Опубликовано — Оставить комментарий

Voit olla työuupunut, vaikka et olisi väsynyt.

Työuupumus pääsee usein niin pitkälle, että ratkaisuksi haetaan työpaikan tai koko alan vaihtoa. Suomalaista työhyvinvointia ja työuupumusta tutkinut dosentti Anne Mäkikangas kertoo, mistä merkeistä uupumuksen voi tunnistaa ajoissa.

Psyykkinen väsymys, kyynistyminen ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Nämä ovat työuupumuksen eli burnoutin ydinoireet, jotka voivat esiintyä yksin tai erikseen.

Hiljattain on kuitenkin havaittu, että työuupumukseen liittyy vielä laajempi ongelmien kirjo, kertoo työpsykologian dosentti Anne Mäkikangas.

Mäkikangas on tutkinut pitkään suomalaista työhyvinvointia ja työuupumusta. Hänen mukaansa työuupumus sekoitetaan usein stressiin, sillä monet burnoutin oireet ovat myös tyypillisiä pitkään jatkuneen stressin oireita. Uupumus ja stressi on tärkeää erottaa toisistaan, sillä burnout on oirekuvaltaan vakavampi tila.

”Uupumusasteinen väsymys ei hellitä viikonlopun kylpylälomalla”, Mäkikangas sanoo.

Mäkikangas kertoo, mistä merkeistä työperäisen uupumisen tunnistaa. Oireet jaotellaan ydinoireisiin ja toissijaisiin oireisiin.

Burnout-oireet: 8 oiretta, jotka voivat olla merkkejä työuupumuksesta

Burnoutin ydinoireet

1. Uupumusasteinen väsymys

Uupumusasteinen väsymys tarkoittaa kokemusta siitä, että on rättiväsynyt. Siihen liittyy myös kokonaisvaltainen, fysiologinen väsymyksen tunne siitä, että kroppa ei jaksa. Normaalisti vireystila vaihtelee päivän aikana, mutta työuupuneena väsymystila on jatkuva.

”Kun uupunut herää aamulla, hän ei tunne oloaan palautuneeksi”, Mäkikangas sanoo.

Työuupumuksessa keskeistä on se, että väsyminen liittyy työhön, kun taas muun uupumisen tai masennuksen taustalla voi olla liiallinen kuormitus muilla elämän osa-alueilla.

Mäkikangas kuitenkin korostaa, että työperäinen uupumus ei liity työn kuormituspiikkeihin, kuten muutamaan venyvään työviikkoon ja kasaantuviin deadlineihin, vaan väsymystila kehittyy pidemmällä aikavälillä.

Työhön liittyvä ajoittainen stressi kuuluu asiaan.

2. Henkinen etääntyminen töistä eli kyynistyminen

Kyynistymisellä tarkoitetaan sitä, että ihminen ei enää koe, että työllä on merkitystä. Työ ei tuota iloa eikä tunnu tärkeältä. Työpaikan vaihtaminen voi olla houkutteleva ajatus.

Kyynistyminen on myös vahvasti sosiaalista. Asiakaspalvelutyössä tai sosiaalisessa työssä se voi näyttäytyä vetäytymisenä tai kollegojen välttelynä. Ihmiskontaktit tuntuvat vaikeilta ja vaativat ponnisteluja.

Kyynistyminen voi olla myös ensimmäinen merkki burnoutista.

”Asiantuntijatyössä, missä omaa työkuormaa ja -aikaa on mahdollista säädellä, kyynistyminen saattaa ilmetä ennen väsymystä”, Mäkikangas kertoo.

3. Heikentynyt ammatillinen itsetunto

Heikentyneeseen ammatilliseen itsetuntoon liittyy kielteistä suhtautumista omaan työhön ja suoriutumiseen. Uupunut tuntee riittämättömyyttä sekä pelkoa siitä, että hän ei pärjää työssään yhtä hyvin kuin ennen.

Mäkikankaan mukaan tuore tutkimus on osoittanut, että ihminen voi kyynistyä ja kokea ammatillisen itsetuntonsa heikoksi, vaikka ei varsinaisesti tuntisi väsymystä.

”Tyypillisesti väsymys tulee kuitenkin ensin ja muut oireet kietoutuvat tähän”, Mäkikangas kertoo.

