Evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala esittää tutkimuksissaan suomalaista valtavirtaa vastaan olevia näkemyksiä masennuksen syistä ja hoitokeinoista. Hänen mukaansa masennus johtuu 12 eri syystä, ja hoito on kohdennettava syiden, ei oireiden mukaan.
− Olen saanut positiivisia yhteydenottoja. Jopa ihmiset, jotka eivät usko evoluutioon, ovat kokeneet tutkimusteni auttaneen heitä ymmärtämään masennusta paremmin, Rantala kertoo.
Rantala esittää tuoreessa artikkelissaan yhdessä psykiatrian professori Hasse Karlssonin kanssa, että masennus johtuu 12 eri syystä ja että hoito on kohdennettava syiden, ei oireiden mukaan. Uudenlaista ajattelutapaa on Rantalan mukaan vaikea saada läpi.
− Näin raju ajatusmaailman muutos vie aikaa. Lyön vetoa että parinkymmenen vuoden sisällä mielenterveysongelmien hoidot tulevat perustumaan evoluutiopsykologiaan.
Rantalan ja Karlssonin tuloksia tukee se, että masennusdiagnoosin saaneiden ihmisten oireet eroavat paljon toisistaan. Yksi on uneton, toinen nukkuu koko päivän, jollakin ruokahalu lisääntyy, toisella se häipyy kokonaan, yksi on jatkuvasti levoton, toisen keho hidastuu.
− Psykiatriassa masennus on nähty yksioikoisesti aivokemiallisena häiriönä, jonka lääkkeet korjaavat. Psykologisemmin ajatteleva koulukunta taas on ajatellut masennuksen johtuvan mielensisäisistä ristiriidoista. Evoluutiopsykologisessa lähestymistavassa pyritään mielen ja aivojen lisäksi hoitamaan koko kehoa.
HUONOT ELINTAVAT VAIKUTTAVAT AIVOIHIN
Länsimaalaisilla masennuksen suurin yksittäinen taustatekijä on stressistä ja huonoista elintavoista johtuva matala-aktiivinen tulehdus. Tämä aivojen välittäjäaineiden toimintaan ja sitä kautta mielialaan vaikuttava tulehdustila on 60 prosentilla masennuspotilaista. Kun matala-aktiivista tulehdusta on hoidettu tulehduskipulääkkeillä, myös masennuksen oireet ovat vähentyneet.
− Ilmiötä on tutkittu aiheuttamalla terveille ihmisille keinotekoisesti matala-aktiivinen tulehdus. Osalla tutkittavista on esiintynyt jopa itsetuhoisia ajatuksia.
Matala-aktiiviseen tulehdukseen voidaan vaikuttaa helposti terveellisellä ruokavaliolla, hyvällä unenlaadulla ja liikunnalla. Nämä yksinkertaiset asiat sekä parantavat masennusta että toimivat ennaltaehkäisynä. Väitteiden taustalla on myös metsästäjä-keräilijäyhteisöjen parissa tehdyt tutkimukset.
− Papua-Uusi-Guineassa metsästäjä-keräilijäyhteisön 2000 haastatellusta ihmisestä vain yksi sairasti kliiniseksi luokiteltua masennusta. Nämä ihmiset kokevat mielialan laskun menetyksen hetkellä, mutta mieliala nousee nopeasti takaisin hyväksi.
Kohtuullisella murehtimisella on merkityksensä ihmisen elämässä. Esimerkiksi avioeron jälkeen on järkevää käydä läpi mennyttä ja oppia mahdollisista virheistään. Se, että murehtiminen jää päälle, ei ole normaalia.
Matala-aktiivinen tulehdus näyttäisi estävän mielialan nousun vastoinkäymisen jälkeen. Kun mielialan lasku pitkittyy, alkaa mukaan tulla kliinisen masennuksen muita oireita. Myös yksin pärjäämistä korostava länsimainen kulttuuri heikentää luontaista kykyä selviytyä.
− Laumaeläimet ahdistuvat ja kokevat stressiä ollessaan yksin. Synnytyksen jälkeinen masennus liittyy vahvasti tähän ilmiöön. Ei ole luonnollista, että äiti hoitaa yksin pientä vauvaa, sillä evolutiivisessa historiassa lähisukulaiset ja koko kylä ovat auttaneet jälkeläisten hoidossa.
YKSINKERTAISET HOITOKEINOT AVUKSI
Evoluutiopsykologiaa on kritisoitu siitä, ettei siitä ole ollut hyötyä mielenterveyden häiriöiden hoidolle. Rantalalla on esittää masennukselle tehokkaat hoitomuodot.
− Potilaan tulee saada hoitoa, jolla korjataan masennuksen taustalla olevat syyt. Jos hoidetaan vain potilaan oireita, riski masennuksen uusiutumiseen on suuri.
