Ihmisaivot ja -mieli ovat rakentuneet niin, että ne «sallivat» psykoosin. Siksi psykoosi on tavallaan vain osa ihmisyyttä. – Sairauden stigmaa helpottaisi se, jos meillä kaikilla olisi kokemus siitä, että periaatteessa kellä tahansa on mahdollisuus sairastua, HUS:n psykiatrian, psykoosien ja oikeuspsykiatrian linjan ylilääkäri Tuula Kieseppä kuvaa.
Se, että menee psykoosiin, on oikeastaan vain inhimillistä.
– Psykoosille altistavia tekijöitä on paljon, mutta selkeästi on niin, että ihmisaivot ja mieli ovat rakentuneet siten, että psykoosi on mahdollinen, HUS:n psykiatrian, psykoosien ja oikeuspsykiatrian linjan ylilääkäri Tuula Kieseppä kuvaa.
– Usein, kun käydään omaisten tai potilaan kanssa keskustelua siitä, mistä psykoosi johtuu, voidaan puhua siitä, että periaatteessa psykoosialttius on meillä kaikilla. Se on ihmisyyteen liittyvä asia.
Ihmisaivot ja -mieli siis «sallivat» psykoosin. Siksi psykoosi on osa ihmisyyttä.
Lue myös: Millaisia ovat psykoosin oireet?
Psykoosiin liittyy huomattava todellisuuden tajun menetys
«Psykoosi» on sanana siinä mielessä ongelmallinen, että yhtä ainoaa psykoosia ei ole. Sanaa käytetään monessa yhteydessä ja usein erilaisilla tavoilla.
– Lääketieteellisesti keskeinen asia on, että psykoosiin liittyy huomattava todellisuuden tajun menetys. Kuinka vaikea tila on? Onko se täydellinen psykoosi, niin sanottu avoin psykoosi, jossa todellisuudentajun menetys on täydellinen ja huomattava? Ihminen voi vaipua psykoosiin, jossa hän irrottautuu täysin siitä, mikä on totta, Kieseppä kuvailee.
Avoimessa psykoosissa todellisuudentajun menetys on täydellinen ja huomattava. Kuvituskuva.
Psykoosiin vajonnut elää kuin omassa maailmassaan, joka koostuu muun muassa harha-ajatuksista. Silloin on vaikeaa enää erottaa, mikä on totta. Toisaalta ihminen voi kokea, että psykoosin avaama maailma on totta ja oikea, todellinen elämä valetta.
– Psykoosi sinällään ei tarkoita vaikkapa skitsofreniaa. Psykooseja esiintyy monissa tilanteissa eivätkä ne välttämättä liity pitkäkestoiseen vaikeaan psykiatriseen sairauteen, Kieseppä luettelee.
Perinnölliset tekijät vaikuttavat
Suurin riski psykooseille on nuoruusiässä; vanhuudessa taas dementia voi osaltaan edesauttaa psykoosin syntyä.
Altistavien tekijöiden lista on pitkä. Perinnölliset tekijät vaikuttavat, unettomuus pahentaa psykoottisuutta ja myös usein yhdistyy siihen. Kannabiksen käyttö lisää riskiä etenkin ihmisillä, joilla on muutenkin geneettinen alttius sairastua.
Myös esimerkiksi synnytyksen aikaisen hapenpuutteen, lapsena päähän kohdistuneiden vammojen, aliravitsemustilan ja D-vitamiinin puutteen vaikutusta on tutkittu ja ne näyttäisivät altistavan psykoosille.
– Kun taustalla on biologista alttiutta sairastua psykoosiin, niin erilaiset elämän stressitilanteet voivat toimia laukaisevina tekijöinä. Lapsuuden ja nuoruuden kaltoinkohtelun kokemukset altistavat moninaiselle psykiatriselle oireilulle, myös psykoottisille häiriöille, Kieseppä sanoo.
Se, että ihminen on tavallinen nelikymppinen työssäkäyvä perheenäiti, ei välttämättä suojaa psykoosilta. Kuvituskuva.
«Tavallisuus» ei suojaa psykoosilta
Se, että ihminen on tavallinen nelikymppinen työssäkäyvä perheenäiti, ei siis välttämättä suojaa psykoosilta.
– Voisi ajatella, ettei nelikymppisellä perheenäidillä ole kovin suuri riski psykoosiin, vaan riski on aika pieni, mutta kenenkään meistä kohdalla ei voi varmasti sanoa, etteikö se voisi olla mahdollista. Esimerkiksi paranoidinen skitsofrenia alkaa yleensä vasta myöhäisemmällä iällä. Jos tällä äidillä olisi sukutaustaa ja suvussa on tätä sairautta alkanut yli 40-vuotiaana, niin kyllä se hänellekin mahdollista on, Kieseppä pohtii.
– Sairauden stigmaa helpottaisi se, jos meillä kaikilla olisi kokemus siitä, että periaatteessa kellä tahansa on mahdollisuus sairastua. Ei ole niin, että on olemassa vain tietty porukka, joka voi sairastua psykoosiin jostakin rajatusta syystä. Se on asia, joka liittyy ihmisyyteen, kuten muutkin sairaudet, jotka ihmisiä kohtaavat.
