Опубликовано Оставить комментарий

Raudan puute vai masennus?

raudan puuteMielialalääkkeitä tarjotaan väsyneille naisille vaikka syy väsymykseen saattaa olla raudan puute. Olisikohan lääkäreiden aika päivittää tietojaan? Artikkelin lopussa on linkki raudanpuutteeseen perehtyneen lääkärin kirjoittamana ferritiinistä ja raudan puutteesta.
Olen nyt kaivanut viikkotolkulla tietoa mitä oireita raudan puute aiheuttaa ja etenkin ferritiinitason eli varastoraudan merkityksestä oireisiin. Olen lukenut raudanpuutteeseen perehtyneiden lääkäreiden artikkeleita, tuhansien ihmisten tositarinoita ja jutellut läheisten kanssa, joita asia on koskettanut.

Suoraan sanottuna olen hämmästynyt, miten perusterveydenhoito ei ota vakavissaan varastorautojen merkitystä potilaiden oireisiin. Raudan puute koskettaa erityisesti naisia.

Hemoglobiini ei välttämättä kerro mitään raudan puutteesta

Viimeksi tänään juttelin tuttavani kanssa, joka kärsi uupumuksesta ja väsymyksestä vuosia. Ensi hätään tarjottiin mielialalääkkeitä. Jossain vaiheessa tutkittiin kilpirauhasarvot ja niistä löytyi häikkää. Lääkityksestä huolimatta vointi ei kohentunut. Vuosia tutkimusten alkamisesta yksi sisätautilääkäri mittautti ferritiinin ja tulos oli 0. Tällä henkilöllä oli koko ajan ollut hemoglobiini 130. Hänellä oli raudanpuute ilman anemiaa. Hän pääsi samantien rautainfuusioon. Kas kummaa uupumus väistyi.
Nyt vuosia myöhemmin raskausaikana neuvola ei suostunut mittauttamaan häneltä ferritiiniä ja hän mittautti sen yksityisellä. Tulos oli 9. Eli rautavarastot lähes tyhjät. Hän sai onneksi ferritiinin nousemaan tableteilla raskauden aikana. Punasoluja hänelle jouduttiin antamaan synnytyksen jälkeen hemoglobiinin ollessa 70.
hemoglobiini

Raudan puutteen hoito säästäisi yhteiskunnan kuluja

Kuinkahan paljon vähemmän olisi raskauden aikaisia sairauslomia, jos neuvolat ottaisivat vakavasti raudan puutteen ja ymmärtäisivät, että hemoglobiini ei välttämättä kerro yhtään mitään raudan puutteesta? Kuinkahan paljon vähemmän olisi uupuneita äitejä, jos tämä asia tutkittaisiin aina automaattisesti? Tämä vaikuttaisi suoraan myös lasten hyvinvointiin, kun äidit jaksavat arkea paremmin. Kuinkahan paljon olisi vähemmän sairauslomia työstä jos tietämättään raudan puutteesta kärsivät saisivat rautavarastot kuntoon?

Mitä hyötyä yhteiskunnalle on pantata ferritiinin mittausta ja miten lääkärit kehtaavat pitää sitä “muoti-ilmiönä”?