4. Virheet ja asioiden unohtelu

Kognitiivisen hallinnan menetys on tyypillistä uupuneelle. Asioiden muistaminen, keskittyminen tai vaikeat tarkkuutta vaativat tehtävät tuottavat vaikeuksia.

Ongelma voi näkyä konkreettisesti siten, että virheitä sattuu enemmän.

”Ihmisellä ei ole enää kapasiteettia tehdä työtänsä huolellisesti ja tarkasti. Virheet voivat johtua monista eri syistä, mutta uupumus on yksi mahdollinen selitys”, Mäkikangas sanoo.

Syy, miksi kognitiivisen hallinnan menetys on noussut yhdeksi keskeiseksi oireeksi, heijastelee vahvasti työelämän muutosta.

”Yhä enemmän tehdään asiantuntija- ja tietotyötä, jotka vaativat enemmän henkistä kapasiteettia, tarkkaavaisuutta ja keskittymistä. On huomattu, että uupumus oireilee kognitiivisen hallinnan menettämisen kautta.”

5. Emotionaalisen hallinnan menetys

Kun uupunut menettää emotionaalisen hallinnan, hän on herkillä ja reagoi asioihin hyvin voimakkaasti, jopa raivoten. Se aiheuttaa helposti ristiriitatilanteita työpaikalla.

”Ihminen voi jopa itse säikähtää tuntemaansa vihaa, ärsytystä ja muita vahvoja tunnereaktioita”, Mäkikangas sanoo.

Burnoutin toissijaiset oireet

6. Psykologinen pahoinvointi voi viedä yöunet

Psykologinen pahoinvointi esiintyy tyypillisesti burnoutin ydinoireiden rinnalla. Pahoinvointi voi ilmetä uniongelmina, kuten nukahtamisen vaikeutena, yöheräilynä tai hyvin varhaisena heräämisenä.

”Ihminen saattaa käydä niin ylikierroksilla, että rentoutuminen on vaikeaa”, Mäkikangas kertoo.

Muita tyypillisiä tuntemuksia ovat ahdistuneisuus, huolestuneisuus ja murehtiminen.

7. Psykosomaattiset oireet eli kummallisesti oireileva keho

Pitkään jatkunut stressi ja burnout laittavat kehon toiminnot sekaisin. Jotkut kärsivät vatsaongelmista, päänsärystä, lihasspasmeista, painon heittelystä tai sairastelusta. Nämä oireet näkyvät konkreettisesti toistuvina sairauspoissaoloina töistä.

8. Masentunut mieliala

Vaikka burnout on eri asia kuin masennus, myös uupumukseen liittyy synkkyyttä ja surumielisyyttä.

”Työuupuneen voi olla vaikea kokea mielihyvän tuntemuksia”, Mäkikangas sanoo.

Etusivu – Kotiliesi.fi

 

Опубликовано — Оставить комментарий

Loppuun kulunut toivo.

Kuvassa Miki Liukkosen kuva kehyksissä studion lattialla.

Psyykkisesti sairastuneen kohdalla palvelujärjestelmä voi pettää usealla tavalla, käy ilmi MOT:n selvityksestä. Niin kävi kesällä itsemurhaan kuolleelle kirjailija Miki Liukkoselle.

Mustat vaatteet roikkuvat rekissä. Käytetyt tennarit on pinottu päällekkäin ja aurinkolasit aseteltu piirongin nurkalle olohuoneeseen.

On kulunut noin neljä kuukautta siitä, kun 33-vuotias kirjailija ja runoilija Miki Liukkonen kuoli.

Hänen isänsä Esa Liukkosen kodissa Oulussa omasta esikoispojasta muistuttavat enää jäljelle jääneet tavarat ja kuvat seinillä.

Maalaus Miki Liukkosesta.
Miki Liukkonen tilasi kuvataiteilija Emma Ainalan tekemän taulun itsestään ennen kuolemaansa. Nyt taulu on ripustettu isän kotiin sen huoneen seinälle, jossa Miki nukkui ollessaan Oulussa yötä. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Isä muistaa Mikin erityisen huumorintajuisena ihmisenä, jonka persoona näkyi vahvasti esimerkiksi hänen Ylellä esitetyssä nimikkosarjassaan Miki Liukkonen, Sivullinen.

