Musiikki vaikuttaa terveyteen kuin ihmelääke ja terapia – tepsii masennukseen, kipuun ja puhumattomuuteen

Erityisesti itse valittu musiikki hyväilee aivoja. Laulunopettaja Tuula Tenni nauttii niin Maria Callasista kuin Foo Fightersis takin.Tiedäthän tunteen: väsymys painaa mieltä, bussin ikkunoista näkyy vain pimeää. Panet kuulokkeet korviisi ja näpäytät lempikappaleesi soimaan. Hetkessä tuntuu kuin valo lisääntyisi. Perillä tekee mieli jo hyräillä.
Kun musiikki alkaa soida, aivoissa tapahtuu paljon. Ääni valuu korvista kuuloaivokuoreen ja sieltä aivojen limbiseen järjestelmään, tunneaivoihin. Suosikkisävelet aktivoivat tehokkaasti aivojen palkitsemisjärjestelmää – sitä samaa, jonka seksi ja hyvä ruoka herättävät. Mielihyvähormoni dopamiinia ja läheisyyshormoni oksitosiinia heruu verenkiertoon ja stressihormoni laskee. Myös muistille välttämätön hippokampus aktivoituu.
Se on kuitenkin vasta alkua. Musiikki tekee paljon muutakin hyvää.
 

Musiikki parantaa työmuistia ja mielialaa

Musiikki on nopea lääke, kun tarkoituksena on kohentaa mielialaa. Kotioloissakin sitä voi käyttää samoihin tarkoituksiin kuin musiikkiterapiassa: rentoutumiseen, mietiskelyyn, muisteluun, mielialan muuttamiseen tai tanssista innostumiseen.
Musiikkia valitessa ei kannata seurata muiden mielipidettä. Musiikki vaikuttaa terveyteen silloin, kun se on itse valittua ja sitä keskittyy kuuntelemaan, sanoo Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimusyksikön johtaja Mari Tervaniemi.
Tervaniemi on tutkinut musiikin vaikutusta sekä eri-ikäisiin terveisiin ihmisiin että muistisairaisiin ja aivohalvauspotilaisiin. Suomessa ammattimuusikot saivat piuhat päähänsä aivotutkimuksissa jo 1990-luvun alussa, ja soittavia lapsia alettiin tutkia 2000-luvun alussa.
Näissä ja kansainvälisissä tutkimuksissa huomattiin, että musisointi kannattaa: kaikki aivoalueet olivat sekä soittavilla lapsilla että ammattimuusikoilla kehittyneemmät kuin muilla. Musiikki oli kehittänyt niin kuuloa ja motoriikkaa kuin näköä ja kuuloa yhdistäviä alueita, joita tarvitaan oppimiseen ja tiedon käsittelyyn.
”Laulaminen ja soittaminen parantavat työmuistia, keskittymiskykyä ja vieraiden kielten ääntämistä. Kuuntelukin hoitaa ja hyödyttää, mutta siitä haluamme tietää lisää”, Mari Tervaniemi sanoo.
 

Musiikin kuuntelu hoitaa kipua

Musiikki voi helpottaa kroonisia kiputiloja ja lievittää kivun kokemista leikkausten yhteydessä. Tämä selvisi hiljattain lääketieteellisen aikakauslehti Lancetin laajassa meta-analyysissä.
”Jos potilaille tarjottaisiin musiikkia, voitaisiin kipulääkkeitä ja niiden haittavaikutuksia mahdollisesti välttää”, sanoo psykologian tohtori Teppo Särkämö Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.
Lancetin mukaan musiikki sai potilaat kokemaan vähemmän kipua sekä ennen leikkausta, leikkauksen aikana että sen jälkeen. Myös potilaiden ahdistuneisuus ja kipulääkityksen tarve vähenivät. Niin kävi etenkin, kun potilaat saivat kuunneltavakseen itse valitsemaansa, rauhoittavaa musiikkia. Suurin hyöty saatiin ennen leikkausta.
”Musiikki onnistuu lievittämään kivun kokemista, koska se suuntaa ajatuksia pois ahdistavasta leikkaustilanteesta. Kun pelot, stressi ja huoli vähenevät, myös koettu kipu vähenee”, Teppo Särkämö selittää.
Sama syvien aivoalueiden mesolimbinen mielihyväjärjestelmä, jota musiikki aktivoi, vastaa osittain myös kivun kokemisesta. Siispä kun koemme mielihyvää musiikista, aivot eivät samalla koe niin paljon kipua.
”Musiikki voi myös lisätä kehon endogeenisten opioidien eli kipua säätelevien hormonien tuotantoa”, Särkämö sanoo.
Mari Tervaniemi kertoo saksalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan kipu- ja uupumusoireyhtymä fibromyalgiaa sairastavien spontaani musiikin kuuntelu lisäsi kivun hallinnan tunnetta, vaikka se ei vähentänytkään kivun voimakkuutta.
”Löydös on kiinnostava, koska siinä omaehtoisella musiikin kuuntelulla onnistuttiin hallitsemaan kipua.”
 

