Kiirettä kiireen perään, vaatimuksia kotona ja työpaikalla. Ruuhkavuodet ovat ihanaa aikaa, mutta usein myös niin hektisiä, että vanhempi saa olla varovainen, ettei polta itseään loppuun arkea suorittaessaan. Tärkeintä on tarkkailla omaa tilaansa ja reagoida ajoissa, jos havaitsee yliväsymyksen merkkejä.
Ruuhkavuosiin kuuluu usein olennaisena osana hillitön kiire. Töissä on kiirettä ja kotona hullunmylly vain jatkuu. Oman pienen yksityisen hetken onnistuu ehkä saamaan illalla, mutta nämä hetket ovat poissa elintärkeästä levosta yöllä. Oravanpyörää jaksaa jonkin aikaa, mutta romahdus voi tulla toisinaan yllättäen. Uupumusta ei kuitenkaan tarvitse hävetä. Tärkeintä on tunnistaa tilansa ja hankkia itselleen tarvittavaa apua.
Vuorokaudesta tuntuvat monesti loppuvan tunnit, vaikka kuinka koittaa optimoida kalenteriaan. Usein ihminen jaksaa suorittaa arkea yllättävän pitkään, ennen kuin keho ja mieli alkavat reagoida. Jossain vaiheessa sitä sitten alkaa tuntea väsymystä, joka ei enää menekään ohitse pelkällä levolla.
Ihminen ei välttämättä itse tiedosta, missä vaiheessa aletaan olla jo vaarallisen lähellä uupumispistettä. Varsinkin kiireisten ruuhkavuosien keskellä saattaa helposti tulla tunne, ettei yksinkertaisesti ole varaa hiljentää tahtia. Töissä on kiirettä ja työpäivän loputtua toinen työpäivä alkaa kotona. Hiljentää ei voi, koska muutoin korttitalo romahtaa, tai ainakin itsestä siltä tuntuu. Noidankehä on valmis.
Romahdus saattaa tulla yllättäen
Tällaista tahtia jaksaa jonkin aikaa, mutta jossain kohdassa on todennäköistä, että ihminen kokee romahduksen. Murtumispiste saattaa ilmetä esimerkiksi itkuisuutena, pinnan palamisena nopeammin kuin yleensä, muistin heikentymisenä tai muuna vastaavana oireiluna.
Vaikka ihminen tiedostaisikin oman tilansa, saattaa olla hyvin vaikeaa tehdä päätös esimerkiksi sairaslomalle jäämisestä, vaikka lääkäri sitä suosittelisi. Ihmisellä saattaa olla tunne, että hänellä yksinkertaisesti ei ole mahdollisuutta hiljentää tahtia juuri sillä hetkellä. Helposti saattaa ajatella, että kyllä sitä vielä jaksaa muutaman päivän, viikon tai kuukauden. Varsinkin jos lääkäri on suositellut sairaslomaa, sellaiselle kuitenkin kannattaa jäädä, vaikka kuinka tuntuisi että siihen ei ole aikaa.
Mielenterveystalon verkkosivuilla oleva omahoito-ohjelma sisältää tietoa uupumuksesta sekä harjoituksia, joiden avulla voi toivuttaa kehoaan ja mieltään. Omahoito-ohjelma perustuu tutkittuihin toimintatapoihin, jotka on havaittu tehokkaiksi menetelmiksi uupumuksen hoidossa.
On tärkeää ymmärtää, että uupumus on aina kehon ja mielen voimakas hätähuuto. Uupumusta on yleensä edeltänyt pitkäaikainen itsensä äärirajoille ajaminen ja paineessa eläminen. Ajan kanssa keho tottuu kuormitukseen. Koska keho ei kuitenkaan pysty palautumaan riittävästi, lopulta elimistön säätelyjärjestelmä pettää. Tämä johtaa viime kädessä muutoksiin keskushermoston toiminnassa ja siihen, että kehon on vaikea enää korjata itseään.
Toipuminen uupumuksesta edellyttää, että ihminen muokkaa elämäänsä sellaiseksi, ettei uupumustila pääse syntymään uudelleen. Jos oireet ovat hyvin vakavia, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin.
Lähde: Mielenterveystalo