Määräsin itse tutkimukset ja vaadin lähetteen rautainfuusioon

Omakohtaisena kokemuksena nyt kolmannessa raskaudessa voin kertoa seuraavaa. Olen kärsinyt korkeasta sykkeestä, hengenahdistuksesta, väsymyksestä, huimauksesta ja päänsärystä. Olen ollut valtaosan raskautta sairauslomalla. Otatin omatoimisesti laajat verikokeet yksityisellä ja kas kummaa ferritiini oli 9. Hemoglobiinin oli todettu jo aiemmin olevan 109 eli alhainen ja sain anemia diagnoosin sekä kehotuksen syödä rautaa.
Olin myös Naistenklinikalla ja Meilahden päivystyksessä edellä mainittujen oireiden takia ja diagnoosiin kirjattiin “oireet sopivat todettuun anemiaan”. Siitä huolimatta kukaan ei ehdottanut rautainfuusiota hoidoksi tai minkäänlaista seurantaa nouseeko ferritiini.
Söin kaksi kuukautta rautaa purkista 130mg päivittäin ja ferritiini oli laskenut entisestään. Teetätin kontrollilabrat jälleen itsenäisesti yksityisellä lääkäriasemalla. Kaikilla ei tähän ole mahdollisuutta, joten julkisen terveydenhoidon tulee ottaa raudan puute vakavasti.
Naistenklinikalla lääkäri ehdotti vain rauta-annoksen tuplaamista laskeneen tuloksen jälkeen kun sitä erikseen kysyin. Muuten hän ei olisi asiaan edes ottanut kantaa. Jos edellinenkään annos ei ole imeytynyt miksi tämä tuplamäärä imeytyisi? Onneksi sain neuvoja Facebookin Raudanpuute-ryhmästä ja pyysin jälleen itse lähetettä rautainfuusioon yksityiseltä lääkäriasemalta.
Lähete meni kiireellisenä Naistenklinikalle ja nyt vastassa oli osaava lääkäri. Hän sanoi ferritiinin raja-arvoksi 30, jotta saa infuusion. Minulla se on 8 ja rautainfuusio on ensi viikolla. Siinä tiputetaan suoraan suoneen 1000mg rautaa, jolla varastoraudat pitäisi saada nopeasti nousuun.
Tässä tuntuu jokseenkin oudolta, että itse ohjaan omaa hoitoani ja teetän kontrollikokeita. Jos sykkeet nousevat 140 pelkästään seisomisesta, eikä jaksa olla pystyssä niin eikö silloin pitäisi reagoida ja miettiä, että tämä ei ehkä johdu pelkästään raskaudesta? Tässä kunnossa tuskin kovin hyvin jaksaa synnytystä läpi ja riski joutua sektioon kasvaa. Mielialalääkkeitä minulle ei sentään ole tarjottu ja oma mieleni onkin pysynyt kohtuullisen hyvänä varmasti osittain siksi, että muut vitamiiniarvot kuten D, B12, folaatti sekä Omega-3 ovat kunnossa.
vastasyntynyt

Miten äidin raudan puute vaikuttaa sikiöön?

Raskaudenaikainen raudanpuute on yhdistetty kohdunsisäisen kasvun hidastumiseen, synnytyksen keston pidentymiseen, infektioriskin suurenemiseen, äidin ja vastasyntyneen suurentuneeseen kuolleisuusriskiin sekä vastasyntyneen lihasten toimintahäiriöihin. Kehittyvä sikiö tarvitsee rautaa kasvuun ja kudosten kehitykseen. Sikiön rautavarastot kasvavat maksan kehityksen yhteydessä raskausviikolta 32 eteenpäin. Raskausaikana pienentynyt veren hemoglobiinipitoisuus lisää riskiä synnytyksen jälkeiselle verenvuodolle ja äidin sairastavuudelle. Eikö tuossa ole jo aika monta hyvää syytä ttaa raudan puute vakavasti julkisessa terveydenhuollossa?

Neuvolan ja julkisen terveydenhoidon tehtävä on ottaa raudan puute vakavasti

Ihmiset joutuvat vääntämään saadakseen hoitoa raudan puutteeseen

Moni ei ole saanut infuusiota edes huonommilla arvoilla. Ihmisiä kohdellaan epätasa-arvoisesti tämän asian suhteen. Jos vastassa on asiasta tietämätön lääkäri on yksittäisen potilaan aika vaikea saada hoitoa. Moni ei jaksa tehdä kantelua ja tapella oikeuksiensa puolesta. Olen kuullut jopa tarinoita, joissa tiedetään varastorautojen olevan alhaiset ja oireet ovat selkeät, mutta hoitoa ei suostuta antamaan. Näillä ihmisillä ei ole varaa mennä yksityiseen hoitoon ja terveyskeskuksessa asiaa ei oteta vakavasti, koska viralliset viitearvot Suomessa ovat naurettavan alhaiset.

Tuhansien ihmisten tositarinat voinnin parantumisesta varastorautojen noustessa puhuvat omaa kieltään.

Raudan puute oireet

  • Väsymys
  • Kuiva iho
  • Huonolaatuinen tukka ja hiusten irtoaminen.
  • Limakalvo-oireet (nielemisvaikeus ja suupielten halkeilu, kielen kirvely).
  • Lihasoireet kuten nopea leposyke, sydämen rytmihäiriöt, leposykkeen nopea nousu, lihasten kipeytyminen (menevät ”hapoille”), lihasten huono palautuminen rasituksesta.
  • Rasitushengenahdistus
  • Kognitiivisten toimintojen (älylliset toiminnot) heikkeneminen.
  • Raudanpuute voi aiheuttaa myös lievää kilpirauhasen vajaatoimintaa, jolloin oikea hoito on raudanpuutteen hoito eikä tyroksiinin aloitus.
  • Raudanpuute voi aiheuttaa tai pahentaa aknea.
  • Voi vaikuttaa myös kohdun limakalvoon ja aiheuttaa epäsäännöllistä kuukautisvuotoa.

