Опубликовано Оставить комментарий

Ahdistuneisuus ja pelot.

Ahdistuneisuushäiriöitä (BAI ahdistusoireet (suomi)) ovat yleinen ahdistuneisuus, erilaiset pelot (fobiat) ja paniikkikohtaukset. Ahdistuneisuushäiriöt ovat lasten yleisimpien mielenterveyden häiriöiden joukossa.  Lapsi tai nuori voi samanaikaisesti kärsiä useammasta eri ahdistuneisuushäiriöstä. Ne usein esiintyvät yhdessä jonkun muun mielenterveyden häiriön, esimerkiksi masennuksen yhteydessä. Ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisesti pitkäaikaisia ja saattavat altistaa myöhemmälle aikuisiän ahdistuneisuudelle tai masennukselle.

Syvennä tietojasi

Käytännön työhön

RENTOUTUMINEN JA TIETOINEN LÄSNÄOLO  ovat avuksi ahdistuksen lievittämisessä ja turvallisen ilmapiirin luomisessa. Näitä harjoituksia voi tehdä säännöllisesti ja luoda niiden avulla lapselle tai nuorelle rauhallisen paussin päivään.
FRIENDS on lasten ja nuorten mielen hyvinvointia tukeva sekä ahdistusta ja masennusta ennaltaehkäisevä ohjelma. Se opettaa lapsia ja nuoria tunnistamaan ja käsittelemään tunteita, kannustaa myönteisiin ajattelumalleihin sekä tarjoaa selviytymiskeinoja vastoinkäymisten ja pettymysten kohtaamiseen.
ASKELEITTAIN -opetusohjelman avulla päiväkodissa, esikoulussa ja 1. – 5. luokalla voidaan opettaa lapsille empatiataitoja, itsehillintä- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä tunteiden säätelyä.

Kirjallisuutta

Suntio, R. (2015). Kesytä jännitys. Opas kasvattajalle. PS-kustannus. Juva.
mielenterveysseura.fi

Опубликовано Оставить комментарий

Väsyttää, ärsyttää ja motivaatio on kateissa? Kevätmasennus on periytyvää.

Kevätmasennuksen oireita ovat esimerkiksi itkuherkkyys, mielialan lasku ja motivaation puute.Lisääntynyt valo aiheuttaa osassa ihmisistä itkuherkkyyttä, mielialan laskua ja motivaation puutetta.

Oletko huomannut viime viikkoina olevasi voimaton, ärtynyt ja synkällä mielellä? Saatat kärsiä kevätmasennuksesta.
Psykiatrian erikoislääkärin Olli Piirtolan mukaan kevätmasennus vertautuu kaamosmasennukseen. Molemmat ovat vuodenajasta riippuvaisia masennustiloja.
”Valon muutokset vaikuttavat mielialaa säätelevän serotoniinin tasoon. Kaamoksen aikaan taso laskee, keväällä nousee. Osa ihmisistä reagoi serotoniinin nousuun kuitenkin paradoksaalisesti eli serotoniini ei nostakaan mielialaa vaan antaa sysäyksen masennukselle”, Piirtola sanoo.
Kevätmasennusta esiintyy Piirtolan mukaan maalis–kesäkuussa. Siitä kärsitään maailmanlaajuisesti alueilla, joissa valon määrä vaihtelee eri vuodenaikoina.
Poikkeuksiakin tosin on.
”Islannissa ei tiettävästi esiinny vuodenaikamasennusta. Syynä voi olla runsas kalan syöminen. On mahdollista, että kalan rasva suojaa masennukselta.”
Piirtolan mukaan yleensä eri ihmiset kärsivät kaamos- ja kevätmasennuksesta. On kuitenkin niitäkin, joihin iskevät molemmat.
Kevätmasennus on varsin vahvasti perinnöllistä eli pahimmillaan siitä kärsii koko perhe.
Kevätmasennuksen oireet ovat samoja kuin normaalin masennuksen eli esimerkiksi väsyminen, itkuherkkyys, mielialan lasku ja motivaation puute.
Piirtolan mukaan kevätmasennus saattaa alkaa unen häiriöillä, kuten liikaunisuudella tai unettomuudella. Muut oireet voivat kehittyä uniongelmien rinnalla tai hieman perässä.
Piirtola korostaa, että kevätmasennus on eri asia kuin kevätväsymys.
”Masennus on oireyhtymä, jonka yksi oire on väsymys. Pelkkä väsymys ei tarkoita, että olisi masentunut.”
Kevätmasennus voi äityä niin pahaksi, että on syytä hakeutua lääkäriin.
”Pahimmillaan ei jaksa enää nousta edes sängystä eikä mennä töihin tai kouluun. Ajatukset myös saattavat kiertää kehää: tulee itsesyytöksiä ja jopa itsetuhoisia ajatuksia.”
Kevätmasennusta voidaan hoitaa masennuslääkkeillä. Piirtola korostaa myös terveellisten elämäntapojen merkitystä. Kevätmasennusta ehkäisee terveellinen ravinto, liikunta ja D-vitamiinin käyttö.
www.hs.fi
Опубликовано Оставить комментарий

