Опубликовано — Оставить комментарий

Pakko-oireista häiriötä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Uudet Käypä hoito -suositukset kertovat tehokkaan tavan hoitaa pakko-oireista häiriötä.

Pakko-oireinen häiriö on pakkoajatuksina ja -toimintoina ilmenevä psykiatrinen sairaus. Häiriö alkaa useimmiten lapsuudessa tai nuoruudessa.

Häiriön tausta on monitekijäinen. Geneettisillä ja neurobiologisilla tekijöillä on keskeinen merkitys, mutta kokemukset ja ympäristötekijät voivat laukaista oireita ja muokata oirekuvaa.

Suurin osa potilaista sairastuu elämänsä aikana toiseen psykiatriseen häiriöön, tavallisimmin masennukseen tai ahdistuneisuushäiriöön.

Pakko-ajatukset ovat mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä, vastentahtoisia ja vieraan tuntuisia ajatuksia, mielikuvia tai yllykkeitä.

Pakkotoiminnot ovat tietyn kaavan tai säännön mukaan tehtäviä aikaa vieviä toimintoja, joilla pyritään vähentämään pakkoajatuksiin liittyvää ahdistusta tai estämään vahingolliseksi pelätty teko tai tapahtuma.

Oireisiin voi liittyä häpeää ja ahdistusta, joka vaikeuttaa sairauden tunnistamista.

Merkittävä osa potilaista saavuttaa oireettomuuden hoidolla

Pakko-oireista häiriötä voidaan hoitaa tehokkaasti kognitiivis-käyttäytymisterapeuttisilla menetelmillä, lääkehoidolla ja niiden yhdistelmällä kaiken ikäisillä, todetaan uudessa Käypä hoito -suosituksessa.

Ilman hoitoa sairaus on pitkäaikainen. Pakko-oireisesta häiriöstä kärsii vuoden aikana 1–2 prosenttia väestöstä.

Suosituksen mukaan sairauden hoito on tarpeen, kun oireista on haittaa potilaalle ja mahdollisesti hänen läheisilleen, tai kun oireet heikentävät hänen toimintakykyään.

Lieväoireista ja keskivaikeaa häiriötä hoidetaan tehokkaasti perusterveydenhuollossa.

Adobe/AOP
Tarve pitää esineet tarkassa järjestyksessä voi olla myös pahimmillaan pakko-oire.

– Pakko-oireista häiriötä kannattaa hoitaa. Hyvällä hoidolla, kuten kognitiivis-käyttäytymisterapeuttisilla menetelmillä saavutetaan erinomaisia tuloksia ja merkittävä osa potilaista saavuttaa oireettomuuden, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Suoma Saarni tiedotteessa.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia on yksi psykoterapian muodoista, jossa keskitytään pääasiallisesti nykytilanteessa vaikuttaviin käyttäytymisongelmiin ja etsitään käyttökelpoisimpia tapoja ratkaista ongelmia.

Altistushoito on vaikuttavaa hoitoa

Kognitiivis-käyttäytymisterapeuttiset menetelmät, kuten altistushoito, toimivat kaiken ikäisillä potilailla.

Mielenterveystalo.fi ­-sivustolla on tarjolla omahoito-ohjelmia, tietoa nettiterapiasta ja ohjeita ammattilaisille esimerkiksi altistusterapian toteuttamiseksi.

Aikuisilla hoito voidaan aloittaa myös lääkehoitona tai lääkkeen ja psykoterapian yhdistelmänä.

https://www.potilaanlaakarilehti.fi/

 

