Tämä on tarina vaativuudesta. Vaativuutta kuvataan myös sanoilla perfektionismi, täydellisyyden tavoittelu tai ylikriittisyys. Vaativuus voi piilotella joidenkin oireiden tai sairauksien takana. Sellaisia ovat mm. unettomuus, stressi, loppuun palaminen, syömishäiriöt, masennus, ahdistus, paniikkioireet tai pakko-oireet.
Метка: suomi
Mielenteterveyspotilaiden omaiset omaishoidon tuen ulkopuolella.
Valtaosa mielenterveyspotilaiden omaisista ei ole omaishoidon tuen piirissä. Keski-Suomessa omaishoidon tukea saa yli 700 asiakasta, josta vain parikymmentä on mielenterveysomaisia.
Jyväskylän Kaupunginkirjastoon pystytetty valokuvanäyttely kertoo viiden omaishoitoperheen elämästä. Näissä perheissä joko vanhempi, puoliso tai sisarus toimii perheenjäsenensä hoitajana.
Omaishoitajat ovat monella tapaa kovilla, huolehtii Jyvässeudun omaishoitajat ry:n puheenjohtaja Irja Nieminen. Omaishoidon tuet ovat pieniä ja tukipalvelut ovat kalliita, jos niitä on saatavilla.
– Kun kotihoito käy vanhuksen luona, se on yhdeksän euroa. Jos kotihoito käy kolme kertaa vuorokaudessa, se on 27 euroa. Pieneläkeläiset, joilla on pieni hoitotuki, eivät heidän rahansa riitä siihen, Nieminen sanoo.
Keski-Suomen Omaishoitoperheistä alle kymmenen prosenttia on mielenterveyspotilaiden perheitä. Avohuoltoon perustuva mielenterveyden hoito perustuu kuitenkin myös omaisten vastuuseen, sanoo Keski-Suomen mielenterveysomaisten toiminnanohjaaja Leena Pikkumäki.
– Mielenterveysomaisena eläminen voi kuormittaa merkittävästi, varsinkin, jos on samalla töissä. Jonkinlaista tukea pitäisi olla, että voisi vähentää työtunteja, ja lisääntyneellä vapaa-ajalla hoitaa omaisen asioita. Tämä ehkäisisi myös omaisen uupumista ja omaa sairastumista, Pikkumäki arvioi.
Valokuvaaja Satu Kemppaisen omaishoitoperheistä ottamat kuvat ovat esillä pääkirjastolla tämän ja ensi viikon ajan. Kiertävän näyttelyn takana on omaishoitoperheiden tukimuotoja kehittävä Opastava-hanke.
Antti Seppälä
Twitter: @AnttiSeppala
Yle
Omaishoitajat ovat monella tapaa kovilla, huolehtii Jyvässeudun omaishoitajat ry:n puheenjohtaja Irja Nieminen. Omaishoidon tuet ovat pieniä ja tukipalvelut ovat kalliita, jos niitä on saatavilla.
– Kun kotihoito käy vanhuksen luona, se on yhdeksän euroa. Jos kotihoito käy kolme kertaa vuorokaudessa, se on 27 euroa. Pieneläkeläiset, joilla on pieni hoitotuki, eivät heidän rahansa riitä siihen, Nieminen sanoo.
Keski-Suomen Omaishoitoperheistä alle kymmenen prosenttia on mielenterveyspotilaiden perheitä. Avohuoltoon perustuva mielenterveyden hoito perustuu kuitenkin myös omaisten vastuuseen, sanoo Keski-Suomen mielenterveysomaisten toiminnanohjaaja Leena Pikkumäki.
– Mielenterveysomaisena eläminen voi kuormittaa merkittävästi, varsinkin, jos on samalla töissä. Jonkinlaista tukea pitäisi olla, että voisi vähentää työtunteja, ja lisääntyneellä vapaa-ajalla hoitaa omaisen asioita. Tämä ehkäisisi myös omaisen uupumista ja omaa sairastumista, Pikkumäki arvioi.