(Lähde: sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri Tom Widenius)
On hienoa, että tästä ferritiini asiasta on alettu puhua laajemmin. Muutos tapahtuu, mutta liian hitaasti. Jos tuttavasi kärsii omituisesta väsymyksestä linkkaa hänelle nämä alla olevat artikkelit:
Sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri Tom Wideniuksen kattava artikkeli raudanpuutteesta
Anna Ellosen & Jenna Jakosen opinnäytetyö otsikolla fertiili-ikäisen naisen raudanpuuteanemia ja sen hoito
Lue myös Lapsettomuus: Ferritiini eli varastorauta saattaa vaikuttaa hedelmällisyyteen

Heidi Ekholm-Talas

Kirjoittaja on Lapsiarkea Median osakas, sarjayrittäjä ja kahden villin pojan äiti.
Matkustelu ja elämästä nauttiminen inspiroivien ihmisten kanssa pitävät Heidin fiiliksen yllä. Hän haluaa auttaa ihmisiä löytämään positiivisen vireen elämäänsä henkilökohtaisen kasvun kautta.
Ota yhteyttä: heidi@lapsennimi.com

https://lapsennimi.com

Опубликовано Оставить комментарий

Sairauspoissaolot kasvussa: Mielenterveysoireilu lisääntynyt.

Kelan tilastojen mukaan sairauspoissaolot vähenivät lähes kymmenen vuoden ajan kunnes viime vuonna ne kääntyivät jälleen kasvuun.
Pitkien sairauspoissaolojen väheneminen työpaikoilla on Kelan tilastojen mukaan päättynyt. Taloussuhdanteilla on havaittu olevan yhteys sairauspoissaolojen määrään.
Talouden kasvaessa myös osatyökykyiset työllistyvät paremmin. Toisaalta ihmiset ”uskaltavat” sairastaa silloin kun taloudessa menee heikosti ja työttömyyden uhka ilmeisempi.
Kelan tilastojen mukaan sairauspoissaolojen kasvu johtuu pääosin mielenterveyden häiriöihin perustuvien poissaolojen lisääntymisestä. Mielenterveyden häiriöt sairauspoissaolon syynä lisääntyivät jopa 16 prosenttia. Nämä poissaolot lisääntyivät sekä naisilla että miehillä ja muutos näkyi kaikissa ikäryhmissä.
Kaikkiaan sairauspäivärahakausien määrä kasvoi runsaalla 7 000:lla eli 2,5 prosentilla.
Asiantuntijalääkärikin yllättyi
Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kock pitää sairauspoissaolojen nopeaa kasvua yllättävänä ja huolestuttavana. Tulevat vuodet näyttävät onko kyse pidempiaikaisesta muutoksesta.
Sairauspoissaolotilannetta on joka tapauksessa seurattava tarkasti. Pidempiaikainen muutos olisi vakava signaali siitä, että työterveyshuollossa ei kyetä havaitsemaan ongelmia ajoissa – tai että varhaisia mielenterveyspalveluja ei ole tarpeeksi saatavilla.
Lähde: Kela, Yle
Опубликовано Оставить комментарий

Vaativa ja stressaava työ voi altistaa mielenterveysongelmille.

Mies tietokoneen monitorien edessä liikkeestä epäselvänä hahmona.Stressaavaa työtä tekevillä on kaksi kertaa suurempi riski sairastua mielenterveysongelmiin verrattuna stressitöntä työtä tekeviin.

Kovat vaatimukset ja vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön ja työtapoihin voivat altistaa työntekijät mielenterveysongelmille(siirryt toiseen palveluun). Työstressi on aiemmin osoitettu myös yhdeksi työkyvyttömyyseläkkeiden syyksi.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 6 900 britin seurantatietoihin. Osallistujilta kysyttiin 45-vuotiaana työstressistä ja työoloista, minkä jälkeen heitä seurattiin viiden vuoden ajan.

Riski sairastua mielenterveysongelmiin oli lähes kaksi kertaa suurempi työntekijöillä, joiden työ oli vaativaa ja joilla oli vain vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä, tulokset osoittivat. Myös stressaavaksi ja rasittavaksi koettu työ liittyi noin kaksinkertaiseen mielenterveysongelmien riskiin. Vertailukohtana olivat työntekijät, joiden työ ei ollut stressaavaa.

Jos työstressin ja mielenterveysongelmien välinen yhteys on kausaalinen, työolojen parantaminen olisi estänyt joka seitsemännen sairastumisen, tutkijat arvioivat.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä(siirryt toiseen palveluun).

https://yle.fi