Soittaminen irrottaa masennuksesta

”Musiikkiterapia on masennuksen luonteva hoitomuoto, koska musiikki vaikuttaa voimakkaasti juuri tunteisiin, mielialoihin ja tunteiden säätelyyn”, sanoo professori Jaakko Erkkilä.
Erkkilä ja hänen tutkimusryhmänsä tutkivat Jyväskylän yliopistossa musiikkiterapian vaikutusta masennuksen hoidossa vuosina 2008–2011.
Musiikin terapeuttinen voima on siinä, että se nostaa esiin sellaisia mielikuvia, assosiaatioita, muistoja ja voimakkaita tunteita, joita pelkkä keskusteluterapia ei tavoita.
Masennustutkimuksessa käytettiin kliinisen improvisaation menetelmää, jossa potilas ja terapeutti soittavat yhdessä ja kävivät samalla ikään kuin sanatonta vuoropuhelua. Soittimina olivat yksinkertaiset rummut ja ksylofonit.
”Vapaa improvisointi voi johdattaa potilaan myös hankalien ja vaikeitten tunteiden äärelle. Terapeutilla onkin tärkeä osa siinä, miten esiin nousseita kokemuksia käsitellään”, Erkkilä kertoo.
Jo toisen tai kolmannen istunnon aikana potilaan mielikuvat ja tunteet muuttuivat ja ahdistus väheni. Kolmen kuukauden kuluttua musiikkiterapiaa saaneiden masennus ja ahdistus olivat vähentyneet ja toimintakyky parantunut verrattuna ryhmään, joka sai tavanomaista hoitoa. Musiikkiterapialla saatiin aikaan lähes kaksinkertainen muutos pelkkään lääkeapuun ja terapiakeskusteluihin verrattuna.
 

Laulaminen saa puhumattomat puhumaan

Laulaminen on erityisen hyödyllistä aivoille, koska laulamalla saamme molemmat aivopuoliskot käyttöömme. Puhessamme käytämme pääosin vasenta aivopuoliskoa.
”Aivohalvauksen jälkeen afaattinen potilas pystyy spontaanisti laulamaan, vaikka ei pystyisi puhumaan vasemman aivopuoliskon vaurioiden takia”, Teppo Särkämö kertoo.
Kuntoutuksessa käytetty menetelmä, melodinen intonaatioterapia, on puolittaista laulamista. Siinä puhetta kuntoutetaan puheen rytmisiä ja melodisia piirteitä korostamalla.
Melodinen intonaatioterapia muokkaa etenkin kielen tuottamisen vaikeuksista kärsivien afasiapotilaiden oikean aivopuoliskon ohimo- ja otsalohkojen toimintaa niin, että puhumaton voi kuntoutua puhuvaksi. Niin puheen tuottaminen, ääntäminen kuin sanojen löytäminenkin paranevat – joskin laajempaa tutkimusta aiheesta vielä tarvitaan.
 

Rummuttaminen parantaa tarkkuutta

Aivohalvauspotilaat näyttävät kävelevän paremmin musiikin ansiosta, Särkämö sanoo. Potilaille on kehitetty Rhythmic Auditory Stimulation -niminen menetelmä, jossa musiikin rytmiä käytetään motorisessa kuntoutuksessa. Myös halvaantuneen käden liikkeiden hallintaa paranee menetelmän avulla.
Musiikista hyötyvät myös Parkinsonin tautia sairastavat, joiden on vaikea kävellä pysähtelemättä. Kävellessä kuunneltu musiikki saattaa auttaa ylläpitämään kävelyliikkeitä.
Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimilla terapeutin kanssa voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä suoriutumista päivittäisistä motorisista tehtävistä.
Teppo Särkämö ja Mari Tervaniemi selvittivät Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä toteutetussa tutkimuksessaan, että itse valitun musiikin kuuntelu vähintään tunnin päivässä hyödyttää aivoinfarktista toipumista.
Potilaiden kielellinen muisti ja tarkkaavuus paranivat sekä aivohalvauksen jälkeinen masennus ja sekavuus vähenivät verrokkiryhmään verrattuna.
Joillakin neurologian klinikoilla musiikkia käytetään aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa. Erityisen hyödyllistä se on heti infarktin jälkeen.
”Ensimmäiset viikot ovat kuntoutumisen tuloksen kannalta tärkeitä, sillä toipumisen alkuvaiheessa aivot ovat muovautuvaisempia kuin myöhemmin.”
 

Suojaa ehkä jopa sydäntä ja verisuonia

Seuraavaksi tutkijat haluavat tietää, voiko musiikki vaikuttaa sydän- ja verisuonitauteihin.
Tulevan, Helsingin yliopistossa tehtävän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, voisiko musiikki edistää terveellisiä elintapoja. Niillä puolestaan pyritään ehkäisemään sydän- ja verisuonisairauksia, kuten kohonnutta verenpainetta ja kolesterolia sekä tyypin 2 diabetesta.
Musiikista muskeleita -niminen tutkimus alkaa tammikuussa, ja siihen osallistuvat HUS, VTT ja kanadalainen Western University. Tutkimus kohdistetaan 18–40-vuotiaisiin, jotka ylipainon vuoksi kuuluvat sairauksien riskiryhmään.
Uutta on musiikin osuus elämänhallintaan. Tutkijat olettavat, että kun musiikki rentouttavine ja aktiivisuutta lisäävine piirteineen tekee liikkumisesta nautittavampaa, se myös sitouttaa harjoitteluun. Sen ansiosta kunto kohoaa ja paino, verenpaine, verensokeri sekä sydän- ja verisuonitautien riskit pienenevät. Lopulta koko elämänlaatu paranee.
Mari Tervaniemi uskoo, että monet vielä tutkimattomat ryhmät voisivat hyötyä musiikin ei-lääkkeellisistä vaikutuksista.
”Tutkittavaa riittää. Suomalaista tutkimusta tarvitaan muun muassa siinä, miten musiikki auttaa kivussa ja ahdistuksessa sekä ADHD:n ja skitsofrenian hoidossa.”
hs.fi

Добавить комментарий

Ваш адрес email не будет опубликован.