Mielialalääkkeet määrätään ensikertalaiselle hataralla tietämyksellä siitä, millaisia sivuvaikutuksia hänelle yksilöllisesti aiheutuu.
Arkikielessä masennuslääkkeistä käytetään vakiintuneesti myös nimitystä mielialalääke. Alan kielessä tarkemmin masennuslääkettä käytetään depression eli masennuksen hoitoon, mutta mielialaa tasaavilla lääkkeillä puolestaan hoidetaan esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä.
Yksinkertaistetusti masennuslääkkeet korjaavat aivojen välittäjäainetasapainoa ja vähentävät näin masennusoireita. Masennuslääkkeillä on kuitenkin hyvin monenlaisia vaikutuksia. Niiden vaikutus myös potilaan hermokasvutekijöihin, hermoverkkoihin ja tiedonkäsittelyyn on oireiden lieventymisen kannalta olennaisen tärkeää.
Lääkehoidon tulee aina perustua huolelliseen diagnoosiin mielenterveyden häiriöstä, jossa lääkkeiden syöminen on perusteltua, sanoo psykiatrian professori Erkki Isometsä.
– Vaikuttavinta hoitoa on se, että yhdistetään eri hoitomuotoja, muistuttaa Isometsä.
Mikä lääke sopii kenellekin?
Keskeistä on ottaa huomioon havaitut haittavaikutukset ja potilaan suhtautuminen niihin, potilaan muut sairaudet sekä todennäköiset yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa. Alussa se voi olla hankalaa:
– Meillä ei ole kykyä ennustaa, kuka on niitä ihmisiä, jotka saavat tietyn haitan jostakin, eikä myöskään meillä ole kovin hyvä kyky ennustaa sitä, kuka hyötyy mistäkin, kuvailee Isometsä.
Lääkkeen valintaan auttaa se, jos potilas on käyttänyt aikaisemmin masennuslääkkeitä ja tiedetään miten hän niihin reagoi. Lääkehoidon valinnalle ei ole kovin vahvoja kriteerejä, jos hänellä ei ole kokemusta masennuslääkkeistä tai hänellä ei ole erityistä lääketieteellistä syytä varoa tiettyjä lääkkeitä.
”Täydellistä masennuslääkettä ei ole.”
Ihmisten välillä on geneettisiä eroja siinä, kuinka tehokkaasti he hajottavat lääkeainetta. Muutama prosentti ihmisistä kuuluu joukkoon, jotka ovat tässä joko poikkeuksellisen hitaita tai nopeita. Siksi tavallisella annostuksella lääkkeen pitoisuus jää liian matalaksi tai pitoisuus nousee epätavallisen suureksi, joka voi olla hyvinkin haitallista.
Potilaan ja lääkärin välinen avoin kommunikointi on tärkeää, ja hoitosuunnitelman tulee olla potilaan hyväksymä.
Mielialalääkkeet ja haittavaikutukset
– Täydellistä masennuslääkettä ei ole. On hyviä ja huonoja puolia, ja niistä yritetään parhaan kyvyn mukaan löytää potilaalle sopivia ja mahdollisimman hyvin auttavia lääkehoidon muotoja, sanoo Isometsä.
Isometsä korostaa, että suurin osa potilaista käyttää masennuslääkkeitä ilman merkittäviä haittoja. Potilaan ja lääkärin tulee tilanteen mukaan punnita hyötyjen ja haittojen suhdetta.
Yleisiä masennuslääkkeiden aiheuttamia haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, haluttomuus ja muut seksuaaliset haittavaikutukset sekä suolisto-oireet. Tietyillä masennuslääkkeillä on myös väsyttävä vaikutus.
Lääkkeen aloituksen alkuvaiheeseen liittyvät usein pahoinvointi ja suolisto-oireet. Ne ovat yleisiä etenkin lääkkeissä, joiden keskeinen vaikutusmekanismi serotoniinin takaisinoton esto. Oireet ovat kuitenkin usein lieviä ja menevät melko nopeasti ohi. Potilaalle kasvaa ikään kuin toleranssi haittavaikutuksille. Näin ne eivät useimmille muodostu lääkkeen käytön esteeksi, kertoo Isometsä.
Seksuaaliset haittavaikutukset puolestaan ilmenevät usein vasta myöhäisemmässä vaiheessa hoitoa.
