Korona koettelee mielenterveyttä, mutta meillä on paljon keinoja parantaa oloamme.- Koronarajoitusten aikaan aivan kaikki kiva ei ole kiellettyä.
- Kaveripiirin koronakupla tai yksin asuvien tilapäinen koronaperhe auttaa yksinäisyydessä.
- Pahaa oloa ei kannata ruokkia, vaan siitä olisi parempi päästää irti.
Kaupan pihassa Meri Larivaara huomasi mokansa. Se harmitti ja ärsytti, yllättävän paljon.
Larivaara oli unohtanut kasvomaskin kotiin. Tunnollisuuttaan hän palasi takaisin kotiin, otti maskin mukaan ja meni vasta sitten kauppaan maski kasvoillaan, kuten on suositeltu.
MIELI Suomen Mielenterveys ry:n johtava asiantuntija, asiantuntijalääkäri Meri Larivaara ymmärtää hyvin, että korona nakertaa yhä enemmän mieltämme, kun rajoitukset vain jatkuvat ja vielä muuttuvatkin kaiken aikaa.
Monenlaista pitäisi muistaa ja monesta kivasta pitää kieltäytyä. Korona on läsnä arkea koskevissa päätöksissämme vielä kuukausitolkulla.
Rajoitukset alkavat rassata pikku hiljaa pitkäpinnaistenkin mieltä. Ärsyttää, kiukuttaa ja lamaannuttaa, kun tuntuu siltä, että kaikki hauska on kielletty.
Kun viime keväänä meidät määrättiin joukolla pysymään etätöissä ja etäällä toisistamme, meitä neuvottiin reippailemaan ulkona mielen ja kehon terveyden vuoksi.
Larivaara ymmärtää hyvin sen, että jatkuva terhakka ulkoiluun rohkaiseminen alkaa jo kyllästyttää aktiivisintakin reippailijaa. Jotain muutakin on keksittävä, jotta jaksaisimme.
Hyvin moni kokee, että koronaepidemia on jo nyt vaikuttanut omaan mielenterveyteen negatiivisesti.
Joka neljännellä koronamieli
MIELI Suomen Mielenterveys ry:n teettämän kyselyn mukaan 27 prosenttia suomalaisista kokee koronan aiheuttaman poikkeusajan vaikuttaneen kielteisesti omaan mielenterveyteen.
Kyselyn mukaan lähes 90 000 suomalaisella on ollut itsetuhoisia ajatuksia epidemiasta johtuen. Heikentynyt mielenterveys ja itsetuhoiset ajatukset korostuvat erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa.
– Myös perusterveydenhuollosta on saatu viitteitä siitä, että voidaan huonosti, Larivaara kertoo.
Edessä on pitkä pimeä talvikausi. Korona on keskuudessamme vielä pitkään ja se tullee aiheuttamaan vielä monia muutoksia ja rajoituksia elämäämme.
On huolta siitä, miten riskiryhmäläiset jaksavat rajoituksia ja miten jaksamme itse.
Korona aiheuttama hermostuneisuus, kiukku, pelko ja paha mieli ovat Larivaaran mukaan näkyneet hyvin selvästi sosiaalisessa mediassa.
Syksyllä somen koronamyrskyjä on aiheuttanut erityisesti maskin käyttäminen. Toisin käyttäytyviä on sätitty ja syyllistetty.
Meri Larivaara antaa seuraavassa konkreettisia neuvoja ja vinkkejä siihen, miten jaksamme korona-arkea vielä tarpeen vaatiessa vaikka yli talven.
1. Virkistäydy kulttuurilla
Ulkoilu ei ole (tilanne 14.10.2020) ainoa tapa viettää vapaa-aikaa, vaikka koronarajoitukset haluaa ottaa vakavasti.
– Ota itsellesi virkistyshetkiä, kannustaa Larivaara.
On paljon tapahtumia, joissa koronan vaatimat turvallisuustekijät on otettu hyvin vakavasti ja tosissaan.
Tapahtumissa pystytään pitämään turvavälit. Ihmiset käyttävät niissä usein myös maskia sekä käyttäytyvät hillitysti niin, etteivät turhat pärskeet lennä.
– Käy teatterissa, elokuvissa ja konserteissa, joissa turvallisuudesta on huolehdittu hyvin.
2. Ota oppia kevään valosta
Keväällä jouduimme aivan uuden tilanteen keskelle hyvin nopeasti, kun korona aiheutti suhteellisen yllättäen jopa alueiden eristämistä.
– Pohdi, mikä auttoi sinua silloin jaksamaan! Voi olla myös hyödyllistä miettiä, mikä silloin oli erityisen hankalaa tai vaikeaa ja voisiko niille asioille tehdä nyt jotain.
Keväällä rajoitusten sietämistä helpotti se, että päivät alkoivat pidetä. Se loi valoa ankeuteen.
Nyt on toisin, kun päivät päin vastoin lyhenevät. Siksi Larivaara kehottaakin miettimään, olisiko mahdollista käydä ulkoilemassa valoisaan aikaan, esimerkiksi etätöiden antamana mahdollisuutena.
