Опубликовано Оставить комментарий

Mielenteterveyspotilaiden omaiset omaishoidon tuen ulkopuolella.

miehen käsi pitää vanhuksen kädestä kiinniValtaosa mielenterveyspotilaiden omaisista ei ole omaishoidon tuen piirissä. Keski-Suomessa omaishoidon tukea saa yli 700 asiakasta, josta vain parikymmentä on mielenterveysomaisia.

Jyväskylän Kaupunginkirjastoon pystytetty valokuvanäyttely kertoo viiden omaishoitoperheen elämästä. Näissä perheissä joko vanhempi, puoliso tai sisarus toimii perheenjäsenensä hoitajana.
Omaishoitajat ovat monella tapaa kovilla, huolehtii Jyvässeudun omaishoitajat ry:n puheenjohtaja Irja Nieminen. Omaishoidon tuet ovat pieniä ja tukipalvelut ovat kalliita, jos niitä on saatavilla.
– Kun kotihoito käy vanhuksen luona, se on yhdeksän euroa. Jos kotihoito käy kolme kertaa vuorokaudessa, se on 27 euroa. Pieneläkeläiset, joilla on pieni hoitotuki, eivät heidän rahansa riitä siihen, Nieminen sanoo.
Keski-Suomen Omaishoitoperheistä alle kymmenen prosenttia on mielenterveyspotilaiden perheitä. Avohuoltoon perustuva mielenterveyden hoito perustuu kuitenkin myös omaisten vastuuseen, sanoo Keski-Suomen mielenterveysomaisten toiminnanohjaaja Leena Pikkumäki.
– Mielenterveysomaisena eläminen voi kuormittaa merkittävästi, varsinkin, jos on samalla töissä. Jonkinlaista tukea pitäisi olla, että voisi vähentää työtunteja, ja lisääntyneellä vapaa-ajalla hoitaa omaisen asioita. Tämä ehkäisisi myös omaisen uupumista ja omaa sairastumista, Pikkumäki arvioi.
Valokuvaaja Satu Kemppaisen omaishoitoperheistä ottamat kuvat ovat esillä pääkirjastolla tämän ja ensi viikon ajan. Kiertävän näyttelyn takana on omaishoitoperheiden tukimuotoja kehittävä Opastava-hanke.
Antti Seppälä

Yle
 
Опубликовано Оставить комментарий

Обремененные с рождения.

altХорошему человеку свойственно отвечать за свои поступки. Хотя порой наше чувство ответственности «зашкаливает», становясь тяжелым грузом. Нам стоит научиться отличать продуктивное чувство вины, которое побуждает нас исправлять свои ошибки и меняться к лучшему, от того, что бесполезной ношей отягощает нашу жить.
Опубликовано Оставить комментарий

Mielen sairaus leimaa yhä.

Mielenterveyskuntoutujan leimautuminen sairauden vuoksiMoni pelkää leimautuvansa mielenterveysongelmiensa vuoksi. Torjutuksi tulemisen pelko voi aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa ja arjessa. Skitsofreniaan sairastunut Mervi Juuri painottaa, että oman sairauden hyväksyminen on tärkeää.

Nelikymppisen helsinkiläisen Mervi Juuren skitsofrenia purskahti esiin 19-vuotiaana. Hän rakastui, mutta poika ei halunnut suhdetta. Hylätyksi tulemisen kokemus vei hänet psykoosiin.
– Minulla oli satoja vihaisia ääniä, tunteeni menivät vuoristorataa ja sielussani oli voimakasta, viiltävää kipua. Itkin vuorokausia ympäri, hän kuvailee.
Mervi Juuri on kuntoutunut hyvin ja elää nyt hyvää elämää sairautensa kanssa. Vaikeimmat vuodet olivat 90-luvulla.
– Minulla on ollut masennusta, äänien kuulemista, näkyjen näkemistä ja tunteiden tuntemista.

