Постоянно наблюдаю, что люди ищут волшебную таблетку и или добавку, и или диету при любой болезни, но не понимают самого важного- поэтому перехожу на заглавные буквы- ВЫ НЕ ВЫЛЕЧИТЕ НИКАКИЕ БОЛЕЗНИ ПОКА НЕ УБЕРЕТЕ ХРОНИЧЕСКИЙ СТРЕСС!
Стресс мешает худеть.
Стресс мешает спать.
Стресс мешает жить.
Да, правильная диета вас поддержит, да БАДы как магний это хорошо и много (почти) не бывает, но вы не найдете того волшебного «клевера», который уберет вот эту вашу «одну проблему»- это примерно как при плохой диете пить мульти витамин.
Я понимаю, что вот это наше желание идет испокон веков — но тем не менее, стоит вспомнить хотя бы школьный уровень биологии:
ПРИ ХРОНИЧЕСКОМ СТРЕССЕ ОРГАНИЗМ СТАВИТ В ПРИОРИТЕТ ЕЖЕДНЕВНОЕ ВЫЖИВАНИЕ — А НЕ ОТЛИЧНОЕ ЗДОРОВЬЕ ДО СТАРОСТИ.
стресс подавляет иммунитет
стресс повышает инсулино-резистентность
стресс влияет на невозможность отключить мозги мешает спать — соответственно не происходит обновление и вынос токсинов мозгом и всеми другими органами- привет деменция и проблемы других органов — все работает на циркадных ритмах!
стресс повышает давление, сужает сосуды и напрямую ведет к инфарктам и инсультам!
ПРОБЛЕМУ С ХРОНИЧЕСКИМ СТРЕССОМ МОЖНО РЕШИТЬ ТОЛЬКО 2 СПОСОБАМИ—
физически убрать стресс — переехать, сменить работу, бросить мужа который бьет итд,
или
поменять свое отношение к стрессовой ситуации — то есть работать с головой.
Оба варианта дороги, и по времени и по ментальным ресурсам, а мы все бежим. И надеемся, что вот выпьем таблетку с магнием, и все как то рассосется. Не рассосется! Может, не распадется разве.
Что я имею в виду под поменять отношение? Рефрейминг — не я должна «делать стрессовый Х с детьми » а мне повезло, у меня есть дети я могу проводить в ними время и да это включает Х. Не страдать в пробках каждый день, а у меня есть машина, работа, — поставить музыку, сменить маршрут и тд и тп. Примеры чисто для иллюстрации — сколько людей сможет удержаться не переходить на детали?!
Проблему со стрессом надо решать в голове- причем всеми возможными способами. Ибо стресс это не просто плохо- стресс укорачивает жизнь.
Сузьте круг того что вас волнует, и вместо «стресса» делайте что то позитивное в этой области.
Здоровый эгоизм и пофигизм наше фсе.
Как в самолете — кислородная маска сначала на себя, иначе вы не полезны обществу, окружающим а только ноете и доставляете проблемы, верно?
Лучше всего работать с знающим специалистом — например говорят когнитивная поведенческая терапия, AMDR для птсд, психолог, психотерапевт.
Но и прогулки по лесу, спорт, ванны, адекватный сон, общение с друзьями, умные книжки, поиск смысла жизни — а не только бады.
ПРИНИМАТЬ БАДЫ И ГОВОРИТЬ, ЧТО Я РЕШАЮ ВОПРОС СО СТРЕССОМ ЭТО КАК РАСКИДЫВАТЬ 100 ДОЛЛАРОВЫЕ КУПЮРЫ И ПОДНИМАТЬ 1 ДОЛЛАРОВЫЕ МОНЕТКИ
Uuden neljän päivän altistushoidon uskotaan vakiintuvan pian Suomeen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) testaama hoito on tehonnut myös hyvin vaikeisiin pakko-oireisiin.
HUSissa on vakiintumassa käyttöön uusi hoito vaikeiden pakko-oireisten häiriöiden eli OCD:n (obsessive-compulsive dissorder) hoitoon. Tulokset keväällä 2022 alkaneesta ensimmäisestä käyttötutkimuksesta ovat hyviä. Niin sanottu Bergenin mallin mukainen neljän päivän altistushoito on osoittautunut toimivaksi myös Suomessa.