– Pimeää ilta-aikaa voi sitten käyttää enemmän tunnelmointiin. Sekin on tärkeää terveyden kannalta.
3. Huumori mukaan
Kaikkia koronan aiheuttamia puutoksia ei juuri nyt voi millään täysin korvata.
Emme esimerkiksi voi halata kaikkia kavereita entiseen malliin, ja alituinen etäisyyden pitäminen voi tuntua todella kurjalta.
Etäältä tervehtiminen voi tuntua laihalta lohdulta.
– Ota mukaan huumori! Nopea kyynärpääkopatuskin on kuitenkin jotain! Larivaara muistuttaa.
4. Ennakoimalla mielenrauhaa
Stressiä ja hermostuneisuutta voi lisätä epämääräinen pelko siitä, mitä tapahtuu, jos saa vaikkapa Koronavilkun kautta tiedon siitä, että on saattanut altistua koronavirukselle.
Tämä pelkoa voi lieventää varautumalla siihen, että tuollainen tilanne tulee omalle kohdalle.
On hyvä, että kotivara on kunnossa. Kannattaa miettiä, miten ruokahuolto järjestyy, jos karanteeni on tarpeen tai jos sairastuu.
– Asiat kannattaa kirjoittaa ylös. Ongelman ratkaisemisessa auttaa aina palastelu, Larivaara rohkaisee.
5. Haaveile ensi kesästä
Yksi korona-ajassa jaksamista kannatteleva teko voi olla haaveilu.
– Järjestä itsellesi haaveiluhetki.
– Kuvittele, mitä kaikkea kivaa voi olla tulossa ensi kesänä. Haaveile rohkeasti tulevasta, Larivaara kannustaa.
6. Perusta koronaperhe
Larivaara kannustaa miettimään korona-aikaa luovasti.
Jos asut sosiaalisten rajoitusten aikana yksin, voisitko ajatella, että asuisit jonkin aikaa jonkun toisen, yhtä yksinäisen kanssa samassa asunnossa? Toimisiko tällainen ratkaisu myös esimerkiksi ikääntyneille läheisillesi?
– Tällainen uusi ”koronaperhe” voi lieventää yksinäisyyttä.
7. Rakenna koronakupla
Vaikka sosiaalisia lähikontakteja suositellaan välttämään, kaikkia tärkeitä ja merkityksellisiä kontakteja ei tarvitse laittaa pauselle.
Yksi mahdollinen ratkaisu on pienen kaveripiirin koronakupla.
Kaverikoronakuplaan kuuluvat rajoittavat muut lähikontaktinsa tarkasti, jotta omassa kuplassa voidaan tavata turvallisesti.
8. Aktivoi koulupiirikupla
– Myös oman lapsen tai nuoren koulukavereiden vanhempien tapaaminen voi olla uusi sosiaalinen mahdollisuus.
– Lapset kuitenkin ovat koulussa tekemissä keskenään, joten vanhemmat kuuluvat samaan piiriin, Larivaara toteaa.
9. Opettele sietämään erilaisuutta
Itsensä kiihdyttäminen raivoon toisen käyttäytymisen vuoksi ei suojele koronalta ketään.
– Itsen rauhoittaminen sen sijaan kannattaa, Larivaara sanoo.
– Jos joku toinen ei käytä maskia bussissa, hänellä voi olla siihen hyvä syy.
Kaikki maskittomat eivät ole vastuuttomia huithapelikansalaisia. Maskiton voi olla vain unohtanut sillä kertaa maskinsa kotiin.
– Nyt kysytään myös kykyä sietää erilaisuutta, Larivaara toteaa.
Toisten syyttelemisen sijasta kannattaa keskittää huomio omaan tekemiseen.
Kun suojaa itse itsensä mahdollisuuksien mukaan koronatartunnalta, suojaa itseään myös ahdistukselta, koska on itse tehnyt aktiivisesti jotain oikein ja hyvin.
10. Opettele ymmärtämään tunteitasi
Järkeväkin ihminen on saattanut korona-aikana havahtua siihen, että oman odotetun menon peruuntuminen on voinut harmittaa aivan kohtuuttomasti.
Epämukavan maskin käyttäminen voi saada aikuisenkin kiukuttelemaan.
On hetkiä, jolloin kypsinkin aikuinen voi käyttäytyä kuin pieni lapsi. Näitä kokemuksia kannattaa miettiä ja niistä voi oppia. Larivaara kannustaa juttelemaan koronatunteista ystävän kanssa.
– Tunteet on hyvä kohdata. On hyvä säilyttää avoin mieli omia tunteita kohtaan ja yrittää ymmärtää niitä.
Oma pahantuulisuuden kierre kannattaa katkaista, sillä siitä ei ole mitään hyötyä, päin vastoin.
Jos jutteleminen kaverin kanssa ei riitä, mielenterveyden ongelmiin löytyy apua muun muassa verkosta.
Степень влияния различных типов жизненных событий и нейронная реакция на вознаграждения и потери являются важными показателями предрасположенности / устойчивости к депрессии. Факторы окружающей среды, включая стресс и отсутствие позитивных событий являются типичными предпосылками возникновения большого депрессивного расстройства (БДР).
В мире 