Torjutuksi tuleminen pelottaa

Mielenterveyden ongelmiin liittyy yhä paljon vääriä käsityksiä ja pelkoja. Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeckin mukaan moni sairastunut kokee leimautuvansa.
– Mielenterveysongelmat eivät aiheuta kärsimystä pelkästään oireiden ja itse häiriön kautta, vaan myös leiman kautta. Ne aiheuttavat hyvin paljon myöskin itsesyrjintää. Ihminen ei uskalla hakea töitä, lähteä opiskelemaan eikä liittyä sosiaalisiin aktiviteetteihin sen takia, että pelkää jo ennakkoon tulevansa torjutuksi.
Vuoden 2015 Mielenterveysbarometrin mukaan 40 prosenttia mielenterveyskuntoutujista kokee, että on leimautunut sairautensa vuoksi. Omaisista ja ammattilaisista jopa kaksi kolmasosaa ajattelee näin.
Mervi Juuren mielestä on ongelmallista, että monet ajattelevat psyykkisten sairauksien pysyvän muuttumattomina.
–  Se, että ajatellaan diagnoosin olevan loppuelämäksi ja ettei siinä tapahdu koskaan mitään muutosta, ei ole oikein. Pitäisi olla mahdollisuus kuntoutua ja tehdä töitä.

Työpaikoilla sairaudet avoimemmin esillä

Mervi Juuri kertoo sairauden leiman vaikuttaneen häneen niin, ettei hän ole saanut ammattiopiskelupaikkaa tai työpaikkaa. Hän on kuitenkin käynyt lukuisia kursseja. Tällä hetkellä hän toimii useiden yhdistysten luottamustehtävissä ja vetää ryhmiä muille sairastuneille. Hän myös kertoo omaa tarinaansa niin ammattilaisille kuin toisille sairastuneille.

Kuvassa Mervi Juuri.
Mervi Juuri. Kuva: Yle

Viime vuosina suomalaisilla työpaikoilla on alettu puhua hiukan aiempaa avoimemmin mielenterveyden ongelmista. Näin ajattelevat työhyvinvoinnin asiantuntijat, joita haastateltiin tuoreessa EU-hankkeessa. Toisaalta heikossa taloustilanteessa työntekijöiltä vaaditaan valtavasti.
– Silloin voi olla vaikeaa toteuttaa joustoja, joilla voitaisiin tukea osatyökykyisiä tai sairausloman jälkeen työhön palaavia työntekijöitä, tutkija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitokselta sanoo.

«Mielenterveyden ongelmille pitää antaa kasvot»

Mervi Juuri uskoo, että ennakkoluulot vähenevät ihmisiin tutustumalla ja keskustelemalla.
– Diagnoosien takaa löytyy kauniita, hienoja ihmisiä. Me emme vain ole niin hienosti selviytyneet oravanpyörässä, kilpailussa ja kovassa elämässä.
Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeckin mukaan leimautumista ja ennakkoluuloja vähentää kaikenlainen avoimuus.
– Mielenterveyden ongelmille pitää antaa kasvot. Mitä avoimemmin kukin ihminen uskaltaa puhua omista haasteista elämässään, sitä vähemmän meillä on pelkoja ja ennakkoluuloja.

«Elämäni on rikasta ja antoisaa»

Oman sairauden hyväksyminen on ollut Mervi Juurelle tärkeää.
– Kun pikkuisen nöyrtyy tai hyväksyy sen, että on mielen sairaus, niin onhan niitä paikkoja, joihin on tervetullut. Esimerkiksi mielenterveysyhdistykset.
Tällä hetkellä Mervi Juuri on tyytyväinen elämäänsä. Häntä ei ole lannistanut sekään, että hänellä todettiin reilu vuosi sitten munasarjasyöpä. Juuri nyt hän on iloinen esimerkiksi siitä, että sytostaattihoitojen vuoksi lähteneet hiukset ovat alkaneet kasvaa takaisin, kiharampina kuin aiemmin.
– Elämäni on rikasta ja antoisaa tänä päivänä. Olen onnellinen nykyään, Mervi Juuri sanoo.
yle.fi