– Jotkut epäilivät, että Miki on rakentanut jotain brändiä itsestään, mutta semmoista ei oikeasti ollut rakennettu. Hän oli juuri tuollainen todellisuudessakin, Esa sanoo.

Isä seurasi pitkään läheltä, kun Miki kävi voimat vienyttä taistelua mielenterveysongelmien kanssa.

Mikillä oli Esan mukaan kova halu parantua ja elää.

Se ei kuitenkaan riittänyt pelastamaan häntä itsemurhalta.

– Kyllähän Mikillä oli tuossa ihan viimeisten kuukausien aikana se ajatus, ettei häntä pystytä auttamaan. Hän haki apua, mutta ei saa sitä.

Esa Liukkonen istuu sohvatuolilla poikansa Mikin kuva sylissään.
Esa Liukkonen kokee, että terveydenhuolto petti alta hänen vakavasti sairastuneen poikansa kohdalla. Esa pitelee sylissään kuvaa, jossa Miki on noin 15-vuotias. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten auttaminen ontuu Suomessa.

Apua on vaikea saada ajoissa ja tarpeeksi pitkäjänteisesti sekä perus- että erikoissairaanhoidosta. Apua tarvitsevaa saatetaan myös pompottaa ammattilaiselta toiselle, eikä yhdelläkään taholla ole välttämättä kokonaisvastuuta hoidosta.

– Palveluissa on kriisi tällä hetkellä. Ihmiset eivät saa sitä apua, jota he tarvitsevat, Mieli ry:n johtava asiantuntija, psykiatri Kristian Wahlbeck sanoo.

Ylen MOT-toimitus selvitti mielenterveyspalveluiden kohtalokkaita epäkohtia. Katso dokumentti Menetetty Elämä Yle Areenassa.

Esa Liukkonen puhuu hänen poikansa kuolemaa edeltäneistä asioista nyt ensimmäistä kertaa julkisesti.

Häntä on tyrmistyttänyt, millaiseen asemaan Miki jäi jopa hätätilanteessa.

Myöhemmin tässä jutussa käsitellään tapahtumaketjua, joka vei Mikin teho-osastolle.

Artikkelissa kerrottuja yksityiskohtia on tarkastettu läheisten kertomusten lisäksi asiakirjalähteistä.

Tärkeä terapia jäi saamatta

Esa Liukkosen mukaan Miki on aikuisena kertonut alkaneensa tuntea ahdistusta jo noin yhdeksän vuoden iässä. Tilanne hankaloitui nuoruuden ja aikuisuuden edetessä.

Mikille diagnosoitiin alun perin masennus sekä ahdistuneisuushäiriö, joihin hän sai vuosia sitten Kelan kuntoutuspsykoterapiaa. Hän jätti sen kuitenkin kesken, koska koki, ettei saanut siitä apua. Isä uskoo sen johtuvan siitä, että hänelle asetetut diagnoosit eivät olleet täysin kohdillaan.

Hieman myöhemmin Mikille diagnosoitiin epävakaa persoonallisuushäiriö. Se muutti keskeisesti sen, millaista terapiaa hänelle suositeltiin. Miki löysi sopivan psykiatrin ja aloitti terapian uudelleen.

– Asiat alkoivat näyttää paremmilta. Hän oli itse innoissaan. Sitten Kelalta tuli päätös, että jos on keskeyttänyt terapian, ei ole oikeutta viiteen vuoteen saada tukea. Nämä yksityisen puolen terapiakäynnit olivat todella kalliita, ja rahoitus olisi ollut siihen erittäin tärkeä.

Kelan mukaan viiden vuoden tauko terapiajaksoissa on kirjattu Kela-lakiin, ja sitä sovelletaan kaikkiin tilanteesta riippumatta.

Mikille toivoa tuonut terapiasuhde katkesi. Isä kertoo, että se oli hänelle erittäin kova isku.

Myöhemmin Miki kävi isän mukaan kertaviikkoisesti esimerkiksi Helsingin kaupungin järjestämässä terapiassa, mutta ei saanut siitä riittävää apua.

Viimeksi tänä keväänä Miki avautui Instagramissa terapian saamiseen liittyvistä ongelmista.

