Mielenterveysongelmat vievät yhä useammalta työkyvyn, erityisesti nuorilta. Se tulee todella kalliiksi. Uudenlaisessa valmennuksessa lähdetään siitä, että myös mielekäs työ itsessään kuntouttaa.
TAMPERELAINEN insinööri Ville sai viisi vuotta sitten unelmiensa työpaikan. Hänet valittiin suomalaiseen kansainväliseen teollisuusyritykseen vetämään verkkokaupan rakentamisprojektia.
Työ oli juuri sitä, mitä tuolloin 42-vuotias Ville osasi hyvin.
”Mutta pian kävi ilmi, että minulle vyörytettiin paljon muutakin vastuuta. Verkkokauppa piti integroida yrityksen muihin järjestelmiin, ja sitä varten olisi pitänyt ostaa isolla summalla konsulteilta it-työtä. Projekti edellytti myös jatkuvaa yhteydenpitoa muiden Pohjoismaiden yksiköihin.”
Ville koki, ettei hän kyennyt hallitsemaan yhä vaativammaksi ja sekavammaksi muuttuvaa kokonaisuutta. Hän ei myöskään saanut tukea muualta organisaatiosta, vaan tietoja jopa pimitettiin.
VILLEN projekti edusti muutosta totuttuihin toimintatapoihin, eikä se ollut kaikille mieleen. Ilmapiiri työpaikalla oli ikävä.
”Koin olevani tosi yksin projektini kanssa. Jo muutaman kuukauden kuluttua yöunet alkoivat kärsiä, ja väsyin yhä pahemmin. Sitten lakkasin myös syömästä. Ahdistava möykky kasvoi koko ajan suuremmaksi ja suuremmaksi.”
Kymmenen kuukauden jälkeen, vuoden 2017 lokakuussa, Ville jäi ensimmäiselle kuuden viikon sairauslomalle. Sen jälkeen työnkuvaa muutettiin.
”Mutta olin jo niin rikki, ettei se auttanut. Muutaman viikon kuluttua jäin pysyvästi sairauslomalle. Diagnoosi oli vakava työuupumus.”
TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE joutuvien määrä on vähentynyt hyvää vauhtia 2000-luvun aikana. Vuosituhannen alussa työkyvyttömyyseläkkeelle jäi työeläkejärjestelmästä pahimmillaan yli 25 000 ihmistä vuosittain. Viime vuosina määrä on ollut 20 000:n tuntumassa.
Erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä on onnistuttu vähentämään.
”Tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivien kuntouttamisessa me olemme jo aika hyviä”, sanoo eläkejohtaja Jyrki Rasi työeläkevakuutusyhtiö Varmasta.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet tarkoittavat esimerkiksi selkä- ja nivelongelmia. Isolle osalle kuntoutettavista löytyy uutta työtä entiseltä työnantajalta.
Työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen on kuitenkin taittunut. Syynä ovat mielenterveysongelmat.
Niiden aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi uudelleen kasvuun vuoden 2015 tienoilla. Se johtuu mielenterveysongelmien yleisestä lisääntymisestä.
Jotain on tapahtunut, eikä kukaan oikein tiedä, mitä.
Erityisen huolestuttavaa on se, että mielen sairastuminen vie eläkkeelle paljon nuoria, joilla olisi vielä koko elämä edessään.
Viime vuonna työeläkejärjestelmästä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle kaikkiaan vähän yli 19 000 ihmistä. Heistä 2 300 oli alle 35-vuotiaita. Useammalla kuin kolmella neljästä nuoresta syynä oli mielenterveys.
Se on yleinen syy myös nelikymppisillä, tamperelaisen Villen ikäisillä.
VILLEN jäämisestä sairauslomalle on pian neljä vuotta. Vuoden 2018 alussa hän sai masennuslääkityksen, ja hetken näytti siltä, että se tepsi.
”Mutta kesällä romahdin uudelleen. En jaksanut kuin maata. En pystynyt tekemään oikein mitään.”