Tiesitkö, että pakko-oireista häiriötä voidaan hoitaa tehokkaasti?
Pakko-oireiseen häiriöön voi liittyä epämiellyttäviä ajatuksia sekä toimintoja, joilla pyritään vähentämään ahdistusta tai estämään ikäviä asioita tapahtumasta.
Pakko-oireisiin liittyy usein voimakasta häpeää. Se voi hankaloittaa hoitoon hakeutumista ja itsehoitoa.
????Häpeäntunteisiin ei ole syytä. Pakko-oireita ei voi hallita tahdonvoimalla.
????Ikävät ajatukset ja mielikuvat ovat osa pakko-oireista häiriötä, eivät osa persoonallisuutta.
????Hoidon avulla merkittävä osa pääsee eroon oireistaan.
Uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan kognitiivis-käyttäytymisterapeuttiset menetelmät, kuten altistushoito, ovat vaikuttavaa hoitoa pakko-oireiseen häiriöön. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/…/pakko-oireinen…/
Pakko-oireiden omahoito-ohjelma auttaa irtautumaan pakko-oireiden kierteestä.
???? Tutustu omahoito-ohjelmaan:
______
???? Seuraathan meitä instassakin:
Опубликовано — Оставить комментарий

Hermostoa kannattaa huoltaa.

Stressi aktivoi elimistön sympaattista hermostoa, jolloin hengitys tihenee, hartiat sekä niska kiristyvät, ja rintakehä painuu kasaan, psykologi Pirkko Lahti kirjoittaa.

Kun ostat jonkin uuden koneen kotiisi, sen mukana kaupataan usein huoltosopimusta. On itsestään selvää, että laitteet kaipaavat huoltoa, usein vuosittain. Myös työ­paikoilla koneita huolletaan säännöllisesti – mutta työntekijät taitavat usein jäädä huoltamatta. Toki työ­terveyden tehtävänä on nimenomaan työntekijöistä huolehtiminen.

Hermostomme on jatkuvassa käytössä, mutta emme ehkä useinkaan ajattele sen huoltamista. Puhumme kyllä levosta ja rauhoittumisesta, mutta onko hermoston rasvaamiseen olemassa täsmä­toimia? On, useitakin. Armeijassa on opetettu sotatieteilijä Carl von Clausewitzin ohjeita: Opi analysoimaan tilannetta, jotta tiedät, kuka tai mikä on vihollinen. Kun tunnet vihollisen, osaat asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Opettele malttia ja sitkeyttä.

Nämä ohjeet sopivat myös stressitilanteisiin. Mieti ja analysoi, mikä sinua stressaa ja mikä kuluttaa mieltäsi. Löydä asian ydin. Sen jälkeen ryhdy korjaustoimiin. Voiko asian poistaa tai ratkaista? Mitkä ovat ensimmäiset toimenpiteet, ja pystytkö tekemään ne?

Miksi mummo kulki kumarassa?

Hermoston hoitoon tarjotaan usein hengitysharjoittelua. Stressi aktivoi elimistön sympaattista hermostoa, jolloin hengitys tihenee, hartiat sekä niska kiristyvät, ja rintakehä painuu kasaan. Sympaattinen hermosto varautuu puolustautumiseen. Verenpaine ja syke nousevat, valmiustaso on korkea. Parasympaattinen hermosto taas rauhoittaa ja palauttaa. Syke laskee, hengitys tasoittuu.

Hengityksen ja etenkin syvähengityksen harjoittelu on siis tärkeää. Opettele pallea- ja syvähengityksen taitoa ja tee harjoituksia stressipaineen keskellä. Levollisuus ja tietoinen keskittyminen hengitykseen rauhoittavat hermostoa. Emme ehkä tule ajatelleeksi, että hapen saanti on hyvin tärkeää koko kehollemme. Happea tarvitsevat niin selkäranka, nikamat, sisäelimet, lihakset kuin aivotkin. Hengitys on tie kehon ja mielen hyvinvointiin.

Ikätoverini ehkä muistavat, että ennen vanhat ihmiset kulkivat usein hieman kumarassa. Tämä asento vahvisti hapen kulkua selkärangassa. Nykyisin suositellaan, että vuoteesta tai tuolista nousun jälkeen pitäisi seistä paikallaan ja oikaista selkäranka. Samalla verenpaine ja hengitys tasaantuvat.

