Riikka Airo ja Miia Lehtonen ovat psykoterapeutteja ja avantouimareita. Kuunneltuaan vuosikausia uimakopissa ihmisten tarinoita siitä, miten kylmä vesi on auttanut toipumaan työuupumuksesta tai huuhtonut masennuksen mennessään, kaksikko sai ajatuksen: mitä jos psykoterapian yhdistäisi avantouintiin.
Avantouinti on shokkihoitoa keholle, mutta sitä se on myös mielelle. Kun avantoon laskeutuu, kylmä vesi purskauttaa aivojen välittäjäaineet liikkeelle(siirryt toiseen palveluun). Kortisolin eli stressihormonin tuotanto vähenee. Endorfiinit eli mielihyvähormonit hyrskähtävät vauhtiin. Olo rentoutuu ja virkistyy.
Airo ja Lehtonen ovat loppusuoralla tutkimuksessaan, jossa he tarjoavat avantouinnilla höystettyä lyhytpsykoterapiaa nuorten aikuisten ryhmälle Helsingissä. Jokaiselle ryhmäkerralle on rakennettu tunnetaitoihin liittyvä teema, joka linkitetään kylmäkokemukseen.
– Voimme esimerkiksi tutkia pelkoa ja ahdistavaa tunnetta, joita kylmään veteen meneminen voi herättää. Kylmäuinnin avulla voi opetella, miten rauhoittaa itsensä tässä hetkessä. Niitä taitoja voi siirtää ahdistustilanteeseen, Lehtonen sanoo.
Avantoon yhdessä
Seitsenhenkinen porukka laskeutuu alas portaita avantouintikoppiin Mikkelin Pankalammella. Nauru raikaa pakkasessa ja vaihtuu pian kiljahduksiin:
– En hitto vie voi mennä tuonne! Heini Kärki manaa laskeutuessaan kohti kylmää vettä.
Kulttuuripaja Kajon porukka on käynyt uimassa avannossa kerran viikossa jo parin vuoden ajan. Kajolaiset ovat nuoria aikuisia, joilla on kullakin jollain tavalla haastava elämäntilanne. Avantoon heitä vetää hyvä mieli, jonka hyytävään veteen pulahtaminen antaa.
– Aivot tavallaan nollaantuvat avannossa. Avannosta tullessa olet kuin uudesti syntynyt, pitkiä vetoja jäiden seassa uinut Markus Hokkanen kuvailee.
Aivojen välittäjäaineiden vauhdittamisen lisäksi kylmä vesi pakottaa olemaan sataprosenttisesti läsnä tässä hetkessä. Se on tärkeää, jotta keho ja mieli keskustelisivat keskenään. Samaan lopputulokseen voi päästä vaikkapa mindfulnessharjoituksilla. Avantouinti on sikäli tehokkaampaa, että se tuottaa tuloksia hetkessä.
Airon ja Lehtosen psykoterapiaryhmä on antanut kylmäuinnista hyvää palautetta.
– Moni ryhmäläinen on tuonut esiin sen, että he saavat kylmäkokemuksen jälkeen paremmin yhteyden omiin tunteisiinsa, Airo sanoo.
– Kylmäkokemuksen avulla on helpompi pysähtyä tai antaa myöten rauhoittumiselle päivän kiireiden jälkeen. Jo 30 sekuntia avannossa auttaa, Lehtonen jatkaa.
Mikkelin Pankalampeen kaksi kertaa peräkkäin pulahtanut Maria Haapasalo allekirjoittaa psykoterapeuttien sanat. Hänelle avantouinti on pysähtymisen hetki, maadoittava rituaali.
– Joka kerta koen, että ylitän itseni ja se antaa itsevarmuutta.
Markus Hokkanen puolestaan on jo konkari. Harrastus on jatkunut kuusi vuotta, koska siitä tuleva fiilis on niin mahtava.
– Vaikka miten ketuttaisi ennen avantoon menoa, kaikki ketutus jää sinne. Avannossa elät hetkessä. Et mieti työasioita tai muita murheita. Selviytymisvaistot heräävät ja keskityt täysin siihen, mitä tapahtuu nyt.
Lääkäriltä maksusitoumus talviuintipaikalle?
Kylmäuinnin vaikutuksia on tutkittu paljon, mutta mielenterveyden näkökulmasta tutkimusta on vähän. Airo ja Lehtonen toivovat, että he saisivat tutkimukselleen jatkorahoitusta voidakseen tehdä myös fysiologisia mittauksia.
Nykyinen Wihurin säätiön rahoittama tutkimus pohjautuu yksilöhaastatteluihin, masennus- ja ahdistuneisuustesteihin, jotka tehdään ennen ja jälkeen terapiaprosessin sekä lyhytpsykoterapiaprosessista saatuun palautteeseen.
Tutkijat uskovat, että avantouinti voisi olla varteenotettava hoitokeino mielenterveyspalveluissa. Potilaalle voisi esimerkiksi antaa maksusitoumuksen talviuintipaikkaan.
Apua masennukseen, työuupumukseen ja ahdistukseen
Avannosta on apua, vaikkei sitä yhdistäisi psykoterapiaan. Esimerkiksi Mikkelin Kulttuuripaja Kajon avantouinnit saavat psykoterapeuteilta kiitosta.
– Monelle on kynnys mennä avantoon, koska siihen liittyy kehonkuva ja uikkareissa liikuskeleminen, ja se voi olla monelle hankalaa. Ryhmä voi vahvistaa. Mielenterveyspalveluissa voisi olla monenlaisia ryhmiä, joiden tavoitteena on mielialan kohentaminen, Airo sanoo.
Esimerkiksi masennuspotilaat voisivat saada apua kylmän veden shokista ja sen aiheuttamasta välittäjäaineiden purskahduksesta. Samoin työuupumuksessa shokki ja siitä seuraava rentoutuminen purkavat ylikuormittunutta tilaa. Ahdistukseenkin kylmä auttaa.
– Kaiken tilan valtaavaan ahdistuneisuuteen tulee katkos. On hyvä saada erilainen kehollinen kokemus ja huomata että on mahdollista pysähtyä vain siihen hetkeen, Lehtonen kertoo.
Mikkelissä avannosta juuri nousseelle Heini Kärjelle tärkeintä kylmäuinnissa on kajolaisten porukka. Ilman kannustavaa joukkoa ympärillä hän tuskin menisi avantoon lainkaan.
– Vesi on kylmää ja minulle se ei ole sellainen, että ah, kun tulee niin ihana olo. Tulee siitä ihan hyvä olo, mutta minulle tärkeintä on yhdessä uskaltaminen ja yhteinen kokemus.
В рубрику Домашние задания