Kuvakaappaus Miki Liukkosen Instagramista.
Miki Liukkosen Instagram-päivitys 26.4.2023. Kuva: Miki Liukkosen Instagram, kuvankäsittely: Otso Ritonummi / Yle

Esa Liukkosen mukaan viiden vuoden karenssiaika olisi päättynyt tänä syksynä, ja tuttu psykiatri olisi voinut ottaa Mikin vastaan.

Hän ei kuitenkaan jaksanut enää odottaa.

Omaiset ja ystävät kantoivat päävastuun sairastuneesta

Esa Liukkosen mukaan yhdelläkään terveydenhuollon taholla ei ollut kokonaisvastuuta Mikin psyykkisen hoidon tilanteesta. Hän kulki satunnaisesti lääkäriltä toiselle.

Omaisten ja ystävien harteille jäi painava vastuu. Esa Liukkonen kuvailee, miten Mikin elämän viisi viimeistä vuotta olivat läheisille ympärivuorokautista päivystystä.

– Olimme aina tavoitettavissa, kun olotila meni niin huonoksi, ettei hän pärjännyt.

Esa Liukkonen kertoo, että eri lääkärikäynneillä sekä kunnallisella että yksityisellä puolella Mikille määrättiin suuret määrät erilaisia psykoosi-, masennus-, ahdistus- ja kipulääkkeitä.

Miki Liukkoselle määrättyjä lääkkeitä pahvilaatikossa.
Näistä lääkkeistä iso osa oli määrätty Miki Liukkoselle tänä keväänä. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Lääkkeet herättivät isässä suuren huolen.

– Yksi suurimpia huolia oli, paljonko hän niitä ottaa. Hän kuljetti mukanaan isoa lääkepussia, kun oli Oulussa tai esimerkiksi ystäviensä luona.

Esan pelko siitä, että Miki käyttää lääkkeitä satuttaakseen itseään, osoittautui aiheelliseksi.

Päivystyskäynnit johtivat toivon menettämiseen

Pari vuotta sitten kesällä Miki Liukkonen otti yliannostuksen lääkkeitä useita peräkkäisiä kertoja. Hän hakeutui Meilahden yhteispäivystykseen 15.7.–16.7. yhteensä kolme erillistä kertaa.

Hänet kotiutettiin kerta toisensa jälkeen.

Esa Liukkonen teki tapahtumista terveydenhuollon muistutuksen. Sellaisen voi tehdä, jos on tyytymätön hoitoon.

Mikin kohdalla kotiuttamiset päättyivät huonosti.

Kun hän pääsi kotiin, hän olisiis yksin kotona tuolloin, —

Esa Liukkonen, mitä tapahtui kesällä 2021, kun Miki lähetettiin päivystyksestä kotiin.

Isän mukaan Miki oli ollut sammuneena samassa asennossa jopa 17 tuntia, mikä johti lihaskuolioon.

Helsingissä päivystystoiminnasta vastaava HUS antoi tapahtumista selvityksen. Selvityksen mukaan hoito oli ollut asianmukaista, eikä Mikillä ollut todettu päivystyksessä ollessa akuuttia tai avointa itsetuhoisuutta tai psykoottisuutta, joten perusteita tahdosta riippumattomaan hoitoon ei ollut. Miki oli HUSin mukaan myös itse kertonut haluavansa kotiin.

Esa ihmettelee, miten päivystyksessä ei ymmärretty useidenkaan lääkeyliannostusten jälkeen, ettei Miki ole kykenevä päättämään omista asioistaan.

Esa Liukkosen mukaan läheisille jäi iso vastuu Mikin hyvinvoinnista.

Isän mukaan ennen tätä ja tämän jälkeenkin tuli vielä tilanteita, joissa Miki lähetettiin itsemurhayrityksen jälkeen nopeasti kotiin, vaikka hän asui yksin. Viimeksi näin kävi tämän vuoden huhtikuussa, kun Miki oli ollut päivystyksessä lääkemyrkytyksen vuoksi.

Huhtikuun alulle päivätyssä hoitokertomuksessa kerrotaan, että Miki järjestää ystävän kotiinsa seuraksi ja saa kotiutua, kun ystävä tulee paikalle.