Suomalaiseen käytettävyystutkimukseen osallistuneilla kaikilla 20 koehenkilöllä oireiden vaikeusastetta kuvaavat pistemäärät vähenivät.
– Kolmasosa koehenkilöistä oli remissiossa eli oireettomia tai lähes oireettomia ja yhteensä lähes 60 prosenttia oli saanut merkittävän vasteen eli oireet olivat vähentyneet huomattavasti, kertoo HUS psykiatrian ylilääkäri Suoma Saarni.
Aiemmin alihoidettu potilasryhmä
Suomessa OCD on Saarnin mukaan tähän saakka ollut alihoidettu. Tilannetta kuvaa se, että ensimmäiseen potilastutkimukseen valikoituneet potilaat olivat sairastaneet oireita 7–17 vuotta, saamatta aiemmista terapioista tai lääkityksestä riittävää hyötyä.
– Meillä on hoitamattomia ihmisiä, jotka ovat tosi pitkään kärsineet pakko-oireisesta häiriöstä eivätkä ole päässeet asianmukaiseen hoitoon. Painetta tämän tyyppiselle hoitomuodolle on, kuvailee Saarni.
Norjassa menetelmä on ollut käytössä yli kymmenen vuotta ja sen käyttö on muuttanut sairauden luonnetta koko väestössä.
Toistaiseksi vain HUS-alueella
Tähän mennessä HUSissa on hoidettu neljän päivän hoidolla 55 potilasta. Hoidon käyttöönotto laajemmin Suomessa on työn alla. Kuinka nopeasti hoitoa saa HUS-alueen ulkopuolella sairastavat, riippuu resursseista.
– Teemme yhteistyötä kaikkien yliopistosairaaloiden kanssa, että saisimme laajennettua hoidon myös muualle maahan. Se on tietysti resurssi- ja koulutuskysymys, muistuttaa Saarni.
Tähän mennessä hoidetut potilaat ovat antaneet poikkeuksellisen hyvää palautetta hoidosta.
– Tosi hyvää palautetta. Tämä on hyvin intensiivinen nimensäkin mukaan, niin siinä muodostuu hyvin tiivis toisiaan tukeva ryhmä.
Neljän päivän hoito, joka on kognitiivisbehavioraalisen terapian yksi sovellus, on mainittu yhtenä hoitomallina myös nykyisessä OCD:n Käypä hoito -suosituksessa. Tosin toistaiseksi sen käyttöä rajoittaa koulutettujen terapeuttien vähyys.
Potilaaksi pääsee vaikeista pakko-oireista kärsivä henkilö, joka on motivoitunut altistushoitoon.
”Meillä on potilaita, joiden oireet eivät ole kokonaan väistyneet, mutta ne ovat huomattavasti helpottuneet niin, että heidän on ollut mahdollista laajentaa sitä arkea ja palata esimerkiksi työelämään, harrastuksiin tai osallistua perhe-elämään tavalla, mikä ei ole aiemmin ollut mahdollista”, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri ja Tampereen yliopiston psykiatrian professori Suoma Saarni. Kuva: Mikko Kilpinen / Yle
Kolme tärkeää elementtiä
Pakko-oireita on tähänkin asti hoidettu kognitiivisen terapian menetelmillä ja altistusterapian menetelmiä, mutta neljän päivän hoito eroaa niistä kolmella oleellisella tavalla.
– Yksi on se intensiivisyys, toinen on ryhmä ja kolmas on taitava menetelmä, millä altistusta käytetään hoidossa, Saarni kuvailee.
Tämä on Saarnin mukaan syy siihen, miksi tulokset ovat olleet parempia kuin muissa hoitomuodoissa.
Intensiivinen hoitojakso kestää sen neljä päivää, mutta sitä edeltää muutaman valmennuskäynti ja haastattelu.
Intensiivijakson jälkeen potilas jatkaa hoitoa itsenäisesti ja käy muutamalla tukikäynnillä ja kolmen kuukauden seurantakäynnillä.
Hoidossa käytetään niin sanottua kohti ahdistusta nojautuvaa menetelmää, Lean into the Anxiety, joka on erilainen kuin kuin aiemmissa altistusterapioissa käytetty menetelmä.
Saarnin mukaan tarkoitus ei ole tehdä mahdollisimman rajuja altistuksia, vaan Idea on oppia kohtaamaan se ahdistus ilman, että jarruttaa vakuuttelee tai välttää sitä.