Sari Saaristo. Kuinka selvitä masennuksesta, Mokoman Marko Annala?

Marko_Annala_kahvila_Runo_vaaka.jpg Neljä kertaa vakavan masennuksen läpikäynyt muusikko tietää, ettei paranemiseen ole oikopolkuja. On vain luotettava siihen, että joskus helpottaa.
Mokoma-hevibändin nokkamies Marko Annala ajatteli kuolevansa. Hän oli lähtenyt tavalliseen tapaansa juoksulenkille, kun olo muuttui tukalaksi. Sydän hakkasi hurjaan tahtiin ja koko keho tärisi. Kun Annala yritti puhua, ei hän saanut sanoja suustaan.
”Nyt se on menoa”, Annala muistelee ajatelleensa.
Siitä alkoi sairauskierre, joka johti loputtomiin tutkimuksiin. Sairauskohtaukset pahenivat, mutta syitä oireille ei löydetty. Päivystyssairaaloiden osoitteet Mokoman keikkarundin varrella tulivat tutuksi.
”Ei minulle tullut missään vaiheessa mieleen, että tämä voisi olla taas masennusta”, Annala kertaa. ”Vaikka olin sairastanut masennuksen jo kolme kertaa aiemmin.”
Ensimmäisen kerran Annala sairastui teini-ikäisenä. Sen jälkeen masennus palasi aina jaksottain uudelleen. Nyt takana oli kuitenkin jo kahdeksan tervettä vuotta.
”Olin toivonut, että masennusjaksoni olisivat jääneet nuoruuteen”, 42-vuotias Annala naurahtaa.
”Mutta kun kaikki vaivani todettiin masennuksesta johtuviksi, oli vain hyväksyttävä, että tässä sitä taas ollaan.”
Marko Annala on yhden Suomen suosituimman hevibändin Mokoman laulaja ja lauluntekijä.  Paniikkikohtausten ja rajujen fyysisten oireiden vuoksi Annala joutui jäämään sairauslomalle. Samalla Mokoma pani pillit pussiin puoleksi vuodeksi.
”Se oli vaikea päätös. Kyse on paitsi minun elinkeinostani, myös koko muun bändin ja keikkahenkilöstön leivästä”, Annala muistelee.
”Muuta vaihtoehtoa ei kuitenkaan ollut.”
Sekin pelotti, unohtaako yleisö koko bändin pitkän tauon aikana.
”Onneksi bändin jätkät tukivat sata prosenttisesti ja enemmänkin.”
Toisaalta faneillekaan tilanne ei ollut täysi yllätys.
”Ei sitä voi salatakaan, kun yksi äijä lähtee kesken keikan ottamaan happea. Piti kertoa avoimesti, että siellä se Marko taas makaa hetken aikaa takahuoneen lattialla ja odottaa, että olo paranee.”

Masennus voi olla joka kerta erilaista

Pitkä masennushistoria on opettanut Annalalle, että oikopolkuja paranemiseen ei ole.
”Masennus ilmenee jokaisella yksilöllisesti. Se, mikä auttoi yhtä, ei välttämättä sovi toiselle.”
Muiden kokemuksista ja selviytymiskeinoista on kuitenkin hyötyä. Siksi hänkin haluaa aiheesta puhua.
”Jo se helpottaa, kun kuulee, että muutkin ovat käyneet samaa läpi ja selvinneet.”
Marko Annalalle masennus on ollut joka kerran erilainen.
 

Jo se helpottaa, kun kuulee, että muutkin ovat käyneet samaa läpi ja selvinneet.