MOT käsittelee tuoreessa dokumentissaan myös keväällä kuolleen, psyykkisesti sairastuneen 27-vuotiaan näyttelijä Jasmin Voutilaisen tilannetta. Dokumentissa Jasminin ystävä Laura Mononen kertoo, miten Jasmininkin päivystyskäynnillä oli kyselty kotiuttamisen yhteydessä, voiko ystävä tulla hakemaan hänet pois.

Mieli ry:n johtavan asiantuntijan, psykiatri Kristian Wahlbeckin mukaan itsemurhaa yrittäneitä tai turvallisuudestaan huolissaan olevia ihmisiä kotiutetaan usein nopealla aikataululla päivystyksistä eri puolilla maata.

Useista samanlaisista tapauksista on kuultu myös esimerkiksi Mielenterveysomaisten keskusliitossa FinFamissa. Liiton mukaan omaisia on ihmetyttänyt suuresti, miksi itsetuhoisesti käyttäytyviä ihmisiä kotiutetaan eikä oteta osastoille.

Wahlbeckin mukaan nopeisiin kotiuttamisiin voi osaltaan vaikuttaa se, että psykiatriset osastopaikat ovat usein täynnä esimerkiksi siitä syystä, ettei riittävää avohoitoa ole tarjolla.

Esa Liukkonen kertoo päivystyksistä kotiuttamisten vahvistaneen Mikin tunnetta siitä, ettei häntä pystytä tai haluta auttaa, vaikka joissain itsetuhoisuustilanteissa Miki pääsikin lyhyiksi ajoiksi osastohoitoon.

Esan mukaan Mikin ystävä on kertonut, miten esimerkiksi alkukesästä noin kuukausi ennen kuolemaansa Miki ei enää halunnut lähteä sairaalaan, vaikka oli ollut itsetuhoinen, koska ei uskonut tulevansa autetuksi.

Suomalaistutkimuksen mukaan (Partonen ym.) 21 prosenttia itsemurhan tehneistä oli ollut itsemurhapäivänään terveydenhuollon vastaanotolla ja noin puolet viimeisen viikon sisään.

Kristian Wahlbeck sanoo tuloksen kertovan siitä, että itsemurhavaaran tunnistamisessa ja itsemurhaa harkitsevan auttamisessa tarvitaan paljon enemmän osaamista.

HUS: Päivystyksessä tehdään kokonaisarvio itsetuhoisesta potilaasta

Millaisilla perusteilla psyykkisistä ongelmista kärsiviä ihmisiä lähetetään päivystyksestä kotiin?

HUSin psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelund ei ota kantaa Miki Liukkosen tapaukseen, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Ekelundin mukaan päivystystilanteissa yleisimpiä syitä osastolle ottamiseen ovat psykoottisuus, mania ja vakavan itsemurhavaaran aiheuttava masennus.

HUS-yhtymän psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelund kertoo päivystyksen käytännöistä.

Mielenterveystyöhön kerätty yli 70 000 euroa

Lokakuun puolivälissä Helsingissä vietettiin Mikin muistoksi järjestettyä tapahtumaa, hänen viimeiseksi jääneen kirjansa julkaisutilaisuutta.

Helsingissä vietettiin Mikin Vierastila-teoksen julkaisutilaisuutta 11.10.

Kulttuurinpuolustajat-yhteisö aloitti rahankeräyksen mielenterveyden edistämistyöhön Mikin kuoleman (Mieli ry). Rahaa on kerätty yli 70 000 euroa.

Esa Liukkonen kokee, että keräys on jatkumoa sille, mitä Miki itsekin halusi: tuoda näkyvyyttä mielenterveyden ongelmille ja saada aikaan muutosta. Miki teki siinä oman osuutensa puhumalla psyykkisestä sairaudestaan julkisesti.

– Toivotaan, että Suomessa mielenterveyspalveluiden osalta alettaisiin jo ihan oikeasti herätä siihen, että jotain ongelmia täällä nyt on.

Tarvitsetko apua mielenterveyden ongelmiin? Voit ottaa yhteyttä Mieli ry:n kriisipuhelimeen 09 2525 0111, päivystysapuun 116 117 tai hätätilanteissa hätänumeroon 112.

Katso MOT-dokumentti Menetetty elämä Yle Areenassa.