Hermostoa voi myös juksata

Hengitysharjoituksissa korostetaan, että pitää istua mukavasti, hengittää nenän kautta ja keskittyä hengitykseen. Ilmaa sisään, tauko ja ilmaa ulos. Tämä on tuttua jokahetkistä toimintaa, mutta keskittyminen ja tauot erottavat harjoituksen tavallisesta hengityksestä.

Hermoston rauhoittamiseen suositellaan myös rauhallista kävelyä luonnossa ja mieluisten asioiden ajattelua. Ne ovat helppoja ohjeita, mutta vaativat usein ”toimeen ryhtymistä”. Myös mieluinen seura ja hauskat, mieltä virittävät tapahtumat rentouttavat.

On hyvä tietää, että hermostoa voi myös juksata. Jos jokin tilanne oikein jännittää tai ahdistaa, aiheuta itsellesi kipua vaikkapa painamalla akupistettä peukalon ja etusormen välissä käden selkäpuolella niin kauan, että aivot rekisteröivät kivun. Tällöin para­sympaattinen hermosto tasaa hengitystä ja sykettä eli rauhoittaa ja vähentää jännitystä. Hyvä hengitys on aina avuksi. Harjoittelemaan siis, päivittäin!

Kirjoittaja on psykologi ja eläkeläinen.

https://www.apu.fi/

 

Опубликовано — Оставить комментарий

Stressikuppimallista postaus uudella kuvituksella ja muotoilulla.

Возможно, это изображение напиток и текст «STRESSI- KUPPIMALLI MIKÄ TÄYTTÄÄ KUPPIA? MITEN TUNNISTAA, ETTÃ KUPPI ON TULOSSA TÄYTEEN? MIKÄ TYHJENTÄÄ KUPPIA? HUS lastenpsykiatrian»Alun perin Birgit Vuori-Metsämäen (2019) kehittämä stressikuppimalli liittyy olennaisesti stressin säätelyyn. Stressikuppi auttaa havainnollistamaan kuormitusta kumuloituvana tekijänä sekä toimii apuvälineenä sen pohtimisessa, mikä kaikki täyttää lapsen kuppia. Lasten kohdalla nämä stressitekijät voivat olla aikuisten näkökulmasta yllättäviäkin, kuten aistiyliherkkyyksien aiheuttama kuormitus. Toinen harjoitus, minkä stressikupin avulla voi toteuttaa, on pohtia millaiset merkit, puhutaan stressikupin ”sensorista”, kertovat, että kuppi on tulossa piripintaan, esimerkiksi miten hermostuneisuus alkaa näkyä lapsen kehossa ja toiminnassa. Tällöin saattaa pystyä ennakoimaan tilannetta ennen kuin kuppi on nurin. Kolmas stressikuppi-harjoituksen tarkoitus on pohtia, millaiset asiat tyhjentävät kuppia. On tärkeää tunnistaa lapselle sopivia keinoja palautua. Lasten stressitekijät sekä palautumisen keinot ovat hyvin yksilöllisiä. Kuvaan on listattu erilaisia tekijöitä, jotka esimerkiksi voivat kuormittaa lasta sekä asioita, mitkä usein vähentävät lapsen stressiä. Stressikuppimalliin saattaa törmätä erityisesti puhuttaessa erityislapsista ja tämä toimiikin hyvin juuri lasten erityispiirteiden huomioimisessa, mutta on myös sovellettavissa ihan kaikkiin lapsiin ja aikuisiin.
Возможно, это изображение напиток и текст «STRESSI- KUPPIMALLI MIKÄ TÄYTTÄÄ KUPPIA? MITEN TUNNISTAA, ETTÃ KUPPI ON TULOSSA TÄYTEEN? MIKÄ TYHJENTÄÄ KUPPIA? HUS lastenpsykiatrian»
Возможно, это изображение напиток и текст «MIKÄ TÄYTTÄÄ KUPPIA? MELU MUUTOKSET HAJUT VALOT PURISTAVAT VAATTEET VASTOINKÄYMISET VAATIMUKSET UUDET ASIAT VUOROVAIKUTUSTILANTEET HUS lastenpsykiatrian sometyöryhmä»
Возможно, это изображение текст