Lisääntynyt valo aiheuttaa osassa ihmisistä itkuherkkyyttä, mielialan laskua ja motivaation puutetta.
Oletko huomannut viime viikkoina olevasi voimaton, ärtynyt ja synkällä mielellä? Saatat kärsiä kevätmasennuksesta.
Psykiatrian erikoislääkärin Olli Piirtolan mukaan kevätmasennus vertautuu kaamosmasennukseen. Molemmat ovat vuodenajasta riippuvaisia masennustiloja.
”Valon muutokset vaikuttavat mielialaa säätelevän serotoniinin tasoon. Kaamoksen aikaan taso laskee, keväällä nousee. Osa ihmisistä reagoi serotoniinin nousuun kuitenkin paradoksaalisesti eli serotoniini ei nostakaan mielialaa vaan antaa sysäyksen masennukselle”, Piirtola sanoo.
Kevätmasennusta esiintyy Piirtolan mukaan maalis–kesäkuussa. Siitä kärsitään maailmanlaajuisesti alueilla, joissa valon määrä vaihtelee eri vuodenaikoina.
Poikkeuksiakin tosin on.
”Islannissa ei tiettävästi esiinny vuodenaikamasennusta. Syynä voi olla runsas kalan syöminen. On mahdollista, että kalan rasva suojaa masennukselta.”
Piirtolan mukaan yleensä eri ihmiset kärsivät kaamos- ja kevätmasennuksesta. On kuitenkin niitäkin, joihin iskevät molemmat.
Kevätmasennus on varsin vahvasti perinnöllistä eli pahimmillaan siitä kärsii koko perhe.
Kevätmasennuksen oireet ovat samoja kuin normaalin masennuksen eli esimerkiksi väsyminen, itkuherkkyys, mielialan lasku ja motivaation puute.
Piirtolan mukaan kevätmasennus saattaa alkaa unen häiriöillä, kuten liikaunisuudella tai unettomuudella. Muut oireet voivat kehittyä uniongelmien rinnalla tai hieman perässä.
Piirtola korostaa, että kevätmasennus on eri asia kuin kevätväsymys.
”Masennus on oireyhtymä, jonka yksi oire on väsymys. Pelkkä väsymys ei tarkoita, että olisi masentunut.”
Kevätmasennus voi äityä niin pahaksi, että on syytä hakeutua lääkäriin.
”Pahimmillaan ei jaksa enää nousta edes sängystä eikä mennä töihin tai kouluun. Ajatukset myös saattavat kiertää kehää: tulee itsesyytöksiä ja jopa itsetuhoisia ajatuksia.”
Kevätmasennusta voidaan hoitaa masennuslääkkeillä. Piirtola korostaa myös terveellisten elämäntapojen merkitystä. Kevätmasennusta ehkäisee terveellinen ravinto, liikunta ja D-vitamiinin käyttö.
www.hs.fi
Psykiatrian erikoislääkärin Olli Piirtolan mukaan kevätmasennus vertautuu kaamosmasennukseen. Molemmat ovat vuodenajasta riippuvaisia masennustiloja.
”Valon muutokset vaikuttavat mielialaa säätelevän serotoniinin tasoon. Kaamoksen aikaan taso laskee, keväällä nousee. Osa ihmisistä reagoi serotoniinin nousuun kuitenkin paradoksaalisesti eli serotoniini ei nostakaan mielialaa vaan antaa sysäyksen masennukselle”, Piirtola sanoo.
Kevätmasennusta esiintyy Piirtolan mukaan maalis–kesäkuussa. Siitä kärsitään maailmanlaajuisesti alueilla, joissa valon määrä vaihtelee eri vuodenaikoina.
Poikkeuksiakin tosin on.
”Islannissa ei tiettävästi esiinny vuodenaikamasennusta. Syynä voi olla runsas kalan syöminen. On mahdollista, että kalan rasva suojaa masennukselta.”
Piirtolan mukaan yleensä eri ihmiset kärsivät kaamos- ja kevätmasennuksesta. On kuitenkin niitäkin, joihin iskevät molemmat.
Kevätmasennus on varsin vahvasti perinnöllistä eli pahimmillaan siitä kärsii koko perhe.
Kevätmasennuksen oireet ovat samoja kuin normaalin masennuksen eli esimerkiksi väsyminen, itkuherkkyys, mielialan lasku ja motivaation puute.
Piirtolan mukaan kevätmasennus saattaa alkaa unen häiriöillä, kuten liikaunisuudella tai unettomuudella. Muut oireet voivat kehittyä uniongelmien rinnalla tai hieman perässä.
Piirtola korostaa, että kevätmasennus on eri asia kuin kevätväsymys.
”Masennus on oireyhtymä, jonka yksi oire on väsymys. Pelkkä väsymys ei tarkoita, että olisi masentunut.”
Kevätmasennus voi äityä niin pahaksi, että on syytä hakeutua lääkäriin.
”Pahimmillaan ei jaksa enää nousta edes sängystä eikä mennä töihin tai kouluun. Ajatukset myös saattavat kiertää kehää: tulee itsesyytöksiä ja jopa itsetuhoisia ajatuksia.”
Kevätmasennusta voidaan hoitaa masennuslääkkeillä. Piirtola korostaa myös terveellisten elämäntapojen merkitystä. Kevätmasennusta ehkäisee terveellinen ravinto, liikunta ja D-vitamiinin käyttö.
www.hs.fi