Esikatselukuva

Mielenterveyspalvelut ovat kriisissä. Kirjailija Miki Liukkonen ja näyttelijä Jasmin Voutilainen eivät saaneet tarvitsemaansa apua. MOT selvitti, mitä tapahtuu, kun kellään ei ole kokonaisvastuuta psyykkisesti sairastuneesta.

Tekijät

TEKSTI:KIRSI KARPPINEN
KUVAT:JANNE JÄRVINEN
GRAFIIKKA:OTSO RITONUMMI
TUOTTAJA:KATI PEHKONEN
Опубликовано — Оставить комментарий

Mikä altistaa masennukselle?

Mikä altistaa masennukselle? Kysyimme asiantuntijalta | Anna.fiTiesitkö, että tietyt asiat saattavat laukaista masennuksen tai ylläpitää sitä? Asiantuntija kertoo, millaiset asiat voivat altistaa masennukselle.

Masennukselle altistavia tekijöitä on Meru Health -digiklinikalla työskentelevän lääkäri ja mindfulness-ohjaaja Outi Hilgertin mukaan monia. Masennukselle voivat altistaa Hilgertin mukaan muun muassa perinnöllinen taipumus ja traumaattiset kokemukset. Myös stressaavat tai kuormittavat elämäntapahtumat voivat laukaista masennuksen.

– Masennus on oire. Se viestii siitä, että kaikki ei ole elämässä ok. Masennuksen syyt ovat hyvin moninaisia. Ne voivat olla pitkäaikaisia ja tunnistamattomia tai selkeitä, elämäntilanteeseen liittyviä, Hilgert sanoo.

Vaikka masennukselle altistavia tekijöitä on paljon, alle listatut asiat voivat itsessään laukaista tai ylläpitää masennusta. Positiivista on, että jokainen meistä voi kehittää osaamistaan ja ymmärrystään näissä asioissa ja näin tukea omaa mielenterveyttään.

1. Vaikeus käsitellä vaikeita tunteita

Hilgertin mukaan nykymaailmassa meitä ei juurikaan opeteta käsittelemään tunteitamme.

– Jos omia tunteita ei käsittele ja niihin ei ole yhteydessä, se saattaa altistaa masennukselle. Eli jos esimerkiksi lähipiirissä on sattunut kuolemantapaus, se luonnollisesti aiheuttaa surua. Mutta jos tätä surua ei pysty käsittelemään, siitä ei välttämättä pääse yli ja se voi johtaa masennukseen.

2. Kyvyttömyys kuunnella ja olla yhteydessä omiin tunteisiin

Tunteet vaikuttavat vahvasti siihen, miten reagoimme ympäristöömme ja teemmekö itsellemme oikeita päätöksiä elämässämme.

– Tunteet auttavat meitä näkemään, millaiset valinnat ja päätökset ovat hyväksi itselle. Ne auttavat myös hahmottamaan, missä omat rajat menevät, koska on tarpeellista sanoa ei ja millä tavalla olen suhteessa muihin ihmisiin ja itseeni. Se, että ei ole oppinut kuuntelemaan ja olemaan yhteydessä omiin tunteisiinsa, saattaa altistaa masennukselle. Hyvä uutinen on, että koskaan ei ole liian myöhäistä oppia tunnistamaan tunteitaan paremmin!

3. Tunteiden tukahduttaminen

Myös kielteisiksi miellettäville tunteille pitäisi olla tilaa elämässä. Meille ihmisille on yleisesti vaikeaa olla yhteydessä vaikeisiin tunteisiin. Usein omia tunteita saatetaan yrittää tukahduttaa, paeta tai kieltää. Tunteiden tukahduttaminen yleensä pahentaa niitä, mikä saattaa myös altistaa masennukselle.

– Tunteiden tukahduttaminen voi juontaa juurensa esimerkiksi siitä, että lapsuudenperheessä ei ole saanut näyttää vihaa tai muita negatiiviseksi miellettäviä tunteita. Ihmiselle on saattanut jäädä käsitys, että hän ei saa esimerkiksi tuntea vihaa tai itkeä, Hilgert sanoo.

Valitettavasti yhteiskuntamme ilmapiiri ei sekään kannusta kielteisten tunteiden ilmaisuun.

– Usein kielteisten tunteiden näyttäminen on yhteiskunnassa tabu. Ajatellaan, että pitäisi olla koko ajan hyvällä tuulella ja positiivinen, Hilgert kiteyttää.