Se, että on niin sanotusti «hyvä, tavallinen veronmaksaja», ei suojaa mielenterveyden ongelmilta. Toisaalta henkilö, joka on sairastanut psykoosin, voi olla samalla lailla hyvä, tavallinen veronmaksaja.
Psykoosi on traumaattinen kokemus
Psykoosi voi liittyä myös vakavampaan psykoosisairauteen. Niitä ovat esimerkiksi skitsofrenia, skitsoaffektiivinen psykoosi ja harhaluuloisuushäiriö sekä kaksisuuntaisen mielialahäiriön tai vakavan masennuksen jotkut muodot.
– Kun ensimmäistä kertaa joutuu psykoosiin, se on hyvin traumaattinen kokemus. Siinä ei yleensä tiedä, mitä on tapahtumassa. Maailma muuttuu oudoksi ja pelottavaksi, Kieseppä sanoo.
Psykoosiin vajotessaan ihminen ei yleensä tiedä, mitä on tapahtumassa. Kuvituskuva.
Toisaalta myöhemmin psykoosialtis ihminen voi oppia tunnistamaan, että hän on liukumassa harhoihin.
– Ihminen ei ole täysin psykoosissa, kun hän pystyy havainnoimaan oireita, jotka liittyvät psykoosiin. Hän pystyy tunnistamaan, että nämä eivät todennäköisesti ole totta, vaan johtuvat siitä, että minulla on alttius psykoosiin. Vaikkapa stressitilanteissa tulee ääniä tai kokemuksia siitä, että maailma on outo tai kummallinen.
Hitaasti kehittyvä psykoosi on salakavala
Yksinkertaistettuna ihminen ei siis voi olla täydessä psykoosissa, jos hän tietää olevansa psykoosissa. Jos psykoosi kehittyy nopeasti, se ei jää muiltakaan huomaamatta.
Läheiset yleensä huolestuvat, kun ihminen alkaa puhua sekavia tai uskoa asioihin, jotka muista tuntuvat käsittämättömiltä. Hitaasti kehittyvä psykoosi on salakavalampi: siinä outoja ajatuksia tai ääniä ilmaantuu vähitellen, pienin askelin.
– Ihminen ehkä tottuu niihin. Jos ei osaa puhua niistä ja hakea apua, psykoosi ehkä etenee pitkällekin, ennen kuin se huomataan. Mitä pidempään oireet kestävät, sitä vaikeampi toimintakyvyn lasku usein on. Ihminen saattaa jättäytyä pois kaveripiiristä, ei ehkä voi käydä koulussa, töissä. Paluu entiseen voi kestää kauan, Kieseppä sanoo.
– Jos ihminen ehtii mennä täyteen psykoosiin, se on yleensä aikaa, josta hän ei muistakaan ihan kaikkea. Toipumiseen menee aikaa, ja sen käsittelyyn, että voi käydä näin, että menettää kyvyn todellisuudentajuun, joka meillä normaalisti on. Se on traumaattista.
Hitaasti kehittyvässä psykoosissa outoja ajatuksia tai ääniä ilmaantuu vähitellen, pienin askelin. Kuvituskuva
Hitaassakaan psykoosissa ihminen ei yleensä tiedä, että on menossa psykoosiin. Maailma vain muuttuu, eikä kukaan osaa selittää, miksi.
– Ihmiselle voi tulla harha-ajatuksia, että hänellä on erityinen tehtävä, jota hänen tulee noudattaa ja tehdä, ja sitä ei ole muille paljastettu. Joskus äänetkin kieltävät kertomasta muille. Ihminen voi esimerkiksi ihmetellä, miksi minusta on tullut erityinen henkilö, johon kohdistetaan toiveita, Kieseppä sanoo.
Yleensä psykooseista toivutaan täysin
Osa tulee hoitoon myöhään. Oireita on voinut olla jopa usean vuoden ajan, mutta niistä ei ole osattu tai uskallettu puhua.
– Toivoisin, että jos esimerkiksi maailma ympärillä alkaa tuntua oudolta tai tulee ylipäätään hyvin kummallisia oireita tai itselle vieraita epätavallisia ajatuksia, niin ihminen alhaisella kynnyksellä lähtisi hakemaan apua. Välttämättä kyse ei ole mistään vakavasta, mutta varhainen selvittely auttaa mahdollisen vaikeamman oireilun nopeassa tunnistuksessa ja hoidossa, Kieseppä sanoo.
– Uskon, että mitä enemmän puhutaan ja avataan asioita, sitä enemmän häpeää voidaan vähentää ja hoitoon hakeutuminen helpottuu.
MTV
Uutiset
Tällaisia ovat psykoosin oireet.
Yleensä psykooseista toivutaan täysin. Ja vaikka ei toivuttaisi, ne eivät silti tarkoita, että elämä olisi jollakin tavalla pilalla.
– Psykoosialttiuden kanssa pystyy elämään. Sitä oppii tunnistamaan itselle tärkeitä riskitekijöitä ja keinoja, joilla voi ehkäistä sitä, ettei psykoosi pääse täydelliseksi.
В 
В рубрику 