Pääsääntöisesti lääkkeen haittavaikutukset loppuvat kun lääkkeen käyttö lopetetaan, kertoo Isometsä. Joskus hyvin harvoin lääkkeestä voi jäädä myös pitkäaikaisia vaikutuksia.
Alla on lueteltu kolmenlaiset yleiset mielialalääkkeet, joita Suomessa määrätään paljon mielenterveyden ongelmiin.
Venlafaksiini
Venlafaksiini on Suomessa hyvin yleinen masennuslääke. Se on niin sanotusti kaksoisvaikuttava masennuslääke, eli se estää selektiivisesti noradrenaliinin ja serotoniinin takaisinottoa hermosoluihin. Kaksoisvaikutuksen vuoksi lääkkeen teho kasvaa annoksen suurentamisen myötä.
Lääkkeen on katsottu olevan korkeilla annoksilla kaksoisvaikutuksen vuoksi jonkin verran muita masennuslääkkeitä tehokkaampi. Aivan täyttä varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.
Lääkkeen haittavaikutuksiin kuuluvat esimerkiksi pahoinvointi, suolisto-oireet sekä korkeilla annoksilla verenpaineen nousu.
Venlafaksiinin käyttöä ei saa lopettaa äkillisesti. Äkillisesti lopetettuna siitä voi seurata hankalia vieroitusoireita. Lääkettä lopetettaessa sen nopean poistumisen aiheuttama muutos on jyrkempi kuin muilla lääkkeillä.
- Lääkettä myydään esimerkiksi nimellä Venlafaxin Orion, Venlafaxin KRKA ja Venlafaxin Ratiopharm.
Essitalopraami ja sitalopraami
Yksi syy, miksi potilaalle saatetaan määrätään esimerkiksi essitalopraami tai sitalopraami eikä edellä mainittua venlafaksiinia, on lääkkeen haittavaikutuksissa – kuten verenpaineen nousussa tai vieroitusoireissa lopettamisvaiheessa.
Essitalopraami ja sitalopraami ovat molemmat selektiivisen serotoniinin takaisinoton estäviä lääkkeitä. Nämä ovat Isometsän mukaan käytännössä lähes sama lääke. Niilläkin on sivuvaikutuksensa.
Lääkkeiden haittavaikutuksiin kuuluvat esimerkiksi pahoinvointi, suolisto-oireet ja seksuaaliset sivuvaikutukset.
- Lääkettä myydään esimerkiksi nimillä Cipralex, Cipramil, Sepram ja Citalopram.
Mirtatsapiini
Mirtatsapiini vaikuttaa keskushermoston välittäjäaineiden, lähinnä serotoniinin ja noradrenaliinin, toimintaan usean eri mekanismin kautta.
Mirtatsapiinilla voidaan välttää joidenkin toisten lääkkeiden haittavaikutuksia, kuten esimerkiksi pahoinvointia tai seksuaalisia haittavaikutuksia.
Lääke vaikuttaa ruokahalun säätelyyn niin, että etenkin nuoremmilla ihmisillä on huomattu painonnousua. Muut masennuslääkkeet eivät merkittävästi vaikuta yleensä painonnousuun.
Jos paino nousee masennuslääkkeen käytön aloittamisen jälkeen, syynä voi joskus olla vain se, että potilas palaa kohti normaalia painoaan, jos on masennuksen vuoksi aikaisemmin laihtunut. Lääkkeen aiheuttama painonnousu on kuitenkin todellinen ongelma osalle potilaista.
Painonnousun lisäksi lääkkeen haittavaikutuksiin kuuluu väsymys. Väsyttävä vaikutus voi olla jossain tilanteessa myös etu.
– Unettomalle masennuspotilaille se on suuri helpotus, että pystyy pitkästä aikaa nukkumaan. Hankaluutena voi olla sitten se, että se voi väsyttää liikaakin, sanoo Isometsä.
Väsyttävän ominaisuuden vuoksi mirtatsapiinia käytetään pieninä annoksina myös unettomuuden hoitoon.
- Lääkettä myydään esimerkiksi nimellä Mirtazapin Ratiopharm, Mirtazapin Orion ja Mirtazapin KRKA.
Ihminen voi olla masentunut, vaikka nousee aamuvarhaisella töihin, huolehtii itsestään ja tapaa ystäviään. Niin kutsuttua korkean toimintakyvyn masennusta sairastava suoriutuu arjesta, mutta asiat eivät enää tuo iloa.