Lääkitystä säädettiin terveyskeskuksessa monta kertaa, mutta olo ei vain parantunut. Vasta vuoden 2020 maaliskuussa Ville kohtasi vastaanotolla kokeneen lääkärin, joka vaihtoi lääkityksen kokonaan.
”Sen jälkeen minua alkoi taas hymyilyttää. Itkin sitä, miten ihanaa oli taas tuntea iloa. Pitkään aikaan en ollut tuntenut oikein mitään tunteita.”
Varsinainen iso käänne tuli kesällä, kun Villeltä otettiin laboratoriokokeita. Niistä selvisi, että hän kärsi vakavasta kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Siihen on olemassa yksinkertainen lääke, tyroksiini.
SYKSYYN mennessä masennuslääkitys voitiin lopettaa kokonaan ja Villen toimintakyky oli palannut.
Koskaan ei saada tietää, mikä osuus kilpirauhasen vajaatoiminnalla oli jo alkuperäiseen uupumukseen ja masennukseen. Vajaatoiminnan virhediagnoosi masennukseksi ei ole aivan harvinainen.
”Voin huomattavasti paremmin, mutta silti työn hakeminen tuntui todella vaikealta ja pelottavalta. Luottamus omaan pärjäämiseen oli niin huono”, Ville kertoo. Sairastuttava työyhteisö oli jättänyt trauman.
Tämän vuoden alussa Ville otti viimein yhteyttä eläkeyhtiöönsä Varmaan ja kysyi mahdollisuutta päästä työhön valmentavaan kuntoutukseen tai työkokeiluun.
Perinteinen kuntoutusmalli tuntuu toimivan huonommin mielenterveysongelmiin.
TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET käyvät monella tavalla kalliiksi.
Työterveyslaitos on arvioinut, että mielenterveysongelmien takia menetetty työpanos maksaa yhteiskunnalle 2,5 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi eläkejärjestelmä tai valtio joutuu maksamaan työkyvyttömän toimeentulon.
Ongelmien ratkomiseen kannattaa siis käyttää suuriakin summia, jos ihminen saadaan takaisin työhön. Se on tietysti myös inhimillisesti arvokasta.
Varman Jyrki Rasin mukaan kuntoutukseen on panostettu jo pitkään, mutta perinteinen kuntoutusmalli tuntuu toimivan huonommin mielenterveysongelmiin. Perinteinen kuntoutusmalli tarkoittaa, että ensin valmennetaan ja sitten haetaan työtä.
KOLME vuotta sitten Varman asiantuntijalääkäri törmäsi ulkomailla konferenssissa yksilölliseen valmennukseen perustuvaan toimintatapaan, jossa perinteinen malli oli käännetty: ensin hankitaan yhdessä sopiva työpaikka ja sitten katsotaan, mitä tukea kuntoutuja tarvitsee työssä selviytyäkseen.
Varma päätti kokeilla mallia niin, että valmennuksen toteuttaisi valmennusyhtiö Springhouse.
”Tässä lähdetään todella vahvasti ajatuksesta, että myös työ on kuntouttava elementti”, sanoo projektista Springhousessa vastaava Sanna Salminen.
”Hankitaan yhdessä ja nopeasti sellainen työpaikka, joka asiakasta kiinnostaa. Jos se työ ei sitten onnistukaan, maailma ei kaadu siihen vaan voidaan yrittää uudestaan.”
Tarvittaessa valmentaja menee kuntoutujan mukaan työpaikalle ja tukee siellä alkuun. Valmentaja voi tulla mukaan myös mahdollisiin hoitotapaamisiin, jos asiakas haluaa.
”Valitettavasti mielenterveysongelmien hoidossa tuntuu olevan puutteita”, Salminen sanoo.
Ville pääsi eläkeyhtiö Varman uuden kuntoutusmallin avulla nopeasti osaamistaan vastaavaan työhön ja on viihtynyt loistavasti.
VILLE valittiin mukaan kokeiluun, ja hän sai Springhousesta oman valmentajan Anne Vanajoen.
”Keskustelimme Annen kanssa, mitä osaan ja minkälaista työtä haluaisin tehdä. Anne totesi, että kyllä me sinulle työtä löydetään”, Ville kertoo.