Valokuvaaja Satu Kemppaisen omaishoitoperheistä ottamat kuvat ovat esillä pääkirjastolla tämän ja ensi viikon ajan. Kiertävän näyttelyn takana on omaishoitoperheiden tukimuotoja kehittävä Opastava-hanke.
Antti SeppäläTwitter: @AnttiSeppala
Yle
Millaisia asioita arvostan?
Arvot ovat uskomuksia ja käsityksiä arvokkaista, hyvinä ja tärkeinä pidetyistä asioista ja keskeinen osa minäkuvaa. Tietoisuutta omista arvoista tarvitaan, koska ne suuntaavat kohti omannäköistä elämää. Niiden tunnistaminen ja kuunteleminen auttaa voimaan hyvin. Siksi niiden viesti on tärkeä, eikä sitä kannata jättää huomioimatta.
Kun tietää, mikä on itselle tärkeää ja mitä arvostaa, on helpompi suunnistaa elämässä oikein ja tavoitella itselle tyydyttäviä päämääriä. Viihtyminen tai menestyminen on todennäköisempää asioissa, jotka kokee omakohtaisesti mielekkäiksi ja arvokkaiksi, ja joissa voi toteuttaa itseään. Siksikin omien arvojen tunteminen on olennaista. Arvojen näkeminen ei ole aina helppoa. Arvot eivät pysy aina samoina, vaan voivat muuttua paljon elämän kuluessa. Omien arvojen näkemiseksi tarvitaan joskus perusteellista pohdintaa ja aikaa, oman sisimmän kuuntelua. Kosketus omaan itseen auttaa näkemään omia arvoja sekä niiden järjestystä. Joillakin asioilla voi olla myös välinearvoa, ne eivät itsessään ehkä ole tärkeitä mutta niiden avulla voidaan saavuttaa merkityksellisiä asioita (esim. raha).
Arvot tulevat konkreettisiksi vasta toiminnassa. Kaikkia arvoja ei välttämättä toteuteta. Jos omat arvot ja toiminta ovat ristiriidassa keskenään, se aiheuttaa vaikeuksia toimimiselle. Jos omat arvot ovat osittain tai kokonaan tiedostamattomia, niitä on hankalampi toteuttaa ja oma toiminta voi olla helpommin niiden kanssa ristiriidassa. Siksi arvojen pohtiminen voi lisätä hyvinvointia ja kirkastaa elämän suuntaa.
Omien arvojen löytäminen
Arvot ovat sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä. Niitä omaksutaan niin kasvatuksessa, vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnan välityksellä. Jokainen kuitenkin viime kädessä valitsee omat arvonsa itse. Moni joutuu esimerkiksi aikuistuessaan pohtimaan, sopivatko vanhempien ja perheen arvot itselle vai ovatko omimmat arvot jotain aivan muuta. Arvot ovat yhteisöllisiä myös siksi, että samat arvot yhdistävät samanhenkisiä ihmisiä keskenään. Yhteiset arvolähtökohdat tekevät vuorovaikutuksesta helpompaa ja elämästä sujuvampaa. Yhteisille arvoille perustuu esimerkiksi poliittisten puolueiden tai järjestöjen toiminta.
Arvojen muutokset voivat lähteä liikkeelle niin arvoista itsestään kuin elämämuutoksista. Kun arvot muuttuvat, arvomaailmaan ilmestyy uusia asioita ja aiemmin tärkeänä pidetyt asiat voivat kadota. Yleensä arvojen muutos muuttaa pidemmällä aikavälillä myös tapoja ja tottumuksia. Jos esimerkiksi on pitänyt aiemmin rahaa tärkeänä, se on ohjannut paiskimaan ympäripyöreitä päiviä. Arvomuutoksen myötä ajankäyttö voi muuttua siten, että ihminen käyttääkin ihmissuhteisiin paljon aiempaa enemmän päivittäistä aikaa.
Muualla verkossa
Arvoja voit tarkastella Oiva-hyvinvointiohjelman ARVO-OSIOSSA.
mielenterveysseura.fi
