Рубрика: Депрессия

SUOMESSA vakavaan masennukseen sairastuu vuosittain noin kuusi prosenttia ja elämänsä aikana lähes 20 prosenttia väestöstä. Masennuksen vuoksi sairauslomalle tai eläkkeelle joutuneiden määrä on suuri. Suomessa noin kolme­tuhatta ihmistä jää joka vuosi työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä on paljon, kun tiedetään, että masennus on hoidettavissa oleva ja ennusteeltaan hyvä sairaus.
MAAILMAN TERVEYSPÄIVÄN teemana oli tänä vuonna masennus. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että masennus on yksi eniten toiminta­kyvyttömyyttä ja kustannuksia aiheuttavista sairauksista maa­ilmassa. Masennus on myös Suomessa merkittävä kansanterveysongelma.
Masennusta ehkäiseviä keinoja ovat riittävä uni, kuntoliikunta, harrastukset, terveellinen ja monipuolinen ravinto ja läheiset ihmissuhteet. Työssä käyville merkityksellinen ja mielekäs työ tukee jaksamista. Hyvä työilmapiiri, me-henki ja motivoiva johtaminen auttavat jaksamaan työssä ja työajan ulkopuolella.
Työelämän muutokset, tehokkuusvaateet, kiire ja työn henkisen vaativuuden lisääntyminen selittänevät työperäisen masennuksen yleistymistä. Työuupumus kehittyy usein masennukseksi.
MASENNUSTA jää myös paljon tunnistamatta ja sitä hoidetaan riittämättömästi. Yksi syy masennuksen hoitamattomuuteen on diagnostiikan epäonnistuminen erityisesti silloin, kun masennus kätkeytyy fyysisten oireiden taakse, kuten vatsavaivoihin, päänsärkyyn ynnä muuhun.
Masennusta hoidetaan usein lääkkeillä ja sairauslomilla. ­Masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Lääkehoitoa suositellaan jatkettavan puoli vuotta akuuttivaiheen jälkeen ja pitempiaikaisena estohoitona jopa useita vuosia, jos masennus on toistuvaa. Lääkehoidon lisäksi tarvitaan keskustelua ja psykoterapiaa, jota ei ole läheskään riittävästi saatavilla.
TOISIN kuin usein ajatellaan, pitkät sairauslomat ovat sudenkuoppa sairastuneelle, koska ne lisäävät riskiä menettää työkyky pysyvästi. Työterveyshuollon, työsuojelun ja esimiesten olisikin yhteistyössä tuettava masentuneen työntekijän paluuta mahdollisimman pian takaisin työhön, vaikka kevennettyyn työtehtävään osasairauspäivärahalla. Pehmeä lasku työhön voi nopeuttaa kuntoutumista.
MASENNUKSEN ehkäisy ja hyvä hoito säästävät erityisesti työkyvyttömyydestä ja työpanoksen menetyksistä syntyviä kustannuksia. Masennus aiheuttaa inhimillisiä kärsimyksiä potilaille ja läheisille sekä lasten psyykkisen sairastumisriskin lisääntymistä.
Masennus on Suomen kalleimpia sairauksia ja maksaa yhteiskunnalle ainakin 1 000 miljoonaa euroa vuodessa.
Ehkäisyyn ja hoitoon panostaminen on myös kansantalouden kannalta järkevä investointi.
Jukka Kärkkäinen
ylilääkäri, lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
http://www.hs.fi