Läheisen sairastuminen psyykkisesti kuormittaa myös heistä huolehtivia omaisia. Omaisen tulisikin muistaa huolehtia myös itsestään, mielenterveydestään ja hyvinvoinnistaan, sillä heillä on jopa kolminkertainen riski sairastua masennukseen verrattuna muuhun väestöön. Erilaiset kuormitustekijät, suuri vastuu ja jatkuva huolehtiminen sairastuneesta läheisestä nostavat masennusriskiä.
Omainen voi joutua huolehtimaan psyykkisesti sairastuneesta läheisestään monin eri tavoin: masentunut saattaa tarvita apua arjen kaikissa askareissa. Lisäksi on varmistettava, että sairastunut syö lääkkeet, jotka on määrätty ja käy lääkärin sekä muiden hoitotahojen vastaanotolla. Sairastuneen läheisen vointia on seurattava koko ajan.
Omaisen elämään saattaa kasaantua erilaisia kuormitustekijöitä. Voi olla, että oma elämä unohtuu ja sen täyttää vaan sairastunut läheinen ja hänen asiansa. Tällöin omainen saattaa havahtua, että hänen elämään on kertynyt uupumusta, ahdistusta, kyvyttömyyttä rentoutua, unettomuutta ja masennusta.
“Omainen ei välttämättä huomaa olevansa väsynyt ja tarvitsevansa apua, vaan hän käy kuin autopilotilla selvitäkseen vaikeasta tilanteesta,” sanoo Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin toiminnanjohtaja Minna Vuorio.
Omaisen tulisi kuitenkin muistaa, että sairastuneen tukemista on myös se, että omainen pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja itsestään. Jos kuormitus alkaa tuntua niin suurelta, että voimavarat kertakaikkiaan loppuvat, on haettava apua.
Tällöin vertaistuesta voi olla suuri hyöty. Vertainen ymmärtää jo puolesta sanasta, mitä omainen yrittää sanoa. Lisäksi on helpotus kuulla, että muilla on samankaltaisia ajatuksia. Vertaistuen kautta voi käsitellä vaikeita tunteita, kuten syyllisyyttä, häpeää, surua ja pelkoa. Siellä voi myös huomata, että muutkin kokevat syyllisyyttä samassa tilanteessa.
Lisäksi omainen saattaa tarvita keskusteluapua ammattilaisen kanssa. Tällöin kannattaa olla yhteydessä omaan työterveyteen tai oman alueen terveyskeskukseen. Lääkärin lähetteellä voi päästä psykologin juttusille. Lisäksi voi hakeutua mukaan yhdistystoimintaan, kuten FinFamiin.
Omainen ei voi parantaa psyykkisesti sairastunutta läheistään
Omainen tai perhe ei voi parantaa psyykkisesti sairastunutta läheistään, vaikka se saattaa tuntua jopa velvollisuudelta. Syyllisyys voi painaa ja omainen pohtia, onko hänellä oikeutta omaan elämään, kun läheinen voi noin huonosti.
Ei voi olettaa, että omainen jaksaa tukea sairastunutta läheistään loputtomasti. Näin on varsinkin sellaisessa tilanteessa, jossa läheinen ei halua apua ja hoitoa tai ei myönnä sairauttaan. Jos omainen venyy liian pitkälle auttaakseen halutonta läheistään, on riskinä, että hän uupuu ja sairastuu itse.
“Omainen ei koskaan voi olla vastuussa läheisen hoidosta, ei mielen sairauden eikä minkään muunkaan sairauden osalta. Vastuu hoidoista kuuluu aina hoitotaholle,” kertoo toiminnanjohtaja Pia Hytönen Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamista.
11 vinkkiä sairastuneen omaiselle
1. Hanki tietoa läheisen sairaudesta. Näin ymmärrät sairastunutta paremmin. Epätietoisuus kuormittaa mieltä.
2. Ole perillä sairastuneen perheenjäsenen voinnista, mutta myös yhtälailla omastasi.
3. Pidä kiinni rutiineista. Rutiinit tuovat turvaa ja kannattelevat vaikeassa tilanteessa.
4. Hanki mielekästä tekemistä. Sellaista voi olla vaikkapa käsityöt ja liikunta. Niiden avulla voit saada ajatukset välillä muualle.
5. Pidä kiinni rajoistasi ja huolehdi jaksamisestasi. Sairastunutta ei pidä auttaa oman voinnin kustannuksella.
6. Hakeudu vertaistuen piiriin. Sitä voi saada esimerkiksi järjestö FinFamin kautta.
7. Käytä tarvittaessa lyhytkestoisesti unilääkitystä.
8. Muista, että sinulla on lupa sanoa myös “ei” sairastuneelle läheisellesi. Voit esimerkiksi vetää rajoja siihen, minkä verran olet hänen kanssaan vuorovaikutuksessa.
9. Kaikki tunteet ovat sallittuja. Niitä ei kannata patoa sisälleen. Tunteitaan voi käsitellä esimerkiksi puhumalla ja kirjoittamalla.
10. Anna itsellesi lupa olla väsynyt. Muista, että myös sinulla on lupa uupua ja pyytää sekä saada tarvittaessa apua.
11. Hanki keskusteluapua. Puhu esimerkiksi ystävillesi tai muille läheisille. Erittäin vaikeissa tilanteissa on syytä turvautua terapiaan.
Onko läheisesi psyykkisesti sairas? Kuinka voisit huolehtia jaksamisestasi hänen rinnallaan?
Lähteet: Iltalehti, Mielenterveystalo ja MTV
Teksti: Anne-Mari Valta
В раздел «Работа с мышлением» домашних заданий
В 2022 году, к октябрю, траты на антидепрессанты в России выросли на 70% по сравнению с 2021, на успокоительные – на 56%. За девять месяцев прошлого года россияне потратили на антидепрессанты 5 миллиардов рублей, на успокоительные препараты – 13,9 миллиардов. Это 8,4 млн упаковок антидепрессантов (на 48% больше, чем годом ранее) и 108 млн упаковок успокоительных (рост на 44%). Спрос был такой огромный, что в аптеках исчезли многие препараты – «Прозак», «Депакин», «Анафранил» и другие.