Lapsuusiän pitkäkestoisen masennuksen on havaittu altistavan lukuisille ongelmille myöhemmällä iällä. Miten lapsen masennus oireilee?
Lapsen masennuksen oireet ovat samankaltaisia kuin aikuisen masennuksessa. Lapsi saattaa tuntea olonsa ilottomaksi ja surulliseksi, ja hän saattaa olla ärtynyt ja vetäytyvä. Keskittymiskyvyssä ja muistissa voi ilmetä ongelmia, jotka voivat haitata esimerkiksi kouluikäisen lapsen opiskelua. Lapsi saattaa myös kokea syyllisyyttä erilaisista asioista silloinkin, kun tunteeseen ei ole mitään syytä.
Masennus saattaa oireilla myös siten, että lapsi saattaa vetäytyä muiden seurasta ja kärsii yksinäisyydestä. Hänellä saattaa olla univaikeuksia ja pessimistinen kuva omasta tulevaisuudestaan. Syömisessä saattaa tapahtua muutoksia. Samoin kuin aikuisen masennuksessa, myös lapsen masennukseen saattaa liittyä itsetuhoisia ajatuksia. Tästä syystä on hyvin tärkeää puuttua asiaan heti jos syntyy epäilys, että lapsi saattaa kärsiä masennuksesta.
Mikä aiheuttaa masennusta?
Nykyisin tutkijat ovat sitä mieltä, että masennus syntyy monien tekijöiden yhteisvaikutuksena. Perinnöllisillä tekijöillä on myös havaittu olevan vaikutusta masennuksen syntyyn. Tutkimuksissa on havaittu, että jos ainakin toinen vanhemmista on kärsinyt vakavasta masennuksesta, lapsilla on kolminkertainen riski sairastua masennukseen. Perimän lisäksi kuitenkin myös ympäristötekijöillä on suuri vaikutus asiaan. Perimä antaa usein vain alttiuden tietyn sairauden puhkeamiselle ja yksilölliset ympäristötekijät ratkaisevat sen, puhkeaako sairaus lopulta. Sama pätee masennukseen.
Masennukseen voi sairastua myös sellainen henkilö, jonka suvussa ei ole aiemmin ilmennyt masennusta. Esimerkiksi kiusatuksi tuleminen saattaa laukaista lapsella masennustilan. Myös sairastuminen, vammautuminen tai epäonnistumisen kokemukset lapselle tärkeissä asioissa voivat altistaa masennukselle. Ongelmat tärkeissä läheisissä ihmissuhteissa ovat myös yksi riskitekijä.
Kuinka lapsen masennusta hoidetaan?
Toisinaan lapsen masennuksen oireet ovat lieviä, eikä masennustilaa välttämättä havaita herkästi. Tällöin on vaara, että masennus pitkittyy. Pitkittyneellä masennuksella saattaa olla lapsen myöhempään elämään hyvin haitallinen vaikutus. On havaittu, että lapsuuden pitkäkestoinen masennus altistaa esimerkiksi syrjäytymiselle, koulupudokkuudelle, päihteiden väärinkäytölle ja itsetuhoisuudelle. Tästä syystä on tärkeää havaita lapsen masennustila vaikka oireet olisivat lieviä ja aloittaa tarvittava hoito ajoissa.
Kunnossa olevat perhesuhteet ehkäisevät masennuksen syntyä. Jos lapsen perusluottamus vanhempiin ja muihin läheisiin on kunnossa, se auttaa kohtaamaan haastavia elämäntilanteita, jotka muutoin saattaisivat laukaista masennuksen. Hyvä, turvallinen kouluympäristö ja kaverisuhteet ovat myös masennusta ehkäiseviä tekijöitä. Nämä ovat asioita, joihin vanhempien on mahdollista yrittää vaikuttaa.
Joskus tilanne kuitenkin on sellainen, että vanhemmilla ei ole ollut mahdollisuutta estää lapsen masennuksen puhkeamista. Tällöin ei kannata syyllistää itseään, vaan keskittyä auttamaan lasta parhaansa mukaan. Masennukseen on saatavilla tehokasta hoitoa. Tärkeintä on tunnistaa masennustila, jotta hoito pääsee alkamaan. Ensimmäinen askel on olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen, joka voi arvioida tilanteen ja tarvittaessa neuvoa jatkoaskelten suhteen.
Kiirettä kiireen perään, vaatimuksia kotona ja työpaikalla. Ruuhkavuodet ovat ihanaa aikaa, mutta usein myös niin hektisiä, että vanhempi saa olla varovainen, ettei polta itseään loppuun arkea suorittaessaan. Tärkeintä on tarkkailla omaa tilaansa ja reagoida ajoissa, jos havaitsee yliväsymyksen merkkejä.
Я студент, не работаю. Уже длительное время живу в негативных мыслях и не могу принять решение по поводу своей жизни. Кажется, что что-то упущу.