Monelle potilaalle menetelmä on tarjonnut käänteentekeviä oivalluksia.
– Jos ei itse kärsi pakko-oireisesta häiriöstä tai ahdistuneisuushäiriöstä, on vaikeaa nähdä, kuinka suuren kynnyksen takana on kohdata ahdistus.
Kohtaaminen on Saarnin mukaan vaikeaa varsinkin, jos se oireisto on kestänyt vuosikausia ja se on automatisoitunut tapa välttää ahdistusta.
– Uuden tavan vieminen käytäntöön, mitä teen ja kuinka reagoin tilanteissa ja minkälaisia tunteita herää, on todella käänteentekevä ja mullistava näiden ihmisten elämässä, kertoo Saarni.
Pysyviä tuloksia
Hoitotulokset ovat seurannassa pysyneet hyvinä ja jopa parantuneet ajan kuluessa. Tämä johtuu Saarnin mukaan siitä, että potilaat oppivat hoidon aikana toimimaan omina terapeutteinaan, ja tietävät miten tulee toimia, että oireet vähenevät.
– Jos tuntuu, että oire nostaa päätään uudelleen, ihminen tietää mitä pitää tehdä, että hän saa oireen taas kuriin, kertoo Saarni.
Uusi hoito antaa toivoa potilaille sairaudessa, jota ennen on pidetty pitkäaikaisena ja jopa parantumattomana.
– Aikaisemmin on ajateltu, että se on sairaus, joka on hyvin pitkäaikainen ja josta ei ehkä voi parantua. Nyt me nähdään, että se on sairaus, josta voi parantua ja jonka voi jättää taakseen. Tämä ei toki koske ihan kaikkia potilaita, mutta monelle on mahdollista parantua siitä, sanoo ylilääkäri.
Norjassa sairauden luonne muuttunut
Norjassa, jossa OCD-oireita on hoidettu jo pitkään 4-päiväisellä menetelmällä, on vaikeaoireisten potilaiden määrä vähentynyt merkittävästi maanlaajuisesti.
– Hoitoon tulee Norjassa nykyään enemmän sellaisia ihmisiä, jotka ovat sairastaneet hiljattain ja joiden oirekuva ei ole ehtinyt muodostua niin vaikeaksi tai monihäiriöiseksi.
Nuorille omaa hoitoa lähivuosina
Pakko-oireinen häiriö alkaa usein nuoruusiässä. Tähän saakka uutta menetelmää on tarjolla vain täysi-ikäisille. Norjassa neljän päivän hoidosta on kehitetty lapsille ja nuorille oma versionsa. Saarnin mukaan Suomessakin nuorten hoito olisi tärkeää.
– Ehdottomasti sitä kannattaisi kehittää. Olemme HUSin nuorisopsykiatrian kanssa jo pohtineet, miten pystyttäisiin kouluttamaan sinne tiimiä.
Hoitojärjestelmän rakentamiseen menee kuitenkin aikaa.
– Muutaman vuoden viiveellä on varovainen arvio, koska tiimin kouluttamiseen menee oma aikansa. Järjestelmän rakentamiseen, että saadaan ne ryhmät pyörimään. Sanotaan, että lähivuosina, arvioi Saarni.
Pakko-oireisesta häiriöstä kärsii noin 2–3 henkilöä sadasta, lievemmistä pakko-oireista vielä useammat. Lievemmätkin häiriöt voivat heikentää elämänlaatua. Niihin voi saada kuitenkin apua esimerkiksiMielenterveystalo.fi:n omahoito-ohjelmastatai lääkärin lähetteelläHUSin nettiterapiasta.
Katso Yle Areenasta Akuutti: Apu ahdistaviin pakko-oireisiin
Millaista on, kun pakko-oireet hallitsevat elämää.
Постоянно наблюдаю, что люди ищут волшебную таблетку и или добавку, и или диету при любой болезни, но не понимают самого важного- поэтому перехожу на заглавные буквы- ВЫ НЕ ВЫЛЕЧИТЕ НИКАКИЕ БОЛЕЗНИ ПОКА НЕ УБЕРЕТЕ ХРОНИЧЕСКИЙ СТРЕСС!
Uuden neljän päivän altistushoidon uskotaan vakiintuvan pian Suomeen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) testaama hoito on tehonnut myös hyvin vaikeisiin pakko-oireisiin.
Сегодня: