Stressi aktivoi elimistön sympaattista hermostoa, jolloin hengitys tihenee, hartiat sekä niska kiristyvät, ja rintakehä painuu kasaan, psykologi Pirkko Lahti kirjoittaa.
Kun ostat jonkin uuden koneen kotiisi, sen mukana kaupataan usein huoltosopimusta. On itsestään selvää, että laitteet kaipaavat huoltoa, usein vuosittain. Myös työpaikoilla koneita huolletaan säännöllisesti – mutta työntekijät taitavat usein jäädä huoltamatta. Toki työterveyden tehtävänä on nimenomaan työntekijöistä huolehtiminen.
Hermostomme on jatkuvassa käytössä, mutta emme ehkä useinkaan ajattele sen huoltamista. Puhumme kyllä levosta ja rauhoittumisesta, mutta onko hermoston rasvaamiseen olemassa täsmätoimia? On, useitakin. Armeijassa on opetettu sotatieteilijä Carl von Clausewitzin ohjeita: Opi analysoimaan tilannetta, jotta tiedät, kuka tai mikä on vihollinen. Kun tunnet vihollisen, osaat asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Opettele malttia ja sitkeyttä.
Nämä ohjeet sopivat myös stressitilanteisiin. Mieti ja analysoi, mikä sinua stressaa ja mikä kuluttaa mieltäsi. Löydä asian ydin. Sen jälkeen ryhdy korjaustoimiin. Voiko asian poistaa tai ratkaista? Mitkä ovat ensimmäiset toimenpiteet, ja pystytkö tekemään ne?
Miksi mummo kulki kumarassa?
Hermoston hoitoon tarjotaan usein hengitysharjoittelua. Stressi aktivoi elimistön sympaattista hermostoa, jolloin hengitys tihenee, hartiat sekä niska kiristyvät, ja rintakehä painuu kasaan. Sympaattinen hermosto varautuu puolustautumiseen. Verenpaine ja syke nousevat, valmiustaso on korkea. Parasympaattinen hermosto taas rauhoittaa ja palauttaa. Syke laskee, hengitys tasoittuu.
Hengityksen ja etenkin syvähengityksen harjoittelu on siis tärkeää. Opettele pallea- ja syvähengityksen taitoa ja tee harjoituksia stressipaineen keskellä. Levollisuus ja tietoinen keskittyminen hengitykseen rauhoittavat hermostoa. Emme ehkä tule ajatelleeksi, että hapen saanti on hyvin tärkeää koko kehollemme. Happea tarvitsevat niin selkäranka, nikamat, sisäelimet, lihakset kuin aivotkin. Hengitys on tie kehon ja mielen hyvinvointiin.
Ikätoverini ehkä muistavat, että ennen vanhat ihmiset kulkivat usein hieman kumarassa. Tämä asento vahvisti hapen kulkua selkärangassa. Nykyisin suositellaan, että vuoteesta tai tuolista nousun jälkeen pitäisi seistä paikallaan ja oikaista selkäranka. Samalla verenpaine ja hengitys tasaantuvat.
Hermostoa voi myös juksata
Hengitysharjoituksissa korostetaan, että pitää istua mukavasti, hengittää nenän kautta ja keskittyä hengitykseen. Ilmaa sisään, tauko ja ilmaa ulos. Tämä on tuttua jokahetkistä toimintaa, mutta keskittyminen ja tauot erottavat harjoituksen tavallisesta hengityksestä.
Hermoston rauhoittamiseen suositellaan myös rauhallista kävelyä luonnossa ja mieluisten asioiden ajattelua. Ne ovat helppoja ohjeita, mutta vaativat usein ”toimeen ryhtymistä”. Myös mieluinen seura ja hauskat, mieltä virittävät tapahtumat rentouttavat.
On hyvä tietää, että hermostoa voi myös juksata. Jos jokin tilanne oikein jännittää tai ahdistaa, aiheuta itsellesi kipua vaikkapa painamalla akupistettä peukalon ja etusormen välissä käden selkäpuolella niin kauan, että aivot rekisteröivät kivun. Tällöin parasympaattinen hermosto tasaa hengitystä ja sykettä eli rauhoittaa ja vähentää jännitystä. Hyvä hengitys on aina avuksi. Harjoittelemaan siis, päivittäin!
Недавно обратилась к психологине. Запрос был про апатию и нежелание выходить из дома (менее года нахожусь в эмиграции с семьей), но психологиня постоянно давила на меня, заставляя обсуждать вопрос, почему у меня есть домашние питомцы. Типа ей интересно.
Использование каннабиса в подростковом возрасте повышает риск преднамеренного самоповреждения, требующего госпитализации, депрессивных расстройств и тревожных расстройств в более позднем возрасте.