4. Itsekriittisyys

Syytteletkö itseäsi ja puhut itsellesi kovin sanoin? Tämä on yleistä, moni meistä on erittäin itsekriittinen ja vaatii itseltään paljon.

– Elämme tehoyhteiskunnassa, jossa ihmisiltä vaaditaan paljon. Ihmiset elävät siinä uskossa, että koko ajan pitää suorittaa ja saavuttaa paljon, Hilgert sanoo.

Korostunut itsekriittisyys saattaa altistaa masennukselle. Vastalääke itsekriittisyyteen on Hilgertin mukaan itsemyötätunto.

– Sen opettelemista käytetään masennuksen hoidossa. Itselle opetellaan puhumaan lempeämmin. Lisäksi opetellaan havainnoimaan, ovatko omat itsekriittiset ajatukset oikeasti totta vai opittuja tapoja puhua itselleen. Voidaan esimerkiksi pohtia, että ajattelevatko kaikki muut todella samalla tavalla sinusta kuin sinä itse. Jos ajattelet, että ’olen huono äiti’ tai ’olen tylsä ihminen’, voi pohtia, onko tämä ajatus itsestä oikeasti totta, vai onko se negatiivisesti värittynyt uskomus, jota kukaan muu ei näe sinussa, mutta itsepuhelua, jota pidät totuutena ja joka siten heijastuu itsetuntoosi. Monilla meillä itsepuhe on usein todella negatiivista ja syyttelevää, ja tämä saattaa aiheuttaa tai pahentaa masennusta, Hilgert sanoo.

5. Ongelmallinen kehon ja mielen suhde

Hilgertin mukaan kehomme kertovat meille koko ajan viestejä voinnistamme. Jos emme kuuntele kehomme viestejä, seuraa siitä yleensä ennemmin tai myöhemmin ongelmia.

– Keho oireilee usein jo paljon aikaisemmin kuin mieli. Esimerkiksi työuupumus ei ilmaannu yhtäkkiä vaan pikkuhiljaa, piilevästi ja usein kehon erilaisin oirein. Usein emme osaa tai halua kuunnella kehon viestejä, koska ne sotivat omia uskomuksiamme tai vaatimuksiamme vastaan. Ongelmallinen kehon ja mielen suhde voi näkyä myös siinä, että esimerkiksi uskotaan, että kehon pitäisi jaksaa tehdä 12 tuntia töitä päivässä, vaikka se ei ole realistista. On hyvä oppia keinoja kuunnella omaa kehoa ja sen viestejä. Mielen ja kehon tasapaino on tärkeää jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Sanon aina, että kehomme ei valehtele, se antaa suodattamatonta tietoa siitä, miten voimme. Kehon signaaleihin kannattaa luottaa, Hilgert toteaa.

6. Elämäntavat

Mieli ja keho ovat erottamattomassa yhteydessä toisiinsa. Jos emme huolehdi kehosta, myös mieli voi huonosti.

– Miten itse voit, jos olet nukkunut liian vähän, syönyt huonosti tai juonut runsaasti alkoholia? Kun keho voi huonosti, heijastuu se mieleen. Tällöin tunne- ja ajatusmaailmamme on keskimääräistä negatiivisempi. Tämä voi johtaa negatiivisuuden kierteeseen, joka vain pahentaa oloa. Hyvä asia on, että voimme vaikuttaa masennukseen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn myös ruokavalion ja elämäntapojen avulla. Tästä on runsaasti tutkimustietoa. Kun keho voi hyvin, myös mieli voi paremmin.

7. Taipumus murehtimiseen

Masennuksen negatiivista kierrettä usein pahentaa omat ajatukset, jotka voivat ruokkivat pahaa oloa.

– Masennukselle on tyypillistä runsas murehtiminen ja asioiden märehtiminen. Masennuksen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä on tärkeää oppia ottamaan etäisyyttä omiin ajatuksiinsa. Tämä tapahtuu esimerkiksi terapian avulla. Siinä opitaan, että ajatukset ovat vain ajatuksia, eivät välttämättä totuuksia. Että minä ajattelen nyt näin, mutta voisin ajatella toisinkin ja voin opetella päästämään ajatuksista irti. Silloin kyseisen ajatuksen voima häviää, Hilgert sanoo.