Hoitomuotoja on etsittävä oirekirjoa tarkastelemalla ja tulevaisuudessa myös verikokeilla matala-aktiivisen tulehduksen sekä stressihormonitasojen selvittämiseksi. Rantala hoitaisi masentuneita hoitolassa, jossa huolehdittaisiin terveellisestä ruokavaliosta, sosiaalisesta elämästä, riittävästä unesta ja liikuttaisiin paljon ulkona ja luonnossa.
− Yhteisöllä olisi tässä hoitomuodossa tärkeä merkitys. Masentunut tarvitsee merkityksellisiä sosiaalisia suhteita. Esimerkiksi psykoterapian hoitava vaikutus perustuu siihen, miten hyvä ja läheinen hoitosuhde potilaan kanssa saavutetaan. Nykyisen avohoidon suurin ongelma on, miten masentunut saadaan kotoa liikkeelle ja ihmisten pariin.
Rantalalla on esittää tähänkin yksinkertainen keino.
− Masentuneelle pitäisi hankkia personal trainer, joka käy hakemassa hänet kotoa liikkumaan vähintään kolme kertaa viikossa. Samalla tulisi kyseltyä kuulumiset ja tsempattua terveellisen ruokavalion noudattamisessa.
Hoitoon motivoituakseen ihminen haluaa tietää, miksi hoito auttaa häntä. Evoluutiopsykologia pystyy selittämään, miksi terveet elintavat auttavat toipumaan masennuksesta.
− Stressi on hyödyllistä sillä se parantaa suorituskykyä hetkellisesti, mutta pitkittyessään se muuttuu elimistölle haitalliseksi. Sykettä nostava liikunta huijaa elimistöä luulemaan, että nyt taistellaan tai paetaan. Rasituksen jälkeen stressitasot alkavat laskea ja välittäjäaineiden toiminta normalisoituu. Kun ihminen ei stressitilan takia koe tarvetta olla jatkuvassa valmiudessa, myös unesta tulee syvää.
”ILOITSEN, KUN IHMINEN VOI PAREMMIN”
Ajoittain työ uudenlaisen ajattelutavan läpi lyömiseksi tuntuu Rantalasta toivottomalta. Halu tehdä hyvää ajaa jatkamaan.
− Iloitsen, kun näen yhdenkin ihmisen voivan neuvojeni vuoksi paremmin. Jos saisin riittävästi rahaa, voisin näyttää laajassa mittakaavassa, kuinka tehokasta evoluutiopsykologiaan perustuva hoito oikeasti on verrattuna perinteisiin hoitotapoihin.
Rantalalta on ilmestymässä kirja, jossa hän selittää evoluutiopsykologian kautta syyt syömishäiriöiden, maanisdepressiivisyyden ja skitsofrenian yleistymiseen sekä esittää näille tehokkaat dataan perustuvat hoitomuodot.
− Suurin osa psykiatreista, joiden kanssa olen keskustellut, on yhtä mieltä kanssani. Silti rohkeutta ajaa läpi uudenlaista ajattelua ei löydy.
Markus J. Rantala
Department of Biology & Turku Brain and Mind CenterBiologian ja psykologian tohtori
Evoluutiobiologian ja psykologian dosentti
Evoluutiopsykologian sivuainekokonaisuuden vastaava
Tämä juttu on osa Mieli & tieto -juttusarjaa, ja se on julkaistu alun perin Tunne & Mieli -lehden numerossa 1/2018. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.
MARKUKSEN TEESIT
Masennukseen liittyy kolme myyttiä:
Masennus on yksi sairaus.
Masennus johtuu serotoniiniaineenvaihdunnan häiriöstä.
Masennus periytyy. (Alttius periytyy, ympäristötekijät määräävät)
Sen sijaan:
Masennus on hoidettavissa evoluutiopsykologian opein.
Masennukseen on monia syitä. Hoidolla tulee poistaa masennuksen syy, ei sen oireita.
Sosiaaliset suhteet suojaavat masennukselta, raha ja valta eivät.
MASENNUKSEN 12 SYYTÄ
• Infektiot
• Pitkäkestoinen stressi
• Yksinäisyys
• Traumaattiset kokemukset
• Hierarkia-konfliktit
• Suru
• Hylkääminen rakkaussuhteessa
• Synnytys
• Vuodenaikojen vaihtelut
• Kemikaalit, esimerkiksi päihteet
• Ruumiillinen sairaus
• Nälkiintyminen
Samalle potilaalle voi osua useampi
masennustyyppi yhtä aikaa, mikä
osaltaan selittää oireiden kirjoa.
Lähde: Markus J. Rantala & Hasse Karlsson
MARJAANA ROPONEN TEKSTI
ELLA KIVINIEMI KUVAT
www.tunnejamieli.fi
По данным ВОЗ, к 2020 году депрессия станет наиболее распространенным психическим заболеванием. Уже сейчас от нее страдают около 300 миллионов человек во всем мире. Каждый год около 800 тысяч человек погибают в результате самоубийства на фоне депрессии.
NYT on kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoro. Evoluutiobiologian ja -psykologian dosentti Markus J. Rantala ajattelee uusiksi jälleen yhden mielen sairauden ja sen hoidot.