Hän on ollut nyt puoli vuotta töissä kansanopistossa. Siellä hän on esimerkiksi uudistanut verkkosivuja, tehnyt opiston esittelyvideon ja hoitanut muita virtuaalisiin palveluihin liittyviä projekteja. Ville saa opistolta palkan, ja eläkeyhtiö maksaa opistolle kuntoutusrahan.
”Jatkosta juuri käydään keskustelua. On mahdollista, että työt jatkuvat. Voisin pitää tulevaisuudessa esimerkiksi koulutusta virtuaalisten palveluiden hyödyntämisestä oppimisympäristössä”, Ville sanoo.
YKSILÖLLISEN valmennuksen aikana Ville on saanut takaisin uskon itseensä ja tulevaisuuteen. Työstä oli tullut pelottava möykky, johon liittyi valtava epäilys omasta jaksamisesta ja pärjäämisestä.
”On ollut tosi arvokasta, että Anne on ollut tukenani koko ajan, kun epäilys on kalvanut mieltä.”
Ville on saanut työstään kiitosta, ja projektit ovat olleet mieluisia. Elämään tuli pimeyden tilalle valo.
”Miten Anne osasikin löytää minulle näin sopivan työn. Miten näin ihana ja kannustava työyhteisö voi olla edes olemassa. Meillä on kohta pikkujoulutkin, joihin minut on kutsuttu.”
VARMAN ja Springhousen runsas vuosi sitten alkaneen kokeilun tulokset ovat ylipäätään erittäin lupaavia.
Yksilöllistä valmennusta saavien 29 kuntoutettavan joukosta kolmasosa on tällä hetkellä työssä. Osa on tullut kokeiluun mukaan vasta vähän aikaa sitten.
Verrokkiryhmästä töissä on vain 13 prosenttia eli muutama.
Valmennuksen kustannukset ovat pienet verrattuna kuntoutettavalle maksettavaan tukeen.
Kokeilun tuloksia seurataan vielä runsaan kahden vuoden ajan, jotta nähdään, miten pitkäaikaisia erot ovat.
Varmasta ei pystytä vielä sanomaan, miten paljon enemmän yksilöllinen valmennus maksaa kuin perinteinen kuntoutus. Yhdellä Springhousen valmentajalla on enintään 20 valmennettavaa, jotta ote voi todella olla yksilöllinen. Silti valmennuksen kustannukset ovat pienet verrattuna kuntoutettavalle maksettavaan tukeen.
”Nopeampi työllistyminen lyhentää merkittävästi kuntoutujalle maksettavaa toimeentulon tukea, joka on ylivoimaisesti suurin osa kuntoutukseen käytettävistä panostuksista”, Jyrki Rasi sanoo.
Eläkeyhtiön järjestämään kuntoutukseen tai työkokeiluun voi päästä, jos on ollut työelämässä ennen työkyvyttömyyttä ja sairaus uhkaa johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen.
Ne nuoret, jotka eivät ole mielenterveysongelmien vuoksi koskaan päässeetkään työelämään, ovat Kelan järjestämän kuntoutuksen varassa.
VILLE on lopulta kiitollinen siitä, että sairaus pakotti hänet miettimään uusiksi elämän arvot.
”Osaan nauttia nyt ihan toisella tavalla luonnosta ja pienistä asioista. Materialla ei lopulta ole merkitystä, vaan pääasia on, että ihminen jättää itsestään hyvän jäljen. Että osaa olla rakastettava ja auttaa ja antaa muille hyvää”, Ville sanoo.
Sitä hän haluaa uudessa työssäänkin toteuttaa.
https://www.hs.fi/
https://www.hs.fi/
Людмила Петрановская в своей статье «Травмы поколений» очень доступно описала влияние условий, в которых живет личность, на отношения с ее близкими и, в частности, детьми. Они, как поколение, вырастают с определенными перекосами в развитии из-за психологических дефицитов у родительских фигур. Можно говорить, что страны постсоветского пространства – это страны травматиков. История тоталитарной системы, в которой жили наши бабушки и прабабушки отражается на наших родителях, на нас и наших детях.
В рубрику Домашние задания
