos ei voi, listata huolet, siirrä ne pois mielestä sekä määrittele päivä tai aika, jolloin on aika palata huoliin uudestaan.
Varsinkaan aamuyöllä ei kannata kuunnella mieleen hiipiviä kielteisiä ajatuksia, vaan on parempi rauhoitella mieltä ja siirtää pohdinnat seuraavalle päivälle tai muuhun, rauhalliseen hetkeen.
3. Listaa 3–5 tärkeintä elämänarvoa tai -sisältöä, jotka tekevät elämän merkitykselliseksi. Arvioi sen jälkeen, kuinka paljon aikaa laitat niihin tällä hetkellä. Tee suunnitelma tai tavoite itsellesi, miten voisit tehdä useammin asioita, jotka ovat itsellesi arvokkaita ja arvojesi mukaisia.
Dystymia voi tehdä elämästä väritöntä vuosien ajaksi. Osa sairastuneista pitää surua jopa luonteenpiirteenään. Psykiatrian erikoislääkäri kertoo, kuinka dystymia eroaa vakava-asteisesta masennuksesta.