 
”Se on siitä tylsä juttu, että edellisistä sairastamisjaksoista ei ole jäänyt mitään välineitä seuraavan masennusjakson käsittelemiseen.”
Viimeisimmän masennuskauden fyysinen oireilu oli yllätys.
”Se oli paluu lähtöruutuun. Toipumisen keinoja piti etsiä taas askel askeleelta”, Annala miettii. ”Mutta siihen saatoin aiempien masennusjaksojen pohjalta sentään luottaa, että kyllä tämäkin aikanaan helpottaa. Ja siitä ajatuksesta halusin pitää kiinni.”
Oireiden rankkuus pakotti pistämään kaiken muun sivuun. Aikalisää hän suosittelee muillekin masennusta sairastaville.
”Putsasin puoleksi vuodeksi koko kalenterin. Laitoin kitarankin pois näkyvistä. Olin tehnyt liikaa töitä. Nyt piti keskittyä toipumiseen.”

Korjaa yksi asia kerrallaan

Marko Annala haluaa järjestää elämänsä palikat niin, ettei masentumiselle enää synny syitä. Kuva: Sari Saaristo

Masentuneen mieli on iso sotkuinen möykky. Annalalle iso oivallus oli, ettei kaikkia ongelmia tarvitse eikä kannata käsitellä kerralla.

”Olin mielestäni ihan paska aviomies, ihan paska isä. Olin ihan paska kaverina, muusikkona, lauluntekijänä, ihmisenä. Tunsin kamalaa syyllisyyttä kaikista asioista, joita en saanut tehtyä niin hyvin, kuin halusin.”
Terapeutti rohkaisi tarttumaan yhteen asiaan kerrallaan. Annala valitsi perheen.
”Päätin olla parempi iskä.”
Keikkaileva muusikko on paljon pois kotoa. Ja usein muusikot tekevät tiukinta tahtia töitä juuri silloin, kun muulla perheellä olisi vapaa-aikaa.
”Päätin, että olisi oloni vaikka kuinka huono tahansa, veisin lapset joka aamu päivähoitoon ja hakisin heidät sieltä iltapäivällä kotiin. Ja vaikka koko päivä olisi mennyt tärinässä ja tuskissa, viettäisin aikaa heidän kanssaan.”

Yksi askel eteen, kaksi taakse

Masennuksesta toipuminen on Annalan mukaan kuin suossa kävelyä.
”Lyhyellä välillä helpotuksen merkkejä ei erota. Tuntuu, että yhtä huonosti on mennyt ja yhtä raskasta on ollut koko ajan.”
Siksi Annala kehottaakin pitämään kirjaa tuntemuksista.
”Itsellä voi olla sellainen tunne, että en ole nukkunut juuri yhtään moneen viikkoon. Kun sitten tarkistaa asian muistiinpanoistaan, voi huomata, että hei, onhan tässä tullut paljonkin parannusta.”
 

Läheisten tuki ja ymmärrys on ensiarvoisen tärkeää, mutta ei ole reilua kaataa kaikkea heidän niskaansa.

 
Myös puhuminen on tärkeää. Läheisiä ei kuitenkaan pidä kuormittaa liikaa.
”Läheisten tuki ja ymmärrys on ensiarvoisen tärkeää, mutta ei ole reilua kaataa kaikkea heidän niskaansa. Ammattilainen katsoo asiaa eri näkökulmasta ja osaa antaa konkreettisia välineitä toipumiseen. ”

Alttius sairastua pysyy aina mukana

Puolen vuoden sairaslomalla Annalan olo tasaantui. Masennus ei kuitenkaan ole lopullisesti selätetty.
”Sanotaan, että on jos sairastanut masennuksen kahdesti, on alttius sairastua siihen uudelleen mukana koko loppuelämän. Hyväksyn tämän taipumuksen osaksi itseäni.”
Uudelleen sairastumista Annala ei aio pelätä.
”Keskityn mieluummin siihen, että tunnistaisin etukäteen niitä tilanteita, jotka saattavat laukaista minussa masennuksen. ”
Viimeisin masennuskausi sai Annalan järjestelemään oman elämänsä palikoita uudelleen.
”Täytyy tuntea omat rajansa ja voimavaransa”, Annala tuumii.
”Nyt ajoitan kiertueet niin, että aikaa on enemmän lapsille ja vaimolle. Olen hirmu ylpeä perheeniskä.”
Annalan mukaan masennus on aina viesti, joka pakottaa ihmisen kysymään mikä omassa elämässä on tärkeää.
”Näkyvin muutos on se, että teen nyt vähemmän töitä”, Annala kertoo.
«Osaan irrottautua työasioista ja sanoa myös ei.»
Se tarkoittaa kompromissejä.
”Me ei ehkä matkustella ulkomailla ja sellaista, mutta nyt me vietämme enemmän aikaa yhdessä», Annala hymyilee.
«Meillä on älyttömän kiva elämä tässä ja nyt.»
www.valomerkki.fi